Mitä tehdä kun miehen kyvyt loppuvat?
Elän hyvässä parisuhteessa, naimisissakin olemme olleet jo melkein 10 vuotta. Miehelläni on krooninen sairaus ollut melko nuoresta asti. Nyt sairaus alkaa näkyä ekaa kertaa niin, ettei mieheni kykene enää seksiin. Kyse on siis ykköstyypin diabeteksesta, joka on vaurioittanut hermostoa niin, ettei lääkitys enää auta asiaa. Muutama vuosi onnistui Viagran tai jonkun muun lääkkeen kanssa, mutta ei taida enää sekään auttaa. Mies on tämän myötä menettänyt kiinnostuksensa oikeastaan kokonaan. Hän ei halua enää mihinkään lääkäriin tai terapeutille, joilla kävimme silloin kun ongelmat olivat vielä tuoreita. Ymmärrän oikeastaan, koska nyt ei sieltä enää apuja tule. Itse toivoin seksuaaliterapeuttia siksi, että mieheni muistaisi että meillä voi olla muunkinlaista seksiä kuin yhdyntää. Hän ei kutienkaan tunnu haluavan enää mitään, ja keskustelu aiheesta on kuopattu jo ajat sitten.
Pikkuhiljaa tästä on tullut minun ongelmani. Olen nyt ollut noin vuoden ilman seksiä. Olen 35-vuotias, ja suoraan sanottuna tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta, että vietän loppuikäni ilman seksiä. Meillä kuitenkin muuten sujuu kaikki tosi hyvin, olemme onnellisia ja meillä on kolme ihanaa lasta. Tuntuu ihan älyttömältä, että eroaisin näin hyvästä liitosta omien halujeni vuoksi. Välillä kuitenkin huomaan ajattelevani pelkkää seksiä, ihan taukoamatta, ja vaikka kuinka masturboin, en voi välttyä siltä, että alan katkeroitua.
Onko ketään kohtalotoveria? Miten tällaisessa liitossa löytyy tasapaino? Miten oppii elämään niin, ettei seksi ole mielessä jatkuvasti? Ja ennen kaikkea, saanko ikinä miestäni haluamaan minun koskettamistani, vaikka hänelle ei enää samanlaista tyydytystä voi antaakaan?
Kommentit (20)
Siis onko kyse vain miehesi pippelistä vai vaikuttaako se sairaus niin, ettei miestä enää edes kiinnosta seksi, seksuaalisuus ja kaikki halut ovat kaikonneet eikä asialle voi tehdä mitään? Siinä tapauksessa en kyllä tiedä mikä olisi ratkaisu.
Mutta jos kyse on "vain" siitä pippelistä, niin hemskutti soikoon, kyllähän seksiä voi monin muunkin tavoin ähkiä! Ja jos miestä ei kiihota se pippeliin koskeminen, kun se ei toimi, niin onhan ihmisessä muitakin erogeenisiä alueita, joiden kautta tuottaa nautintoa miehelle. Ja sinähän olet helppo sinänsä; kaikenlaiset dildot sun muut, ja kielet ja sormet on olemassa. Menkää sinne seksiterapeutille.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 09:47"]
7, tietääkö miehesi tästä järjestelystä? Hyväksyykö? Ymmärrän kyllä täysin sua.
[/quote]
Ei tiedä enkä ikinä kerro. Se olisi ihan kuolinisku hänen itsetunnolleen. Enkä ikinä aiemmin voinut kuvitellakaan, että pettämiselle voisi löytyä joku oikeutus, mutta näköjään sitä elämässä tulee tilanteita, joissa mustan ja valkoisen väliin jää aika paljon muutakin. 7
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 09:52"]
Siis onko kyse vain miehesi pippelistä vai vaikuttaako se sairaus niin, ettei miestä enää edes kiinnosta seksi, seksuaalisuus ja kaikki halut ovat kaikonneet eikä asialle voi tehdä mitään? Siinä tapauksessa en kyllä tiedä mikä olisi ratkaisu.
Mutta jos kyse on "vain" siitä pippelistä, niin hemskutti soikoon, kyllähän seksiä voi monin muunkin tavoin ähkiä! Ja jos miestä ei kiihota se pippeliin koskeminen, kun se ei toimi, niin onhan ihmisessä muitakin erogeenisiä alueita, joiden kautta tuottaa nautintoa miehelle. Ja sinähän olet helppo sinänsä; kaikenlaiset dildot sun muut, ja kielet ja sormet on olemassa. Menkää sinne seksiterapeutille.
[/quote]
no tässäpä se onkin, kun miehelle se pippeli on niin iso asia. Kun se ei toimi, sitä helposti jättää asian sikseen. Me kävimme seksuaaliterapeutilla useita kertoja, mutta sen jälkeen kun selvisi, että seisokkia ei enää lääketieteen avuillaan tule, mies ei ole halunnut enää mitään. No, alkuvaiheissa vielä oli yritystä, hyvää suuseksiä sun muuta, mutta hän oli selvästi turhautunut. En voi pakottaa miestä seksuaaliterapiaan, kun hän ei sinne halua. Hän ei enää halua puhua asiasta lainkaan. Tämä ei siis ole mikään uusi juttu meille, vaan sairaus alkoi nakertaa kykyjä jo vuosia sitten, ja silloin vielä asiaa hoidettiinkin, mutta reilu vuosi sitten tuli selväksi, ettei erektion eteen ole enää mitään tehtävissä. Siitä saakka olen lähinnä yrittänyt ymmärtää miestäni ja jättäytynyt niiden dildojen ja suristimien varaan, mutta nyt tästä on tullut minun ongelmani. Minä pystyn ja haluan yhä edelleen, vaikka mieheni ei. Minä olisin valmis etsimään keinoja, mutta mieheni ei.
ap
Penikseen voidaan "asentaa" erilaia ns. seisontatukia joiden avulla saa tavallaan erektion ( = pystyy yhdyntään). Myös erinäisiä ulkoisia tukia on olemassa. Kumma ettei terapeuttinne osannut kertoa näistä keinoista.
Sinun pitää nyt saada mies ymmärtämään ettei hän voi sulkea ongelmalta silmiään. Vaikka asia olisi kuinka vaikea, pitää jokin ratkaisu löytyä. Nyt hän ilmeisesti sulkee tältä totuudelta silmänsä ja uskottelee itselleen että asia on sinullekin ok.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 10:03"]
Siitä saakka olen lähinnä yrittänyt ymmärtää miestäni ja jättäytynyt niiden dildojen ja suristimien varaan, mutta nyt tästä on tullut minun ongelmani.
[/quote]
Seksi on parisuhteessa molempien asia, ja siten molempien ongelma. Älä syyllistä turhaan itseäsi puhumalla vain sinun ongelmastasi.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 10:03"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 09:52"]
Siis onko kyse vain miehesi pippelistä vai vaikuttaako se sairaus niin, ettei miestä enää edes kiinnosta seksi, seksuaalisuus ja kaikki halut ovat kaikonneet eikä asialle voi tehdä mitään? Siinä tapauksessa en kyllä tiedä mikä olisi ratkaisu.
Mutta jos kyse on "vain" siitä pippelistä, niin hemskutti soikoon, kyllähän seksiä voi monin muunkin tavoin ähkiä! Ja jos miestä ei kiihota se pippeliin koskeminen, kun se ei toimi, niin onhan ihmisessä muitakin erogeenisiä alueita, joiden kautta tuottaa nautintoa miehelle. Ja sinähän olet helppo sinänsä; kaikenlaiset dildot sun muut, ja kielet ja sormet on olemassa. Menkää sinne seksiterapeutille.
[/quote]
no tässäpä se onkin, kun miehelle se pippeli on niin iso asia. Kun se ei toimi, sitä helposti jättää asian sikseen. Me kävimme seksuaaliterapeutilla useita kertoja, mutta sen jälkeen kun selvisi, että seisokkia ei enää lääketieteen avuillaan tule, mies ei ole halunnut enää mitään. No, alkuvaiheissa vielä oli yritystä, hyvää suuseksiä sun muuta, mutta hän oli selvästi turhautunut. En voi pakottaa miestä seksuaaliterapiaan, kun hän ei sinne halua. Hän ei enää halua puhua asiasta lainkaan. Tämä ei siis ole mikään uusi juttu meille, vaan sairaus alkoi nakertaa kykyjä jo vuosia sitten, ja silloin vielä asiaa hoidettiinkin, mutta reilu vuosi sitten tuli selväksi, ettei erektion eteen ole enää mitään tehtävissä. Siitä saakka olen lähinnä yrittänyt ymmärtää miestäni ja jättäytynyt niiden dildojen ja suristimien varaan, mutta nyt tästä on tullut minun ongelmani. Minä pystyn ja haluan yhä edelleen, vaikka mieheni ei. Minä olisin valmis etsimään keinoja, mutta mieheni ei.
ap
[/quote] No minusta tämä on asia, jota mies ei voi vain unohtaa kipeänä asiana ja jättää sinut pärjäämään yksinäsi. Jos mies haluaa loppuikänsä viettää kanssasi, olisi hänen tehtävä töitä tuon ongelmansa eteen. Jos nyt siis oikein ymmärsin, niin oikeastaan suurin ongelma on se, että mies ei ole kyennyt itse käsittelemään tuota seisokin lopullista menetystä. Ja onhan se tietenkin hirveä paikka. Mutta ei mies voi tuossa vaiheessa vain päättää yksin unohtaa kokonaista elämänaluetta. Ehkä seksuaaliterapian sijaan paikallaan olisikin miehelle ihan oma yksityinen terapia, jossa hän voisi käsitellä tuon surun ja turhautumisen pois ja tulla sinuiksi asian kanssa. Sen jälkeen, toivottavasti, häntäkin alkaisi taas kiinnostaa seksuaalisuus ja nautinto sillä alueella. Nyt hänellä varmaan siis jo ajatus seksistä tai kiihottumisesta saa vain aikaan suuren vitutuksen, kun tietää ettei se pippeli nouse. Eli korjaan aiempaa viestiäni, pistäkin se mies terapiaan ihan yksin.
Ja todellakin paska tilanne teillä, toivottavasti joku ratkaisu löytyy.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 09:51"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 09:44"]
Onko testosteronitasot tarkistettu viime aikoina? Ne voivat olla liian alhaiset jo alle nelikymppisilläkin.
Jos vapaan testosteronin määrä on tarpeeksi alhainen, ilmenee juuri haluttomuutta. Seksi ei voisi vähempää kiinnostaa, vaikka se ajatusten tasolla kiinnostaisikin. Silloin ei auta Viagra eikä Cialis, koska ei vaan kerta kaikkiaan kiinnosta. Kiihottumista ei saa tapahtumaan millään konstillla.
Tarvittaessa jonkinlainen hormonikorvaushoito voi auttaa tähän, ja halut alkavat palata.
[/quote]
tämä ei oikeastaan ole meillä ongelma, tai vaikka olisikin, asia ei korjaantuisi hormonihoidolla. Miehelläni on siis hermosto vaurioitunut, eli kyse ei ole alunperin haluttomuudesta vaan todellakin kyvyttömyydestä. Se haluttomuus on sitten seurausta tästä, eli miehelleni on ilmeisesti ja ymmärrettävästikin niin vaikea asia tämä, ettei hän halua suuseksiä tai oikeastaan läheisyyttäkään enää.
Myönnän harkinneeni pettämistä, mutta en todellakaan tiedä mistä edes etsisin seuraa. Mutta ymmärrän sinua 7 oikein hyvin. Meilläkin suhde voi muuten aivan hyvin, eroaminen ei tunnu millään tavalla vaihtoehdolta.
ap
[/quote]
Miksi et usko, että kyseessä voisi olla molemmat? Ensinnäkin yksi autoimmuunisairaus voi helpommin tuoda toisenkin, miehelläsi voi olla vaikkapa kilpirauhasen vajaatoiminta joka jo lievänäkin tai huonosti hoidettuna aiheuttaa sen, ettei seksi kiinnosta. Olen seurustellut yhden 1-tyypin diabeetikon kanssa, eikä hänellä enää seissyt oikeastaan ollenkaan. Oli 4-kymppinen. Mutta kun auhde oli tuore ja minä yhdyntäkammoinen niin tilanne oli sikäli hyvä, että kokeilimme sitten tosiaan seksissä muita juttuja.
Mutta siis toki on mahdollista, että nyt miestä ei kiinnosta seksi vain sen takia, kun se ei onnistu kuten "pitäisi", mutta siis jos hänellä olisi tosi kovat kierrokset (halut), niin luulisi, että nauttisi seksuaalienergian purettua kanssasi tavalla tai toisella.
Testosteronia voisi ajatella nuorehkolle diabeetikolle korvaushoidoksi jos avioliitto on uhattuna vähän testosteronin "paremmillakin arvoilla". Yleensähän ei hoideta millään, vaikka tasoissa olisikin häikkää.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 10:16"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 10:03"]
Siitä saakka olen lähinnä yrittänyt ymmärtää miestäni ja jättäytynyt niiden dildojen ja suristimien varaan, mutta nyt tästä on tullut minun ongelmani.
[/quote]
Seksi on parisuhteessa molempien asia, ja siten molempien ongelma. Älä syyllistä turhaan itseäsi puhumalla vain sinun ongelmastasi.
[/quote]
Sinulla on täysi oikeus haluta seksiä. Toivottavasti saat sitä jotenkin jostain.
41v m
Klassinen suhtautuminen muuten, kun tyypillä on kroonisia sairauksia ja edelleen hössötetään miten se on korvien välissä. En tiedä mistä toi suhtautuminen lähtee, naisilla on jotenkin lähtökohtaisesti tuollainen suhtautuminen.
Miehesi on masentunut tilanteen johdosta ja sen takia ei ole haluja. Toisaalta seksi ilman erektiota ei miehen näkökulmasta ole kovin nautittavaa, tavallaan jopa nöyryyttävää.
Impotenssin hoito on Suomessa lapsen käsissä ja perusterveyden huollossa miehiä nöyryytetään. Hoitoa on kuitenkin saatavilla. Tällaisessa neurogeenisessa tapauksessa on olemassa paisuvaiseen pistettäviä valmisteita, joissa efekti tapahtuu pitkälti passiivisesti eli ts. hermoja ei tarvita. Jos nämäkään ei toimi, voidaan miehesi paisuvaiset korvata mekaanisilla tekopaisuvaisilla (googlaa penisproteesi, pelottava nimi, muttei oikeasti niin kauhea juttu).
Miehesi voidaan parantaa ja teillä voi olla vielä normaali seksielämä. Miehesi on vasta 30-vuotias eikä ansaitsisi tuollaista kärsimystä. Ymmärtäisin jos olisitte seitsenkymppisiä. Ainoa este on julkisen sektorin tietämättömyys, välinpitämättömyys ja pihtailu (proteesileikkaus on kallis). Toisaalta yksityisellä ei näitä hoideta koska Suomen yksityinen terveydenhuolto on lapsen kengissä, joten julkinen on ainoa vaihtoehto.
Vaatikaa hoitoa. Sinun kannattaa tsempata miestäsi, jotta voitte yhdessä vaatia sitä. Älkää alistuko. Keskussairaaloissa on varsinaisia erektiohäiriöklinikoita, jonne miehesi kuuluisi. Käytännön vinkkinä en suosittele että painostat miestäsi seksiin ennen kuin hän saa hoitoa, se on hyvin kuluttavaa.
Minäkin hakisin tuossa tilanteessa seksini muualta. Toiset taas pystyy olemaan ilman, hatunnosto sille.
Mulla kärsii yöunet, koska seksittömyys aiheuttaa ihan hirveää levottomuutta.
Tilanteseen on olemassa ratkaisu: peniksen varteen injisoitava alprosadiili (http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=837&i=PFIZER_CAVERJECT+DUAL). Olen itsekin diabeetikko ja joudun käytämään tuota valmistetta, koska mikään muu erektiolääke ei enää tepsi. Tuo piikitettävä lääke toimii, vaikka neuropatia olisikin tenyt tuhojaan niin pitkään, että suun kautta otettavat erektiolääkkeet (sildenafiili yms.) olisivat käyneet täysin tehottomiksi. Piikitys tietysti on hiukan epämukavaa - ei se tosin tee niinkään kipeää kuin jokin rokotuspistos - ja hintaakin piikille tulee noin 16 €. Mutta se olisi teille ratkaisu tohon kieltämättä melko vaikeaan tilanteeseenne.
Käynti urologilla riittää. Älä sinä, rouva hyvä, lähde pettäjän tielle: siitä ei hyvä seuraa - pilaisit vain muuten toimivan liittonne ja tärkeän osan lastenne "kasvualustasta".
Moni mies elää juuri kuvaamassasi seksittömmässä parisuhteessa. Ei mukavaa. mutta kyllä siitä selviää.
Seksuaalisuus on ihmisen perustarve, ei ilman sitä tarvitse "selvitä".
Älä painosta miestäsi puhumalla asiasta sillä hälle se on vielä suuriempi kipee ja ongelma. Anna hänen yrittää ellää asian kanssa omalla tavallaan. Sinä voit hoitaa homman ominkäsin jos tarvetta on. Mielikuvitus peliin ja omat avut. Ajaa saman asian.
Juuri vastaavat tilanteet ajaa niin naiset kuin miehetkin ostamaan seksiä. Ja sitten se vielä kielletään. Mielestäni jokaisella tulisi olla oikeus ostaa ja myydä seksiä jos se tulee omasta tahdosta ja maksaa nämä pakolliset maksut. Siinä olis sulle ratkasu.
Onko testosteronitasot tarkistettu viime aikoina? Ne voivat olla liian alhaiset jo alle nelikymppisilläkin.
Jos vapaan testosteronin määrä on tarpeeksi alhainen, ilmenee juuri haluttomuutta. Seksi ei voisi vähempää kiinnostaa, vaikka se ajatusten tasolla kiinnostaisikin. Silloin ei auta Viagra eikä Cialis, koska ei vaan kerta kaikkiaan kiinnosta. Kiihottumista ei saa tapahtumaan millään konstillla.
Tarvittaessa jonkinlainen hormonikorvaushoito voi auttaa tähän, ja halut alkavat palata.
Aika samanlainen tarina minullakin. Päädyin hakemaan seksiä muualta. Ei tämä tietenkään ole paras mahdollinen ratkaisu, mutta huonoista vaihtoehdoista luultavasti kuitenkin vähiten huono. Tosi harva ymmärtää, että parisuhde voi todellakin muuten olla hyvä, eli eroaminen tuntuisi todella tyhmältä. Eroaminen ei erityisesti toisi elämääni enempää seksiä, mutta lapsiltani hajoaisi perhe, minun ja mieheni hyvä yhteiselämä olisi mennyttä, yhdessä rakennetusta talostakin pitäisi luopua jne. Ainakin nyt mennään näin, että käyn silloin tällöin kaikessa hiljaisuudessa harrastamassa seksiä toisen miehen kanssa, tulen kotiin vähemmän kireänä ja elämme sitä ihan tavallista elämää perheen kesken. Tämä ei ole edes seikkailua minulle, ainoastaan paineen purkua.
7, tietääkö miehesi tästä järjestelystä? Hyväksyykö? Ymmärrän kyllä täysin sua.
Hakeudu seksuaaliterapeutille, edes yksin jos mies ei (vielä) suostu. Seksiä voi tosiaan harrastaa muutenkin kuin yhdynnällä, ja toisekseen muitakin hoitoja kuin viagra on (sellaisia joilla saadaan penis pystyyn). Miehellä ottaa varmasti niin luonteen päälle että hän yrittää nyt vain sulkea koko asian mielestään - ehkä jos saat esiteltyä hänelle hoitomahdollisuuksia, niin hänkin avautuisi sen verran onnistumisen mahdollisuudelle että on valmis niitä kokeilemaan.
Tosiasia on että sinä et voi eikä sinun kannata yrittääkään elää loppuikääsi ilman seksiä, joten ratkaisu pitää löytyä. Tämä pitää miehenkin ymmärtää, mutta toki se on vaikea hänelle takoa päähän ilman syyttelyä ja uhkailua :(. Siinä juuri voisi terapeutti auttaa ulkopuolisena.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 09:44"]
Onko testosteronitasot tarkistettu viime aikoina? Ne voivat olla liian alhaiset jo alle nelikymppisilläkin.
Jos vapaan testosteronin määrä on tarpeeksi alhainen, ilmenee juuri haluttomuutta. Seksi ei voisi vähempää kiinnostaa, vaikka se ajatusten tasolla kiinnostaisikin. Silloin ei auta Viagra eikä Cialis, koska ei vaan kerta kaikkiaan kiinnosta. Kiihottumista ei saa tapahtumaan millään konstillla.
Tarvittaessa jonkinlainen hormonikorvaushoito voi auttaa tähän, ja halut alkavat palata.
[/quote]
tämä ei oikeastaan ole meillä ongelma, tai vaikka olisikin, asia ei korjaantuisi hormonihoidolla. Miehelläni on siis hermosto vaurioitunut, eli kyse ei ole alunperin haluttomuudesta vaan todellakin kyvyttömyydestä. Se haluttomuus on sitten seurausta tästä, eli miehelleni on ilmeisesti ja ymmärrettävästikin niin vaikea asia tämä, ettei hän halua suuseksiä tai oikeastaan läheisyyttäkään enää.
Myönnän harkinneeni pettämistä, mutta en todellakaan tiedä mistä edes etsisin seuraa. Mutta ymmärrän sinua 7 oikein hyvin. Meilläkin suhde voi muuten aivan hyvin, eroaminen ei tunnu millään tavalla vaihtoehdolta.
ap