Oletko koskaan vetänyt kiusaajaa turpaan (ansaitusti)? Mitä siitä seurasi?

En mä keksiny muuta niin kävin bylsimäs sen äitiä ja jätin vitosen pöydälle.

Yleensä tollaset ei isäpuolelle vittuile.

Löin kiusaajaani. Yksinkertaisesti meni kuppi nurin. Siinä se taas leukojaan vänkytti ja oho, nyrkki osu naamaan. Kiusaaja meni hämilleen meinasi lähtee kimppuun, mutta ymmärsi pysyä kaukana. Ämmänkäisenä se siinä vähän aikaa jotain änkytti. Sitten alkoikin opettaja siinä hössöttämään, että herranen aika sattuko sua, tuleeko verta, mitä sä Tiina tolla lailla!!! Vaikka opettaja oli satoja kertoja varmasti kuullut tuon haukkumiset ja ivat.

Mä jouduin rehtorin puhutteluun ja sain virallisen varotuksen väkivaltaisesta käytöksestä koulussa. MUTTA kiusaaminen loppui siihen. :)

Samanlainen kokemus; alkava kiusaaminen loppui siihen, kun löin kiusaajaa naamaan. Tyttöjä olimme molemmat, enkä tiedä kiusaamiselle mitään syytä.

Löin kerran kiusaajaa koronamailalla.

Kiusaaminen tämän tyypin osalta loppui hetkeksi.

Opettaja pakotti pyytämään anteeksi tyypiltä.

En varsinaisesti ole vetänyt lättyyn vaikka mieli kyllä monesti teki. Suullisesti kyllä. Veti tietenkin herneet nokkaan ja uhriutui.

Sain kirjallisen varoituksen .

Veljeni heitti minua lumipallolla, joten minä huitaisin häntä nyrkillä. Olimme tapahtuma-aikaan aikuisia.

Elin tuolloin hyvin hankalaa elämänvaihetta, ja se yksi lumipallo sai minut näkemään punaista. Lisäksi olin täysin väsynyt jatkuvaan kiusaamiseen, nälvimiseen ja lapselliseen fyysiseen kepposteluun, jota veljeni on tehnyt koko elämäni ajan.

Reaktioni kuulostaa ehkä kohtuuttomalta, mutta en kadu. Jotkut rajat ne minullakin on.

Vierailija kirjoitti:

Takaisin kiusaaja syyllistyy itsekin kiusaamiseen. Turpaan antamisen jälkeen olet "ansainnut" tulla taas kiusatuksi, minkä jälkeen voit taas vetää kiusaajaa turpaan "ansaitusti" jne... Ja kierre ei lopu koskaan.

Ei se mee noin. Ei se kiusaaja aina uudestaan ja uudestaan halua turpaansa ottaa, jos on yhtään järkee päässä, en oo ainakaan toistaiseks viel niin tyhmään törmänny. Mieti omalle kohdalles, saat huolel turpaas ku oot aukonu päätäs, niin meinaatko silti vaan jatkaa pään aukomistas.

Lapsena minulle sanottiin, että kiusaaminen loppuu kun vetää kiusaajaa turpaan. Päätin toimia niin. Löin kiusaajaa, joka ei siitä hätkähtänyt, vaan pieksi minut kunnolla. Kiusaaminen jatkui entistä kovempana.

Osa kiusaajista on kovia raakalaisia, joita tiettävästi on hakattu esim kotonaan ja heistä on tullut väkivaltaa kestäviä. Tällaisen voittamiseen tarvitaan toinen yhtä kovanyrkkinen ja -kalloinen. Eli aina kaikki ei mene kuin elokuvissa, se on hyvä muistaa. 

Jos kiusaaja on tällainen, on parempi väistää. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsena minulle sanottiin, että kiusaaminen loppuu kun vetää kiusaajaa turpaan. Päätin toimia niin. Löin kiusaajaa, joka ei siitä hätkähtänyt, vaan pieksi minut kunnolla. Kiusaaminen jatkui entistä kovempana.

Osa kiusaajista on kovia raakalaisia, joita tiettävästi on hakattu esim kotonaan ja heistä on tullut väkivaltaa kestäviä. Tällaisen voittamiseen tarvitaan toinen yhtä kovanyrkkinen ja -kalloinen. Eli aina kaikki ei mene kuin elokuvissa, se on hyvä muistaa. 

Jos kiusaaja on tällainen, on parempi väistää. 

Joo tää on hyvä muistaa. Muistan miten yksi kiusattu yritti samaa ja lopputulos oli sama. Sitä kiusattiin entistä enemmän, koska nyt se alistettiin suorassa tappelussa. Toisaalta kiusattu kuitenkin yritti ja uskalsi kokeilla, millä voi olla iso merkitys itsetunnolle ja identiteetille: "turpaan tuli, mutta ainakin yritin enkä alistunut vapaaehtoisesti".

Nakkasin kiusaavaa veljeäni kengällä päähän. Itku siitä seurasi. Huusi kuin syötävä. "Mää kerron äitilleeeee!"

Lopetti kuitenki potkimisen/lyömisen/tönimisen sen jälkeen.

Koulussa haistatin kiusaajalleni ja päädyin jälki-istuntoon koska en pyytänyt anteeksi. :DD

Minusta on outoa sanoa että vedä turpaan. Paljon kauheampaa (ja toimivampaa) olisi vaikka sytyttää kiusaaja tuleen. En ole koskaan ymmärtänyt toimimattomia väkivallan muotoja, etenkin jos on itse fyysisesti heikompi. Ei silloin *vedetä turpaan*.

Kuriositeettina lisään, etten itse todellakaan siis tee minkään muotoista väkivaltaa, saatika kehoita ketään siihen. Kunhan ajatuksen tasolla pohdiskelen.

Tekisi mieli vedellä pitkin korvia tätä lousku turpaa. Ei kai se muuten loputa ennenkin haudassa on se sellainen pissiliisa.