Lue keskustelun säännöt.
Mua ahdistaa vanheneminen niin, että kurkkua kuristaa
02.07.2015 |
Tästä on tulossa pian pakkomielle. Mietin päivittäin miten en kohta kelpaa edes omalle miehelle ja kuinka kaikki nuoret naiset menevät ohitseni. Syynään jokaista uutta ryppyä ja kulutan tuhotromasti aikaa vanhenemisen murehtimiseen. Ahdistaa se, että vaikka olen kaunis ei se enää riitä kun 4 vuoden päästä täytän 30 ja naisena olen vanha ja pilalla. Kulutan parhaat vuoteni tällaisen joutavan surkutteluun.... Mitä teen?! Taustalla vuosien masennusta jonka vuoksi opiskelukin takkuillut ja menee hetki ennen kuin paperit yliopistosta ulkona. Ainoa millä olen mitannut arvoani on ulkonäkö. Olen ihan pimee, tiedän.
Kommentit (56)
Mulla oli itseäni nuorempi mies. Erottiin lähinnä minun aloitteestani ja halustani, aihetta oli muutenkin.
Pari vuotta eron jälkeen mies seurustelee minua vanhemman naisen kanssa ja itse seurustelen entistä miestäni nuoremman kanssa.
t. nainen 46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 08:26"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 08:15"]Et ole ihan pimeä mutta aloitat turhan aikaisin. Tottahan se on, ettei ikääntyvällä ihmisellä, erityisesti naisella ole paskankaan arvoa tässä yhteiskunnassa. Huomaat sen viimeistään 40+, että markkina-arvosi muussakin mielessä kuin miesten suhteen on 0 ja 50+ olet ihan kaatopaikkatavaraa. Miten tässä näin on käynytkin? Kuka on muokannut ihmisten asenteet tällaisiksi? Onko mitään tehtävissä enää? [/quote] Huh. Mikä markkina-arvo? Ei kai se ole kaikille naisille tärkeää. Minulle on ainakin tärkeää se että olen terve, minulla on hyvä avioliitto ja ihanat lapset. Pidän myös huolta itsestäni mutta en siksi että olisin markkinoilla paremmassa asemassa. Mitä väliä sillä on mitä joku tuntematon tyyppi on naamarypyistäsi mieltä? Tai jos on niin eikö sillon ole vikaa omassa itseluottamuksessa? Onhan sitä varmaan sitten kaatopaikkatavaraa jos itse niin ajattelee ja antaa itseään kohdeltavan niin.
[/quote]
Tarkoitan markkina-arvolla tässä tapauksessa työelämää. Työpaikkaa on lähes mahdoton saada jos joudut työttömäksi 40+. Työpaikan vaihtajalla ehkä helpompaa mutta jos jäät työttömäksi 40+ niin helposti se oli sitten siinä. Eikä ne rypyt vaan se ikä. Nainen on vanha ja kaikkeen kelpaamaton jo 40+. Oma mies ja lapset on ainoat jotka just ja just arvostaa muut ihmiset eivät. Se nyt vaan on tullut niin nähtyä viime aikoina tämä yleinen asenne.
Ap hyvä! Minä olen 37-vuotias ja mieheni on alkanut esittää vaatimuksia, että pitäisi päästä muita naisia panemaan. Jos hän ihan tosissaan on tuota mieltä, niin erohan tässä on tulossa. Ja tämän ikäisenä ei todella kannata enää haaveilla uuden miehen löytämisestä tai perheen perustamisesta nyt ainakaan (emme ole onnistuneet lapsia vielä saamaan yrityksistä huolimatta).
Olen tästä tilanteesta huolimatta ihan järjissäni - en nimittäin tarvitse miestä ollakseni onnellinen. En myöskään sileitä kasvoja. Se, millainen ihminen olen, määrittää pitkälle elämäni laadun. Olen tyytyväinen itseeni ja siihen henkisen kehityksen matkaan, jonka olen kulkenut. Minua ei todennäköisesti voi enää kukaan murtaa tai polkea maahan. Riitän itselleni sellaisena kuin olen, osaan tuoda iloa ja valoa muiden elämään mutta myös pitää itsestäni huolen. Maailma on avoin ja jokaisena päivänä herätessäni tuntuu, että elämäni on vasta alussa. :) Miehen kanssa tai ilman, se tulee olemaan upeaa koettavaa myös jatkossa.
Luulen, että sinun ongelmasi johtuvat ensisijaisesti siitä, että et ole sinut itsesi kanssa, ja tarvitset siksi ulkopuolisten (miesten) ihailua voidaksesi tuntea olevasi arvokas. Tätä puolta itsessäsi ehdit onneksi kehittää ihan minkä ikäisenä vain. Rypistyvät kasvot eivät ole este.
Voi Ap! Mulla on ihan sama ongelma! Mulla ainakin ongelma on huonossa itsetunnossa. Ja just toi et oon märittäny itteni ulkonäön kautta koko nuoruuteni. Muiden on turha tulla huutelemaan Ap:lle et kokoo ittes sun muuta. Ei kukaan haluaisi vapaaehtoisesti ajatella niin kuin Ap ja minä!
Mulla on kuitenkin vähän helpottanu sen jälkeen kun sain vauvan :)
N27
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 08:33"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 08:26"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 08:15"]Et ole ihan pimeä mutta aloitat turhan aikaisin. Tottahan se on, ettei ikääntyvällä ihmisellä, erityisesti naisella ole paskankaan arvoa tässä yhteiskunnassa. Huomaat sen viimeistään 40+, että markkina-arvosi muussakin mielessä kuin miesten suhteen on 0 ja 50+ olet ihan kaatopaikkatavaraa. Miten tässä näin on käynytkin? Kuka on muokannut ihmisten asenteet tällaisiksi? Onko mitään tehtävissä enää? [/quote] Huh. Mikä markkina-arvo? Ei kai se ole kaikille naisille tärkeää. Minulle on ainakin tärkeää se että olen terve, minulla on hyvä avioliitto ja ihanat lapset. Pidän myös huolta itsestäni mutta en siksi että olisin markkinoilla paremmassa asemassa. Mitä väliä sillä on mitä joku tuntematon tyyppi on naamarypyistäsi mieltä? Tai jos on niin eikö sillon ole vikaa omassa itseluottamuksessa? Onhan sitä varmaan sitten kaatopaikkatavaraa jos itse niin ajattelee ja antaa itseään kohdeltavan niin.
[/quote]
Tarkoitan markkina-arvolla tässä tapauksessa työelämää. Työpaikkaa on lähes mahdoton saada jos joudut työttömäksi 40+. Työpaikan vaihtajalla ehkä helpompaa mutta jos jäät työttömäksi 40+ niin helposti se oli sitten siinä. Eikä ne rypyt vaan se ikä. Nainen on vanha ja kaikkeen kelpaamaton jo 40+. Oma mies ja lapset on ainoat jotka just ja just arvostaa muut ihmiset eivät. Se nyt vaan on tullut niin nähtyä viime aikoina tämä yleinen asenne.
[/quote]
Jännä homma kun minulla on vasta nyt alkanut ammatillinen arvostus ja kunnioitus nousta ja ikää on neljäkymmentä. Siksi tuntuu kovin oudolta tuollainen teksti. Samoin työpaikassani on arvostetuin henkilö juuri vanhin nainen koska hänellä suurin asiantuntijuus. En käsitä ollenkaan tällaista puhetta, mutta hyvä niin. Elämänhaluhan siinä menisi jos alkaisi noin hirveitä miettimään. Tsemppiä ap, elämä on kivaa ja maailmassa on paljon terveitä myös henkisesti terveitä ihmisiä jotka eivät arvota ihmisiä iän ja ulkonäön mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 07:17"]
Fakta on kuitenkin se, että yli 30v naisia haukutaan. Ihan tuhottomasti. Yhteiskunnassa vallitsee jatkuva rummutus, joka kertoo naisen olevan arvokas vain alle 22-vuotiaana.
[/quote]
Me eletään varmaan ihan eri maailmoissa. En ole koskaan törmännyt mihinkään "tuhottomaan haukkumiseen" tai "rummutukseen" yli 22-vuotiaiden naisten arvottomuudesta. Jos tuollaiseen käytökseen törmää jatkuvasti, onkohan vika ehkä omissa elämäntavoissa, ja piireissä joissa pyörii? Minun suvussani ja ystäväpiirissäni ja työpaikoillani on aina osattu katsoa ihmistä ikänumeron takana. Ikä ei kerro ihmisestä muuta kuin syntymävuoden, ja se on suht tarpeeton tieto, ei kerro meistä ihmisinä mitään.
Jos voit hyvin fyysisesti ja henkisesti, ulkonäkösi säilyy kauniina hamaan hautaan asti. Kauneus tulee sisältä, siitä, minkälainen ihminen olet, miten kohtelet itseäsi ja muita. Ihosi kiinteys tai harmaat hiussuortuvat eivät tuo eivätkä vie kauneudesta mitään. Opettele ap löytämään oma sisäinen kauneutesi, ja lakkaat välittämästä sen ulkoisista merkeistä.
Ihan tilastojen valossa jos jää työttömäksi yli 52-vuotiaana on liki mahdotonta työllistyä enää uudelleen. Eikä tuossa vaiheessa faktojen perusteella ole eroa duunareiden tai akateemisten työllistymisellä.
Jos joku kuvittelee, että iällä ei ole väliä nyky-yhteiskunnassa ainakaan työmarkkinoilla on joko vakituisessa työssä tai muuten täysin tietämätön työllistymiseen vaikuttavista seikoista uutisten ja tutkimusten pohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 07:57"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 07:54"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 07:39"]Aloittajaa pilkataan ja haukutaan täällä, samaan aikaan av on jatkuvasti täynnä keskusteluja missä aloittajien miehet on pettäneet ja jättäneet nuoremman naisen takia. [/quote] Sellainen mies saakin mennä. Minä olen paljon arvokkaampi T. N46
[/quote]
Väärä logiikka. Vanhetessasi sinä muutut yleisesti miehille arvottomammaksi ja arvottomammaksi. Sen huomaa hyvin siinä miten miehet sinua kohtelevat ja millaiset miehet haluavat sun kanssa suhteeseen.
Voin kertoa, että se miestarjonta tuossa iässä naiselle alkaa olla tosi toivotonta. Jokainen sun ikäinen mies, joka vaan kykenee tähtää sua n. 10 vuotta nuorempaan mieluiten.
[/quote]
Höpö höpö. Yhdessä mieheni kanssa vanhenemme. Miten se 100 v löysi rakkauden ja meni juuri naimisiin. Miten nainen löysi itseään 10 v nuoremman? Miten nuoret näyttää kypsymättömiltä.
Iällä ja ulkonäöllä on hyvin vähän merkitystä rakkaudessa aikuiselle, tasapainoiselle ihmiselle. Lähellä omaa ikää on paras .
Onneksi en kaltaisiasi ajattelijoita tunne. Tiedän kyllä, ettei kaikilla tapahdu henkistä kasvua ja jää alemmalle tasolle
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 08:33"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 08:26"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 08:15"]Et ole ihan pimeä mutta aloitat turhan aikaisin. Tottahan se on, ettei ikääntyvällä ihmisellä, erityisesti naisella ole paskankaan arvoa tässä yhteiskunnassa. Huomaat sen viimeistään 40+, että markkina-arvosi muussakin mielessä kuin miesten suhteen on 0 ja 50+ olet ihan kaatopaikkatavaraa. Miten tässä näin on käynytkin? Kuka on muokannut ihmisten asenteet tällaisiksi? Onko mitään tehtävissä enää? [/quote] Huh. Mikä markkina-arvo? Ei kai se ole kaikille naisille tärkeää. Minulle on ainakin tärkeää se että olen terve, minulla on hyvä avioliitto ja ihanat lapset. Pidän myös huolta itsestäni mutta en siksi että olisin markkinoilla paremmassa asemassa. Mitä väliä sillä on mitä joku tuntematon tyyppi on naamarypyistäsi mieltä? Tai jos on niin eikö sillon ole vikaa omassa itseluottamuksessa? Onhan sitä varmaan sitten kaatopaikkatavaraa jos itse niin ajattelee ja antaa itseään kohdeltavan niin.
[/quote]
Tarkoitan markkina-arvolla tässä tapauksessa työelämää. Työpaikkaa on lähes mahdoton saada jos joudut työttömäksi 40+. Työpaikan vaihtajalla ehkä helpompaa mutta jos jäät työttömäksi 40+ niin helposti se oli sitten siinä. Eikä ne rypyt vaan se ikä. Nainen on vanha ja kaikkeen kelpaamaton jo 40+. Oma mies ja lapset on ainoat jotka just ja just arvostaa muut ihmiset eivät. Se nyt vaan on tullut niin nähtyä viime aikoina tämä yleinen asenne.
[/quote]
Tämä ei ole totta. Nainen on nuorena riski työnantajalle. 40 v jälkeen on juuri paras ikä saada työpaikka. Valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 09:01"]
Ihan tilastojen valossa jos jää työttömäksi yli 52-vuotiaana on liki mahdotonta työllistyä enää uudelleen. Eikä tuossa vaiheessa faktojen perusteella ole eroa duunareiden tai akateemisten työllistymisellä.
Jos joku kuvittelee, että iällä ei ole väliä nyky-yhteiskunnassa ainakaan työmarkkinoilla on joko vakituisessa työssä tai muuten täysin tietämätön työllistymiseen vaikuttavista seikoista uutisten ja tutkimusten pohjalta.
[/quote]
Tuo koskee kuitenkin myös miehiä.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 08:59"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 07:17"]
Fakta on kuitenkin se, että yli 30v naisia haukutaan. Ihan tuhottomasti. Yhteiskunnassa vallitsee jatkuva rummutus, joka kertoo naisen olevan arvokas vain alle 22-vuotiaana.
[/quote]
Me eletään varmaan ihan eri maailmoissa. En ole koskaan törmännyt mihinkään "tuhottomaan haukkumiseen" tai "rummutukseen" yli 22-vuotiaiden naisten arvottomuudesta. Jos tuollaiseen käytökseen törmää jatkuvasti, onkohan vika ehkä omissa elämäntavoissa, ja piireissä joissa pyörii? Minun suvussani ja ystäväpiirissäni ja työpaikoillani on aina osattu katsoa ihmistä ikänumeron takana. Ikä ei kerro ihmisestä muuta kuin syntymävuoden, ja se on suht tarpeeton tieto, ei kerro meistä ihmisinä mitään.
Jos voit hyvin fyysisesti ja henkisesti, ulkonäkösi säilyy kauniina hamaan hautaan asti. Kauneus tulee sisältä, siitä, minkälainen ihminen olet, miten kohtelet itseäsi ja muita. Ihosi kiinteys tai harmaat hiussuortuvat eivät tuo eivätkä vie kauneudesta mitään. Opettele ap löytämään oma sisäinen kauneutesi, ja lakkaat välittämästä sen ulkoisista merkeistä.
[/quote]
Näin on. Itseluottamus ja ajattelulyky saa heijastamaan kauneutta kaiken ikäisenä. Tasapainoisuus ja itsensä ja muiden arvostus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 09:08"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 09:01"]
Ihan tilastojen valossa jos jää työttömäksi yli 52-vuotiaana on liki mahdotonta työllistyä enää uudelleen. Eikä tuossa vaiheessa faktojen perusteella ole eroa duunareiden tai akateemisten työllistymisellä.
Jos joku kuvittelee, että iällä ei ole väliä nyky-yhteiskunnassa ainakaan työmarkkinoilla on joko vakituisessa työssä tai muuten täysin tietämätön työllistymiseen vaikuttavista seikoista uutisten ja tutkimusten pohjalta.
[/quote]
Tuo koskee kuitenkin myös miehiä.
[/quote]
Tietysti koskee, yhteiskunta syrjii iän perusteella kaikkia.
Toisaalta naiset ainoina tulevat iän myötä syrjityksi parisuhdemarkkinoilla - miehillä vastaavaa ei ole.
Voi ap, ikääntyminen on vaan luonnon kiertokulkua. Panosta ulkonäön sijaan sisäiseen kauneuteesi, koska sillä kauneudella on paremmat mahdollisuudet säästyä vuosien kulutukselta. Persoonallisuus, äly ja taidot eivät ikinä mene hukkaan, opettele saamaan iloa itsestäsi. Jos määrittelet itsesi vain ulkonäöllä, et ikinä riitä itsellesi, koska aina on joku nuorempi, hoikempi, kauniimpi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen nyt päälle nelikymppinen mutta olin kyllä kauneimmillani noin 30-40-vuotiaana ja edelleenkin oikein tyytyväinen ulkonäkööni, ihailijoita on piisannut ja oman mieheni mielestä olen seksikkäämpi ja ihanampi kuin koskaan.
Mutta musta kauneus on jotain muuta kuin pinnalle liimattua, siihen tulee ihan uutta syvyyttä itsevarmuuden ja elämänkokemuksen myötä. Olen esteetikko mutta ihmisissä ja ihmissuhteissa arvostan kyllä ihan muita avuja kuin ulkonäköä. Oletteko huomanneet kuinka omat ystävät ja läheiset näyttävät aina omaan silmään kauniilta koska ovat kivoja ja rakkaita?
Ja muutenkin suosittelisin kehittämään persoonallisuutta omaan ulkonäköönsä keskittymisen sijaan, se tekee pidemmän päälle paljon onnellisemmaksi.
Katson usein kaupungilla kauniita nuoria naisia joista oikein paistaa epävarmuus ja olen iloinen että ne vuodet on omalta kohdalta ohi.
Ap: sinulla on itsetunnon kanssa iso ongelma, joka saattaa johtaa siihen, että yli kolmikymppisenä oletkin epäkiinnostava. Katso nyt ympärillesi: maailma on täynnä kauniita iloisia ja elämäänsä tyytyväisiä kaikenikäisiä naisia ja sitten on niitä lyttyyn lyötyjä, jotka marisevat ja tuottavat negatiivista energiaa.
Muistan itsekin kolmenkympin kriisin, joka liittyi siihen, että olen varmasti jo aikuinen ja ihana nuoruus on takana. Ulkonäköäni en niinkään surrut, vaan sosiaalista asemaani. Luulin, että hauskanpito kuuluu vain nuoruuteen. Kun kriisin yli pääsin, huomasin, että aikuisena naisena on ihanaa olla. Olen 54-vuotias ja vieläkin miehet katsovat perääni, kunhan olen kauniisti pukeutunut ja laittautunut. Verkkarit päällä ja tukka sekaisin harva on viehättävä. 46-vuotiaan mieheni kanssa ollaan oltu jo parikymmentä vuotta ja rakkaus vain syvenee. Uskon, että yhdessä vanhenemme, jos elää saamme.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 07:17"]Hohhoijaa. Kyllä sulle nyt jeesustellaan ja ollaan ylhäisiä, kuinka säälittävä sä maan matonen kun kärsit ulkonäköpaineista.
Fakta on kuitenkin se, että yli 30v naisia haukutaan. Ihan tuhottomasti. Yhteiskunnassa vallitsee jatkuva rummutus, joka kertoo naisen olevan arvokas vain alle 22-vuotiaana.
Maailma on paska ja valitettavasti niin on miehetkin ap. En osaa sua lohduttaa, mutta osaan välittää siitä, että sulla on paha olla.
Miehet on valitettavasti kykenemättömiä oikeaan kumppanuuteen. Sellaiseen, missä toisen sisäinen arvo kiilaisi ulkoisen olemuksen edelle. Miehet ovat itsekkäitä, pettäviä ja himoitsevat nuoria naisia. Tota en osaa muuttaa ja olen siitä pahoillani. Jos naisen kumppaniksi on luotu olento, jonka mukaan naisen arvo on yhtä hänen ulkonäkönsä kanssa, ei ole mikään ihme, että me ollaan kaikki vähän sekasin.
Miehet (ja sitä kautta media ja yhteiskunta, jota miehet pyörittää) ovat sadistisia. Naisia rankaistaan ja pilkataan asiasta, johon he eivät voi millääm vaikuttaa. Sadistista.
[/quote]
Hahhah. Alle 22v on nuoria tyttösiä. Minä en ainakaan haluais olla niin nuori :D kuulostaa pinnalliselta. Oon 31v ja oikein tyytyväinen :)
Mä kyllä ymmärrän hyvin aloituksen. Olen ihan täysjärkinen ihminen jolla on kaikki kunnossa, mutta kyllä vanhenemisen tunnetta on ollut aika vaikea hyväksyä ja katsoa peilistä kun keho rapistuu, vaikka urheilen enemmän kuin "nuorempana" ja mietin syömisiä paljon tarkemmin - siis nimenomaan siitä huolimatta. Kyllä se ikä senkin toki korjaa! :)
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 09:32"]Ap: sinulla on itsetunnon kanssa iso ongelma, joka saattaa johtaa siihen, että yli kolmikymppisenä oletkin epäkiinnostava. Katso nyt ympärillesi: maailma on täynnä kauniita iloisia ja elämäänsä tyytyväisiä kaikenikäisiä naisia ja sitten on niitä lyttyyn lyötyjä, jotka marisevat ja tuottavat negatiivista energiaa.
Muistan itsekin kolmenkympin kriisin, joka liittyi siihen, että olen varmasti jo aikuinen ja ihana nuoruus on takana. Ulkonäköäni en niinkään surrut, vaan sosiaalista asemaani. Luulin, että hauskanpito kuuluu vain nuoruuteen. Kun kriisin yli pääsin, huomasin, että aikuisena naisena on ihanaa olla. Olen 54-vuotias ja vieläkin miehet katsovat perääni, kunhan olen kauniisti pukeutunut ja laittautunut. Verkkarit päällä ja tukka sekaisin harva on viehättävä. 46-vuotiaan mieheni kanssa ollaan oltu jo parikymmentä vuotta ja rakkaus vain syvenee. Uskon, että yhdessä vanhenemme, jos elää saamme.
[/quote]
Ihana. Juuri näin minäkin haluan elää ja olla. Elämä on lyhyt ja olisi kauheaa menettää se jo kolmekymppisenä siksi että on muka jo liian vanha. Onneksi on olemassa ihania ja tasapainoisia ihmisiä nuin kuin sinä, näistä joistakin kirjoituksista tulee oikeasti paha olo ja ahdistus.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 09:01"]
Ihan tilastojen valossa jos jää työttömäksi yli 52-vuotiaana on liki mahdotonta työllistyä enää uudelleen. Eikä tuossa vaiheessa faktojen perusteella ole eroa duunareiden tai akateemisten työllistymisellä.
Jos joku kuvittelee, että iällä ei ole väliä nyky-yhteiskunnassa ainakaan työmarkkinoilla on joko vakituisessa työssä tai muuten täysin tietämätön työllistymiseen vaikuttavista seikoista uutisten ja tutkimusten pohjalta.
[/quote]
Mun kaverini just valmistui uuteen ammattiin 50-vuotiaana, ja heti pääsi töihin. Eikä ole kyllä ainoa kaltaisensa. Tietenkin jos haluaa alusvaatemalliksi, ehkä 50-vuotiaalla ei ole ihan paras sauma niihin hommiin.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 08:15"]Et ole ihan pimeä mutta aloitat turhan aikaisin. Tottahan se on, ettei ikääntyvällä ihmisellä, erityisesti naisella ole paskankaan arvoa tässä yhteiskunnassa. Huomaat sen viimeistään 40+, että markkina-arvosi muussakin mielessä kuin miesten suhteen on 0 ja 50+ olet ihan kaatopaikkatavaraa.
Miten tässä näin on käynytkin? Kuka on muokannut ihmisten asenteet tällaisiksi? Onko mitään tehtävissä enää?
[/quote]
Huh. Mikä markkina-arvo? Ei kai se ole kaikille naisille tärkeää. Minulle on ainakin tärkeää se että olen terve, minulla on hyvä avioliitto ja ihanat lapset. Pidän myös huolta itsestäni mutta en siksi että olisin markkinoilla paremmassa asemassa. Mitä väliä sillä on mitä joku tuntematon tyyppi on naamarypyistäsi mieltä? Tai jos on niin eikö sillon ole vikaa omassa itseluottamuksessa? Onhan sitä varmaan sitten kaatopaikkatavaraa jos itse niin ajattelee ja antaa itseään kohdeltavan niin.