Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmisestä tulee sellainen ettei ollenkaan kuuntele mitä toinen sanoo
17.02.2022 |
Vaan puhuu päälle, monesti asian vierestä tai ihan eri asiastakin. Äitini on nykyään tuollainen. Puhelujen aikana olen varmaan 80% hiljaa ja kuuntelen kun hän puhuu ja puhuu ja puhuu, jotain ynähtelen väliin tyyliin ”aijaa” tms. Kun vihdoin pääsen sanomaan jotain, ei usein edes odota että puhun loppuun vaan alkaa puhumaan päälle. Todella rasittavaa ja aika surullistakin.
Kommentit (26)
Minusta se keskustelu tilanne oli vain huvittava, enkä pitänyt hänen käytöstään häiritsevänä.
Tosin minulla on hyvin pitkä pinna, jopa niin pitkä, että joskus muut ovat pahoittaneet mielensä minun puolestani, kun en "ymmärrä" loukkantua, minulle mitättömistä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa. Isäni on aina ollut tuollainen ja anoppi myös. Eivät ole kovin vanhoja edes. Jostain syystä heillä ei vain ole kykyä nähdä tilannetta toisen näkökulmasta.
Keksitty esimerkki: Taloni on palanut. Kun kerron tilanteestani, nämä kaivavat jostain oman kokemuksensa, joka etäisesti muistuttaa talon palamisesta ja jaarittelevat siitä sitten ummet ja lammet kuin mitkäkin asiantuntijat. Normaalit tekevät tällaisen peilauksen hiljaa mielessään ja antavat toisen kertoa.
Tuo sama ilmiö esiintyy usan ja eu maiden päättäjillä hyvinkin selkeästi.
Vierailija kirjoitti:
Nötkötti kirjoitti:
Minulle tuli mieleeni eräs keskustelu, muistaakseni työkaverini kanssa.
Joka "keskusteli," käyttäen sanoja: Joo, niin, vai niin.
Kun aloin epäilemään, ettei hän edes kuuntele minua, niin aloin esittämään typeriä kysymyksiä:
-Onko sinulla housut päässäsi?
-Joo.
-Oletko käynyt viimeksi vessassa kuukausi sitten?
-Joo.
-Mikä sinun nimesi olikaan?
-Niin.Tässä kohtaa tuli muita työkavereita seuraamaan tilannetta ja heillä oli todella vaikeuksia pitää pokkaa yllä.
-Kuulin, että sinulla on oikea norsu akvaariossa?
-Joo.
-Paljonko on 5+19?
-.Joo.
...
Sitten, myöhemmin kun hän tajusi tilanteen, hän häipyi aika vikkelään paikalta. Mutta onneksi hän otti asian huumorilla, eikä pahoittanut mieltään.Hän ei pahoittanut mieltään?! :D Hänen olisi pitänyt pyytää anteeksi, kun on niin k-päinen tapaus.
Minusta se keskustelu tilanne oli vain huvittava.
Tosin minulla on todella pitkä pinna, josta saan kiittää, erästä sukulaista, joka on todella vaikea persoona.
Minun pinna on jopa niin pitkä, että muut ihmiset ovat loukkaantuneet puolestani, kun en "ymmärrä" loukkaantua, minulle mitättömistä asioista.
Naisille tyypillistä, vaikka ajatus katkeaa niin suu jauhaa edelleen kuten keskustan Saarikolla.
Rankka historia. EI ole olllut vaihtoehtoja selviytymisessä ja kaiken maaailman lässytys on tulkittu heikkoudeksi. Ja sitten nämä terapoimattomat on sukupolvelta toiselle kulkeneet lieveilmiöinä kasvatuksen kautta että esiim tunteista ei ole voinut puhua vaaan se on hoidettu lähinnä viiinalla.