Lue keskustelun säännöt.
Musta on tullut sairaalloisen pihi
02.07.2015 |
Mies ehdottelee lomareissuja ja minä tyrmään kaikki, koska maksaa liikaa. Ostin kaupasta valmissalaattia 3,90 ja nyt on kamala morkkis siitä kuten myös yhdestä jäätelöstä. Ei puhettakaan että terassille lähtisin ja tarvitsisin housut, mutta en raski ostaa. Minulla on vain yhdet ehjät ja en raski pitää niitä nyt, että säästyy töihin. Kuljen kaupungilla pelkästään pyörällä, ettei bensaa mene, vaikka olisi tavaraakin. Ruuanjämiä ei jää, koska vitkuttelen kauppaan menoa.
Kommentit (74)
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:35"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:31"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 23:42"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 23:02"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 22:48"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 22:42"] Jos on laskenut ruokabudjetiksi viikolle esim. 70€ ja laputettujen tuotteiden vuoksi meneekin vain 58€, katsoisin että budjetointini ei ole epäonnistunut. Joskus voi käyttää soveltamiskykyään, jos sellainen on. [/quote] Onhan se iloinen asia, että kulut jäävät vähäisemmiksi, mutta ei se silti tarkoita budjetoinnin onnistumista. [/quote] Annapa sitten esimerkki, mikä on onnistunut budjetointi jos tuo ei kelpaa. Odotan suurella mielenkiinnolla.
[/quote]
Sanoisin, että tapauksessasi ei onnistunut budjetointi ole mahdollista. Budjetointia kannattaa tehdä vasta kun kyseessä on isommat summat. Pikkuhilujen budjetointi on pelkkää ajanhukkaa, varsinkin jos vielä alittaa vaivalla väkertämänsä kulubudjettin.
Aikakin on nääs rahaa.
[/quote]
Pienistä puroista syntyy suuri virta. Meillä on myös kolikkopurkki, johon on vuosien myötä kertynyt paljon rahaa, vaikka sieltä on välillä otettukin esim. parkkirahoja. Mulla ei montaa sekuntia vie vaihtaa suunnitelmia kaupassa paikan päällä. Hieman huvittavaa, että on aikaa tänne kirjoitella, mutta ei viettää aikaa kaupassa viittä minuuttia pitempään miettimässä, mikä olisi edullista. Sitä paitsi, joskus suunniteltu tuote voi olla loppukin, joten suunnitelmia on muutettava joka tapauksessa. Ostan tosiaan tarjoustavaraita varastoon ja pakastimeen, joten aina on pieni puskuri olemassa, eli jos mitään edullista ei löydy, ei ole pakko ostaa ja ruokaa on silti. Muutama kaupassa käytetty minuutti on kohdallani suoraan pois turhuuksista. ap.
[/quote]
Vai on teillä kolikkopurkki.
Enhän minä sanonut omasta ajastani ja budjetoinnista mitään. Totesin vaan, että jos alittaa budjettinsa noilla summilla, niin budjetoinnista ei siihen käytettyyn aikaan nähden ole objektiivisesti arvioiden hyötyä. Sen koetun hyödyn täytyy siis olla se henkinen tyydytys, jonka pihi saa siitä, että onnistuu alittamaan tekemällä tehdyn, sinänsä tarpeettoman kulubudjettinsa. Koska aikakin todella on arvokasta. Jos sen haluaa käyttää niin, että ajatukset askaroivat kaiken aikaa rahassa ja siinä, miten voisi sitä vielä enemmän säästää, niin sehän kertoo ihmisen henkisestä rakenteesta.
[/quote]
En minä sen kummemmin budjetoi, sallin vain itselleni tietyn määrän käyttörahaa/kk ja tavoite, mikä lähes aina onnistuu, on alittaa se. Asunnon hankinta on kyllä edessä ihan lähiaikoina ja siitä en tingi, että hyvä pitää olla.
[/quote]
Olen kommentoinut tuota 79 euroa viikon ostoksiin käyttävän budjetointia korostavan henkilön budjetointia, kun meneekin sitten 58 euroa. Sellaisella luonteenlaadulla menee varmasti joka viikko hyvin vähän rahaa, joten budjetoinnin merkitys on vain siinä, että haluaa tekosyyn ajatella koko ajan rahaa ja kokea tyydytystä budjetin alittumisesta - ei sitä, että budjetointi olisi sinänsä tarpeen kuluista tiedostumiseksi ja niiden pitämiseksi kurissa.
Eiköhän näkökantani tullut nyt varmasti selväksi kun on niin monta kertaa toistettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei missään nimessä pummaile rahaa muilta eikä edes pyydä lainaa, ei edes takaajia, joskaan ei takaa muidenkaan lainoja. Omat lapset saa sitten nähdä kun aika tulee. Minulle on kunnia-asia selvitä omillani.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:41"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:21"]PIhtarit pihtaa kaikkea: rahaa, tunteita ja pillua Psykoanalyytikko Kaj J. Davidkinin mukaan pihiys, kateus ja ahneus liittyvät toisiinsa. Kitsastelun taustalla on huono itsetunto, joka johtuu suurelta osin varhaislapsuuden traumaattisista kokemuksista. Lapsi on jäänyt vaikeiden tunteidensa kanssa liian yksin. "Pihi tuntee itsensä riittämättömäksi ja kadehtii toista, koska kokee tiedostamattaan, että toisen hyvä on hänen puutteensa. Tyydyttääkseen pohjatonta psyykkistä nälkäänsä pihi haalii itselleen monenlaista hyvää ja varjelee sitä vain itseään varten", Davidkin sanoo. Äärimmäinen nuukuus näkyy myös tunneasioissa. Turvattomaksi itsensä tunteva ihminen ei luota itseensä eikä muihin. Hän kitsastelee tunteissaan eikä ota huomioon toisen tarpeita ja tunteita – hänellä ei ole siihen varaa. Läheisyys ja sitoutuminen on vaikeaa, ja ihmisestä tulee eristäytynyt ja yksinäinen. Pitkälle mennyt pihiys on joskus suorastaan psyykkistä taistelua hengissä säilymisestä, suoja ahdistusta, ja avuttomuutta vastaan. [/quote] Kyllä! Kokonainen sodanjälkeinen sukupolvi oli sairaan pihejä! Itseasiassa myös kunnon porvari on nuuka mies.
[/quote]
Minulla on pari ystävää, jotka eivät lähde ravintolaan muiden kanssa, eikä kaljallekaan. Saatika risteilylle. Heille ne rahat on tärkeämpiä kuin ystävät. Kyllästyin ruinaamaan heitä mukaan, joten olkoot yksin keskenään. Ei kiinnosta. Minulle ystävät on niin tärkeitä, että voin syödä ravintolassa ja juoda viiniä siihen päälle.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:44"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:41"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:21"]PIhtarit pihtaa kaikkea: rahaa, tunteita ja pillua Psykoanalyytikko Kaj J. Davidkinin mukaan pihiys, kateus ja ahneus liittyvät toisiinsa. Kitsastelun taustalla on huono itsetunto, joka johtuu suurelta osin varhaislapsuuden traumaattisista kokemuksista. Lapsi on jäänyt vaikeiden tunteidensa kanssa liian yksin. "Pihi tuntee itsensä riittämättömäksi ja kadehtii toista, koska kokee tiedostamattaan, että toisen hyvä on hänen puutteensa. Tyydyttääkseen pohjatonta psyykkistä nälkäänsä pihi haalii itselleen monenlaista hyvää ja varjelee sitä vain itseään varten", Davidkin sanoo. Äärimmäinen nuukuus näkyy myös tunneasioissa. Turvattomaksi itsensä tunteva ihminen ei luota itseensä eikä muihin. Hän kitsastelee tunteissaan eikä ota huomioon toisen tarpeita ja tunteita – hänellä ei ole siihen varaa. Läheisyys ja sitoutuminen on vaikeaa, ja ihmisestä tulee eristäytynyt ja yksinäinen. Pitkälle mennyt pihiys on joskus suorastaan psyykkistä taistelua hengissä säilymisestä, suoja ahdistusta, ja avuttomuutta vastaan. [/quote] Kyllä! Kokonainen sodanjälkeinen sukupolvi oli sairaan pihejä! Itseasiassa myös kunnon porvari on nuuka mies.
[/quote]
Minulla on pari ystävää, jotka eivät lähde ravintolaan muiden kanssa, eikä kaljallekaan. Saatika risteilylle. Heille ne rahat on tärkeämpiä kuin ystävät. Kyllästyin ruinaamaan heitä mukaan, joten olkoot yksin keskenään. Ei kiinnosta. Minulle ystävät on niin tärkeitä, että voin syödä ravintolassa ja juoda viiniä siihen päälle.
[/quote]
Ja sitä paitsi elämästä pitää nauttia, ja antaa muillekin mahdollisuus nauttia. Jos kaikki olisivat pihejä, kaupat, kampaamot ja muut yritykset menisivät konkurssiin. Piheiltäisiin kaikki työttöminä keskenämme. Mikä surkea elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai, minusta tietty nuukuus on hyve.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:48"]
Ai, minusta tietty nuukuus on hyve.
[/quote]
Suomessa sitä on aina pidetty hyveenä, kun on maamme köyhä (ja köyhäks jää).
Nuuka ajattelee, että on pakko olla nuuka, kun on niin köyhä. Yhtä totta se on toiseen suuntaan: kansakunta on köyhä, kun kansa on niin pihiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pah, en usko että lapsuuden traumaattisilla kokemuksilla on mitään vaikutusta rahan käyttöön, enemmän on varmasti kyse ihan luonteen laadusta. Itse olen ollut lapsesta asti säästäväinen, ilmeisesti olen saanut sen perintönä äidiltäni, joka on samanlainen. Lapsuuteni oli onnellinen. Voin kyllä välillä käyttää rahaa huolettomammin (vaikka lomilla) mutta arkipäivän asioissa tykkään säästää.
Elämiseenhän se raha on tarkoitettu, ei minulle ainakaan rahalla ole itseisarvoa vaan se toimii vaihdon välineenä. Voisitko ajatella että siirtäisit kuukaudesta jonkun tietyn summan sivuun, tietty summa pakollisiin menoihin ja lopulla saisi hyvällä omallatunnolla ostella mitä tykkää. Mulla ainakin toimii ja säästöön on jäänyt nyt kiva summa kun ennen elin melkein kädestä suuhun. Mutta ei se säästäminenkään ole mikään itseisarvo, tietty summa on hyvä olla puskurina mutta kyllä mulla sen yli menevä säästäminen on aina johonkin tiettyyn kohteeseen, esim. matkaan tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:51"][quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:48"]
Ai, minusta tietty nuukuus on hyve.
[/quote]
Suomessa sitä on aina pidetty hyveenä, kun on maamme köyhä (ja köyhäks jää).
Nuuka ajattelee, että on pakko olla nuuka, kun on niin köyhä. Yhtä totta se on toiseen suuntaan: kansakunta on köyhä, kun kansa on niin pihiä.
[/quote]
Kyllä minusta on ihan tervettä joskus kyseenalaistaa omia tarpeitaan!
Outoa, että tuota 70€ ruokabudjetin esimerkkiä ei osattu laittaa suurempaan kuvaan. Suhteuta se oman perheesi ruokamenoihin ja mieti kuinka paljon saattaisitte säästää, jos ostaisitte ko. aletuotteita. 70€ on kahdelle aikuiselle, joilla ei ole vielä lapsia. Koskaan ei ole nälässä tarvinnut olla. Kuukautta tai vuotta kohden meille voi hyvinkin tulla ylijäämäinen budjetti. Silloin rahaa laitetaan säästöön, jotain tarpeellista hankintaa varten.
Perheen kasvaessa ruokabudjettikin kasvaa. Ja ei, lapset eivät tule tulevaisuudessa kärsimään nälästä, jos sellaisia siunaantuu. Käyttäkää av-mammat nyt hieman soveltamiskykyänne asioissa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:58"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:51"][quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:48"] Ai, minusta tietty nuukuus on hyve. [/quote] Suomessa sitä on aina pidetty hyveenä, kun on maamme köyhä (ja köyhäks jää). Nuuka ajattelee, että on pakko olla nuuka, kun on niin köyhä. Yhtä totta se on toiseen suuntaan: kansakunta on köyhä, kun kansa on niin pihiä. [/quote] Kyllä minusta on ihan tervettä joskus kyseenalaistaa omia tarpeitaan!
[/quote]
Nimenomaan omia tarpeitaan, sellainen on myös tarve saada nautintoa omasta piheilystä.
Anteliaisuus ei tietenkään ole pihiä, vaikka siinä ei ole kyse omista tarpeista. Usein kyllä kitsas ihminen käyttää tekosyynä eettisyyttä ja ekologisuutta, vaikka on vain itsekäs ja ahne. Mielestäni ei kannata sotkea eettisyyttä ja pihiyttä. Todellisen pihiyden motiivi on vain oma hyöty, ei yleinen hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Ei tervettä tuokaan ole. En myöskään kannusta järjettömään tuhlaukseen ym. Kultainen keskitie tässäkin asiassa. Tarvitset housut, joten miten se voi olla tuhlausta ostaa ne? Onko elämässäsi tapahtunut jotain mullistavaa viime aikoina?
Se keskitie on vaikea pitää kun säästäminen tulee tavaksi.Jos ostaisi jotain ylimääräistä miettisi vain sen hintaa.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 11:21"]PIhtarit pihtaa kaikkea: rahaa, tunteita ja pillua
Psykoanalyytikko Kaj J. Davidkinin mukaan pihiys, kateus ja ahneus liittyvät toisiinsa. Kitsastelun taustalla on huono itsetunto, joka johtuu suurelta osin varhaislapsuuden traumaattisista kokemuksista. Lapsi on jäänyt vaikeiden tunteidensa kanssa liian yksin.
"Pihi tuntee itsensä riittämättömäksi ja kadehtii toista, koska kokee tiedostamattaan, että toisen hyvä on hänen puutteensa. Tyydyttääkseen pohjatonta psyykkistä nälkäänsä pihi haalii itselleen monenlaista hyvää ja varjelee sitä vain itseään varten", Davidkin sanoo.
Äärimmäinen nuukuus näkyy myös tunneasioissa.
Turvattomaksi itsensä tunteva ihminen ei luota itseensä eikä muihin. Hän kitsastelee tunteissaan eikä ota huomioon toisen tarpeita ja tunteita – hänellä ei ole siihen varaa. Läheisyys ja sitoutuminen on vaikeaa, ja ihmisestä tulee eristäytynyt ja yksinäinen.
Pitkälle mennyt pihiys on joskus suorastaan psyykkistä taistelua hengissä säilymisestä, suoja ahdistusta, ja avuttomuutta vastaan.
[/quote]
Kyllä! Kokonainen sodanjälkeinen sukupolvi oli sairaan pihejä!
Itseasiassa myös kunnon porvari on nuuka mies.