Laitatko lasten vai aikuisten makaronilaatikon? Mielestäni vissi ero. Kirjoita reseptisi!

En tee tuollaista mössöruokaa, lapsillehan se on aina tarkoitettu. 

Vierailija kirjoitti:

En tee tuollaista mössöruokaa, lapsillehan se on aina tarkoitettu. 

Ei ole.

Mä teen ihan perus ohjeella. Maustaa voi lautasella oman maun mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole erikseen aikuisten ja lasten ruokia, koti ei ole mikään ravintola.

Eikä meillä. Kaikki syövät samaa ruokaa, erikseen ei tehdä kenellekkään. Jos lapsille ei sillä kertaa ruoka maistu, niin ihan varmasti maistuu seuraavalla kerralla. Meillä helpottaa se, ettei ole kenelläkään allergioita.

Jos joku lapsi inhoaa vaikkapa jotain ruoka-ainetta, etkö huomioi tätä? Mun molemmilla lapsilla on omat inhokkinsa. En velvoita heitä syömään ruokia, jotka sisältävät näitä ainesosia. En itsekään syö väkisin ruokaa, jota inhoan, enkä velvoita muitakaan aikuisia näin tekemään.

Tehdäänkö teillä monta ruokaa kerralla? Omassa lapsuudessa ja nykyään perheellisillä ystävillä tehdään yksi ruoka, se on jo lapsena hyvä oppia syömään mitä tarjolla, kun ei koulussakaan voi valita. Allergiat toki asia erikseen. Itekki lapsena syöny vaikkapa keittolautaselta vaan nakit ja perunat, muut juurekset jääny lautaselle, ei oo erikseen tehty mulle keittoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole erikseen aikuisten ja lasten ruokia, koti ei ole mikään ravintola.

Eikä meillä. Kaikki syövät samaa ruokaa, erikseen ei tehdä kenellekkään. Jos lapsille ei sillä kertaa ruoka maistu, niin ihan varmasti maistuu seuraavalla kerralla. Meillä helpottaa se, ettei ole kenelläkään allergioita.

Jos joku lapsi inhoaa vaikkapa jotain ruoka-ainetta, etkö huomioi tätä? Mun molemmilla lapsilla on omat inhokkinsa. En velvoita heitä syömään ruokia, jotka sisältävät näitä ainesosia. En itsekään syö väkisin ruokaa, jota inhoan, enkä velvoita muitakaan aikuisia näin tekemään.

Meillä tehdään ruoka niin, että inhokin voi jättää pois mutta itse ruoka ei siitä kärsi. Ei tarvitse kokata useampaa eri ruokaa. Ei meillä onneksi hirveästi inhokkeja ole.

T. 3

Niin, eli valitset kokkaustavan, joka mahdollistaa tuon, et tee ruokalajeja, josta ei voi jättää jotain pois. Esim. meillä mielipiteitä jakava ruoka on sienet: toinen lapsi rakastaa, toinen inhoaa. Sienipastaa ei voi oikein tehdä niin, että jättää sienet pois. Siispä teen kaksi eri ruokaa. Mieheni on kasvissyöjä, joten jos muu perhe syö liharuokaa, toki teen hänelle erikseen kasvisruuan. 

Niin. Meillä kaksi vihaa paprikaa joten ei tehdä esim täytettyjä paprikoita ja se on kaikille ok. Yksi vihaa parsakaalia, joten sitä ei käytetä. Onneksi ilman noita kahta pärjää oikein hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole erikseen aikuisten ja lasten ruokia, koti ei ole mikään ravintola.

Eikä meillä. Kaikki syövät samaa ruokaa, erikseen ei tehdä kenellekkään. Jos lapsille ei sillä kertaa ruoka maistu, niin ihan varmasti maistuu seuraavalla kerralla. Meillä helpottaa se, ettei ole kenelläkään allergioita.

Jos joku lapsi inhoaa vaikkapa jotain ruoka-ainetta, etkö huomioi tätä? Mun molemmilla lapsilla on omat inhokkinsa. En velvoita heitä syömään ruokia, jotka sisältävät näitä ainesosia. En itsekään syö väkisin ruokaa, jota inhoan, enkä velvoita muitakaan aikuisia näin tekemään.

Tehdäänkö teillä monta ruokaa kerralla? Omassa lapsuudessa ja nykyään perheellisillä ystävillä tehdään yksi ruoka, se on jo lapsena hyvä oppia syömään mitä tarjolla, kun ei koulussakaan voi valita. Allergiat toki asia erikseen. Itekki lapsena syöny vaikkapa keittolautaselta vaan nakit ja perunat, muut juurekset jääny lautaselle, ei oo erikseen tehty mulle keittoo.

Kyllä voidaan tehdä. Useimmilla aikuisillakin on joku ruoka (tai useampia), jota eivät syö. Johtuuko tämä nyt siitä, että he eivät ole lapsena oppineet syömään sitä, mitä on tarjolla, vai mistä? Esim. pitäisikö mun sun mielestä jättää tekemättä kasvissyöjämiehelleni ruokaa, jotta hän oppisi syömään sitä, mitä on tarjolla?

Tavallinen makaronilaatikko on ällöä ja mautonta. Kari Aihisen pellinkiläinen makaronilaatikko on hyvää. Ohje löytyy netistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole erikseen aikuisten ja lasten ruokia, koti ei ole mikään ravintola.

Eikä meillä. Kaikki syövät samaa ruokaa, erikseen ei tehdä kenellekkään. Jos lapsille ei sillä kertaa ruoka maistu, niin ihan varmasti maistuu seuraavalla kerralla. Meillä helpottaa se, ettei ole kenelläkään allergioita.

Jos joku lapsi inhoaa vaikkapa jotain ruoka-ainetta, etkö huomioi tätä? Mun molemmilla lapsilla on omat inhokkinsa. En velvoita heitä syömään ruokia, jotka sisältävät näitä ainesosia. En itsekään syö väkisin ruokaa, jota inhoan, enkä velvoita muitakaan aikuisia näin tekemään.

Meillä tehdään ruoka niin, että inhokin voi jättää pois mutta itse ruoka ei siitä kärsi. Ei tarvitse kokata useampaa eri ruokaa. Ei meillä onneksi hirveästi inhokkeja ole.

T. 3

Niin, eli valitset kokkaustavan, joka mahdollistaa tuon, et tee ruokalajeja, josta ei voi jättää jotain pois. Esim. meillä mielipiteitä jakava ruoka on sienet: toinen lapsi rakastaa, toinen inhoaa. Sienipastaa ei voi oikein tehdä niin, että jättää sienet pois. Siispä teen kaksi eri ruokaa. Mieheni on kasvissyöjä, joten jos muu perhe syö liharuokaa, toki teen hänelle erikseen kasvisruuan. 

Niin. Meillä kaksi vihaa paprikaa joten ei tehdä esim täytettyjä paprikoita ja se on kaikille ok. Yksi vihaa parsakaalia, joten sitä ei käytetä. Onneksi ilman noita kahta pärjää oikein hyvin.

Ok. Mä taas tykkään hirveästi sienistä, kuten muutkin perheessäni yhtä lukuun ottamatta. Siksi en halua jättää sieniruokia valmistamatta, vaan teen sille yhdelle sieniä syömättömälle henkilölle oman ruuan, kun muut syövät sienipastaa tai -risottoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole erikseen aikuisten ja lasten ruokia, koti ei ole mikään ravintola.

Eikä meillä. Kaikki syövät samaa ruokaa, erikseen ei tehdä kenellekkään. Jos lapsille ei sillä kertaa ruoka maistu, niin ihan varmasti maistuu seuraavalla kerralla. Meillä helpottaa se, ettei ole kenelläkään allergioita.

Jos joku lapsi inhoaa vaikkapa jotain ruoka-ainetta, etkö huomioi tätä? Mun molemmilla lapsilla on omat inhokkinsa. En velvoita heitä syömään ruokia, jotka sisältävät näitä ainesosia. En itsekään syö väkisin ruokaa, jota inhoan, enkä velvoita muitakaan aikuisia näin tekemään.

Meillä tehdään ruoka niin, että inhokin voi jättää pois mutta itse ruoka ei siitä kärsi. Ei tarvitse kokata useampaa eri ruokaa. Ei meillä onneksi hirveästi inhokkeja ole.

T. 3

Niin, eli valitset kokkaustavan, joka mahdollistaa tuon, et tee ruokalajeja, josta ei voi jättää jotain pois. Esim. meillä mielipiteitä jakava ruoka on sienet: toinen lapsi rakastaa, toinen inhoaa. Sienipastaa ei voi oikein tehdä niin, että jättää sienet pois. Siispä teen kaksi eri ruokaa. Mieheni on kasvissyöjä, joten jos muu perhe syö liharuokaa, toki teen hänelle erikseen kasvisruuan. 

Niin. Meillä kaksi vihaa paprikaa joten ei tehdä esim täytettyjä paprikoita ja se on kaikille ok. Yksi vihaa parsakaalia, joten sitä ei käytetä. Onneksi ilman noita kahta pärjää oikein hyvin.

Ok. Mä taas tykkään hirveästi sienistä, kuten muutkin perheessäni yhtä lukuun ottamatta. Siksi en halua jättää sieniruokia valmistamatta, vaan teen sille yhdelle sieniä syömättömälle henkilölle oman ruuan, kun muut syövät sienipastaa tai -risottoa.

Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee. Pakko myöntää, että jos meillä joku ei tykkäisi sienistä niin toimisin kuten sinä, sienet on niin ihania etten olisi valmis ilman niitä elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tehty tätä viime vuosina. Itse tykkään enemmän perinteisestä, tosin en kovin paljon siitäkään

https://www.k-ruoka.fi/reseptit/makaronilaatikko-koskenlaskijalla

Tuli ehkä vähän oksennusta suuhun.

Myönnetään, että ei minunkaan lemppareitani vaikka miehelle tuota toisinaan teenkin. Liian rasvainen ja lisäksi mulla ei jostain syystä vatsa kestä makarooniruokia paria haarukallista enempää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole erikseen aikuisten ja lasten ruokia, koti ei ole mikään ravintola.

Eikä meillä. Kaikki syövät samaa ruokaa, erikseen ei tehdä kenellekkään. Jos lapsille ei sillä kertaa ruoka maistu, niin ihan varmasti maistuu seuraavalla kerralla. Meillä helpottaa se, ettei ole kenelläkään allergioita.

Jos joku lapsi inhoaa vaikkapa jotain ruoka-ainetta, etkö huomioi tätä? Mun molemmilla lapsilla on omat inhokkinsa. En velvoita heitä syömään ruokia, jotka sisältävät näitä ainesosia. En itsekään syö väkisin ruokaa, jota inhoan, enkä velvoita muitakaan aikuisia näin tekemään.

Ollaan opetettu lapset pienestä pitäen syömään monipuolisesti. Jos olisin kaikkien "toiveet" aina huomioinut, niin saisin joka päivä laittaa viisi eri ruokaa. Ainut mitä lapset eivät syö on ryynimakkarat. Ruuasta ei ole meillä tehty ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole erikseen aikuisten ja lasten ruokia, koti ei ole mikään ravintola.

Eikä meillä. Kaikki syövät samaa ruokaa, erikseen ei tehdä kenellekkään. Jos lapsille ei sillä kertaa ruoka maistu, niin ihan varmasti maistuu seuraavalla kerralla. Meillä helpottaa se, ettei ole kenelläkään allergioita.

Jos joku lapsi inhoaa vaikkapa jotain ruoka-ainetta, etkö huomioi tätä? Mun molemmilla lapsilla on omat inhokkinsa. En velvoita heitä syömään ruokia, jotka sisältävät näitä ainesosia. En itsekään syö väkisin ruokaa, jota inhoan, enkä velvoita muitakaan aikuisia näin tekemään.

Ollaan opetettu lapset pienestä pitäen syömään monipuolisesti. Jos olisin kaikkien "toiveet" aina huomioinut, niin saisin joka päivä laittaa viisi eri ruokaa. Ainut mitä lapset eivät syö on ryynimakkarat. Ruuasta ei ole meillä tehty ongelmaa.

Minä en usko tuohon lainkaan, että lapsi voi opettamalla oppia pitämään kaikesta. Jos voi, miten se opetus käytännössä mielestäsi tapahtuu? Siis ihan konkreettisesti? Pakotat maistamaan, vaikka lapsi ei halua, vai miten? Ja jos voi opettaa pienestä pitäen syömään monipuolisesti, miten ne ryynimakkarat eivät nyt maistu? Ja onko todella niin, että mikä tahansa ruoka käy, mutta eivät juuri nuo ryynimakkarat? Tarkoitatko nyt oikeasti ihan kaikkia ruokia, mitä on olemassa? 

Mulla on ruuan suhteen kaksi erilaista lasta. Jos vaikka puhutaan jostain ruuasta, hän kysyy, saako joskus maistaa. On tosi kiinnostunut kokeilemaan eri makuja ja maistelemaan ruokia. Silti hänelläkin on omat rajoitteensa, vaikkapa nyt ne sienet, jotka mainitsin edellä. Riisipuuroa ja risottoakin hän inhoaa, mutta suostuu syömään edellä mainittua koulussa, koska muuta ei ole. Kotona en pakota.

Toinen taas on ennakkoluuloinen. Minusta hän kyllä syö monipuolisesti ja hyvin, mutta on kategorioita, joihin hän ei koske, esim. hapanmaitotuotteet. Happamat maut ovat selvästi hänelle ongelma. Mä nimenomaan en halua tehdä ruuasta ongelmaa, kuten sanoit itsekin, eli en halua pakottaa maistamaan. Olen kokeillut joskus. Jos hän ei halua maistaa jotain, hän ei maista. Miten yleisön mielestä pitäisi toimia tässä tilanteessa? Puristaa suu auki ja työntää ruoka sinne väkisin? Eikö tämä olisi juuri numeron tekemistä ruuasta?

Siitä huolimatta, että hän on ennakkoluuloinen ruuan suhteen, monet sellaiset asiat maistuvat, joita joku voisi pitää erikoisena. Sienet, mätitahna, erilaiset kalat monipuolisesti. Hän on myös ihan itse halunnut välillä maistaa sellaisia ruokia, joita on aiemmin inhonnut. Se on hienoa. Joistain ruuista ollaan sovittu, että hän maistaa niitä vaikkapa kerran vuodessa. Joitain ei suostu maistamaan ollenkaan. 

Tuo resepti, jossa laitetaan lapsenkoskijaa makaronilaatikkoon herätti kiinnostukseni kokeilemaan. Olen laittanut juustoraastetta tähän asti, mutta vaihtelu virkistää. Täytyykin ensi viikolla tehdä tuollaista lasten kanssa. En tosin tajua, miksi jauhelihaseos pitäisi keittää makaronien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole erikseen aikuisten ja lasten ruokia, koti ei ole mikään ravintola.

Eikä meillä. Kaikki syövät samaa ruokaa, erikseen ei tehdä kenellekkään. Jos lapsille ei sillä kertaa ruoka maistu, niin ihan varmasti maistuu seuraavalla kerralla. Meillä helpottaa se, ettei ole kenelläkään allergioita.

Jos joku lapsi inhoaa vaikkapa jotain ruoka-ainetta, etkö huomioi tätä? Mun molemmilla lapsilla on omat inhokkinsa. En velvoita heitä syömään ruokia, jotka sisältävät näitä ainesosia. En itsekään syö väkisin ruokaa, jota inhoan, enkä velvoita muitakaan aikuisia näin tekemään.

Ollaan opetettu lapset pienestä pitäen syömään monipuolisesti. Jos olisin kaikkien "toiveet" aina huomioinut, niin saisin joka päivä laittaa viisi eri ruokaa. Ainut mitä lapset eivät syö on ryynimakkarat. Ruuasta ei ole meillä tehty ongelmaa.

Minä en usko tuohon lainkaan, että lapsi voi opettamalla oppia pitämään kaikesta. Jos voi, miten se opetus käytännössä mielestäsi tapahtuu? Siis ihan konkreettisesti? Pakotat maistamaan, vaikka lapsi ei halua, vai miten? Ja jos voi opettaa pienestä pitäen syömään monipuolisesti, miten ne ryynimakkarat eivät nyt maistu? Ja onko todella niin, että mikä tahansa ruoka käy, mutta eivät juuri nuo ryynimakkarat? Tarkoitatko nyt oikeasti ihan kaikkia ruokia, mitä on olemassa? 

Mulla on ruuan suhteen kaksi erilaista lasta. Jos vaikka puhutaan jostain ruuasta, hän kysyy, saako joskus maistaa. On tosi kiinnostunut kokeilemaan eri makuja ja maistelemaan ruokia. Silti hänelläkin on omat rajoitteensa, vaikkapa nyt ne sienet, jotka mainitsin edellä. Riisipuuroa ja risottoakin hän inhoaa, mutta suostuu syömään edellä mainittua koulussa, koska muuta ei ole. Kotona en pakota.

Toinen taas on ennakkoluuloinen. Minusta hän kyllä syö monipuolisesti ja hyvin, mutta on kategorioita, joihin hän ei koske, esim. hapanmaitotuotteet. Happamat maut ovat selvästi hänelle ongelma. Mä nimenomaan en halua tehdä ruuasta ongelmaa, kuten sanoit itsekin, eli en halua pakottaa maistamaan. Olen kokeillut joskus. Jos hän ei halua maistaa jotain, hän ei maista. Miten yleisön mielestä pitäisi toimia tässä tilanteessa? Puristaa suu auki ja työntää ruoka sinne väkisin? Eikö tämä olisi juuri numeron tekemistä ruuasta?

Siitä huolimatta, että hän on ennakkoluuloinen ruuan suhteen, monet sellaiset asiat maistuvat, joita joku voisi pitää erikoisena. Sienet, mätitahna, erilaiset kalat monipuolisesti. Hän on myös ihan itse halunnut välillä maistaa sellaisia ruokia, joita on aiemmin inhonnut. Se on hienoa. Joistain ruuista ollaan sovittu, että hän maistaa niitä vaikkapa kerran vuodessa. Joitain ei suostu maistamaan ollenkaan. 

Ei meillä ole pakotettu ketään yhtään mihinkään. Kuten sanoin, ruoka ja syöminen ei ole koskaan ollut ongelma meillä. Tehdään ruokaa ja leivotaan yhdessä, kokeillaan uusia makuja ja jos joku maku ei miellytä niin se jätetään pois. Meillä syödään tavallista kotiruokaa ilman kikkailuja, ja kuten sanoin...meillä ei ole allergioita, joten ruuan laittaminen on sinänsäkkin ollut helppoa. Lapset innostuu monestakin ruokaan liittyvästä asiasta kun saavat olla siinä mukana.

Keitetyt makaronit. Paistettu jauheliha, sipuli ja mausteet.

Jäähtyneeseen lihaliemeen sekoitetaan kananmunat.

Juustoraastetta paistoajan lopussa pinnalle. Uunissa 175° 1 tunti.

Lasten makaronilaatikko :) Makaronin jauhaminen ei oikein onnistu - siitä tulee liisteriä - olen töissä palvelukodissa, missä on monta soseutettua ruokaa syövää asukasta. Pastaruokiin ja makaronilaatikkoon kannattaa lisätä salaattia, tomaattia, mitä tahansa mikä estää liisteröitymisen. Luulen, että on kamalaa syödä, kun sen syöttäminenkin on kamalaa. Minusta ruokailun pitää sisältää myös esteettistä nautintoa ja jauhettu makaronilaatikko ei sitä tarjoa. Meille ruoka tulee keskuskeittiöltä ja siitä tehdään asukkaan tarpeen mukainen annos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole erikseen aikuisten ja lasten ruokia, koti ei ole mikään ravintola.

Eikä meillä. Kaikki syövät samaa ruokaa, erikseen ei tehdä kenellekkään. Jos lapsille ei sillä kertaa ruoka maistu, niin ihan varmasti maistuu seuraavalla kerralla. Meillä helpottaa se, ettei ole kenelläkään allergioita.

Jos joku lapsi inhoaa vaikkapa jotain ruoka-ainetta, etkö huomioi tätä? Mun molemmilla lapsilla on omat inhokkinsa. En velvoita heitä syömään ruokia, jotka sisältävät näitä ainesosia. En itsekään syö väkisin ruokaa, jota inhoan, enkä velvoita muitakaan aikuisia näin tekemään.

Ollaan opetettu lapset pienestä pitäen syömään monipuolisesti. Jos olisin kaikkien "toiveet" aina huomioinut, niin saisin joka päivä laittaa viisi eri ruokaa. Ainut mitä lapset eivät syö on ryynimakkarat. Ruuasta ei ole meillä tehty ongelmaa.

Minä en usko tuohon lainkaan, että lapsi voi opettamalla oppia pitämään kaikesta. Jos voi, miten se opetus käytännössä mielestäsi tapahtuu? Siis ihan konkreettisesti? Pakotat maistamaan, vaikka lapsi ei halua, vai miten? Ja jos voi opettaa pienestä pitäen syömään monipuolisesti, miten ne ryynimakkarat eivät nyt maistu? Ja onko todella niin, että mikä tahansa ruoka käy, mutta eivät juuri nuo ryynimakkarat? Tarkoitatko nyt oikeasti ihan kaikkia ruokia, mitä on olemassa? 

Mulla on ruuan suhteen kaksi erilaista lasta. Jos vaikka puhutaan jostain ruuasta, hän kysyy, saako joskus maistaa. On tosi kiinnostunut kokeilemaan eri makuja ja maistelemaan ruokia. Silti hänelläkin on omat rajoitteensa, vaikkapa nyt ne sienet, jotka mainitsin edellä. Riisipuuroa ja risottoakin hän inhoaa, mutta suostuu syömään edellä mainittua koulussa, koska muuta ei ole. Kotona en pakota.

Toinen taas on ennakkoluuloinen. Minusta hän kyllä syö monipuolisesti ja hyvin, mutta on kategorioita, joihin hän ei koske, esim. hapanmaitotuotteet. Happamat maut ovat selvästi hänelle ongelma. Mä nimenomaan en halua tehdä ruuasta ongelmaa, kuten sanoit itsekin, eli en halua pakottaa maistamaan. Olen kokeillut joskus. Jos hän ei halua maistaa jotain, hän ei maista. Miten yleisön mielestä pitäisi toimia tässä tilanteessa? Puristaa suu auki ja työntää ruoka sinne väkisin? Eikö tämä olisi juuri numeron tekemistä ruuasta?

Siitä huolimatta, että hän on ennakkoluuloinen ruuan suhteen, monet sellaiset asiat maistuvat, joita joku voisi pitää erikoisena. Sienet, mätitahna, erilaiset kalat monipuolisesti. Hän on myös ihan itse halunnut välillä maistaa sellaisia ruokia, joita on aiemmin inhonnut. Se on hienoa. Joistain ruuista ollaan sovittu, että hän maistaa niitä vaikkapa kerran vuodessa. Joitain ei suostu maistamaan ollenkaan. 

Ei meillä ole pakotettu ketään yhtään mihinkään. Kuten sanoin, ruoka ja syöminen ei ole koskaan ollut ongelma meillä. Tehdään ruokaa ja leivotaan yhdessä, kokeillaan uusia makuja ja jos joku maku ei miellytä niin se jätetään pois. Meillä syödään tavallista kotiruokaa ilman kikkailuja, ja kuten sanoin...meillä ei ole allergioita, joten ruuan laittaminen on sinänsäkkin ollut helppoa. Lapset innostuu monestakin ruokaan liittyvästä asiasta kun saavat olla siinä mukana.

Niin, eli ehkei voi sanoa, että olette opettaneet, vaan että lapsenne ovat sellaisia, joilla ei ole ongelmia mskujen kanssa. Etkä ehkäpä voi sanoa sitäkään, että kaikki ruuat maistuvat, jos kuitenkaan ihan kaikkea ei ole kokeiltu.

Minä haluan toimia juuri niin, että ruuasta ei tehdä numeroa, ja siksi kokkaan eri ruokia, kun ruuaksi on jonkun inhokkia. Sellaista tilannetta ei ole ollut, että pitäisi laittaa viittä eri ruokaa, kuten yllä kirjoitit.

Ole tyutyväinen, että lapsesi syövät hyvin, mutta älä sano, että olet opettanut heidät siihen. "Opettaa" voi vain, jos lapsi on vastaanottavainen. Jos sinulla on lapsi, joka ei yksinlertaisesti suostu syömään jotain, miten voit opettaa pitämään siitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole erikseen aikuisten ja lasten ruokia, koti ei ole mikään ravintola.

Eikä meillä. Kaikki syövät samaa ruokaa, erikseen ei tehdä kenellekkään. Jos lapsille ei sillä kertaa ruoka maistu, niin ihan varmasti maistuu seuraavalla kerralla. Meillä helpottaa se, ettei ole kenelläkään allergioita.

Jos joku lapsi inhoaa vaikkapa jotain ruoka-ainetta, etkö huomioi tätä? Mun molemmilla lapsilla on omat inhokkinsa. En velvoita heitä syömään ruokia, jotka sisältävät näitä ainesosia. En itsekään syö väkisin ruokaa, jota inhoan, enkä velvoita muitakaan aikuisia näin tekemään.

Ollaan opetettu lapset pienestä pitäen syömään monipuolisesti. Jos olisin kaikkien "toiveet" aina huomioinut, niin saisin joka päivä laittaa viisi eri ruokaa. Ainut mitä lapset eivät syö on ryynimakkarat. Ruuasta ei ole meillä tehty ongelmaa.

Minä en usko tuohon lainkaan, että lapsi voi opettamalla oppia pitämään kaikesta. Jos voi, miten se opetus käytännössä mielestäsi tapahtuu? Siis ihan konkreettisesti? Pakotat maistamaan, vaikka lapsi ei halua, vai miten? Ja jos voi opettaa pienestä pitäen syömään monipuolisesti, miten ne ryynimakkarat eivät nyt maistu? Ja onko todella niin, että mikä tahansa ruoka käy, mutta eivät juuri nuo ryynimakkarat? Tarkoitatko nyt oikeasti ihan kaikkia ruokia, mitä on olemassa? 

Mulla on ruuan suhteen kaksi erilaista lasta. Jos vaikka puhutaan jostain ruuasta, hän kysyy, saako joskus maistaa. On tosi kiinnostunut kokeilemaan eri makuja ja maistelemaan ruokia. Silti hänelläkin on omat rajoitteensa, vaikkapa nyt ne sienet, jotka mainitsin edellä. Riisipuuroa ja risottoakin hän inhoaa, mutta suostuu syömään edellä mainittua koulussa, koska muuta ei ole. Kotona en pakota.

Toinen taas on ennakkoluuloinen. Minusta hän kyllä syö monipuolisesti ja hyvin, mutta on kategorioita, joihin hän ei koske, esim. hapanmaitotuotteet. Happamat maut ovat selvästi hänelle ongelma. Mä nimenomaan en halua tehdä ruuasta ongelmaa, kuten sanoit itsekin, eli en halua pakottaa maistamaan. Olen kokeillut joskus. Jos hän ei halua maistaa jotain, hän ei maista. Miten yleisön mielestä pitäisi toimia tässä tilanteessa? Puristaa suu auki ja työntää ruoka sinne väkisin? Eikö tämä olisi juuri numeron tekemistä ruuasta?

Siitä huolimatta, että hän on ennakkoluuloinen ruuan suhteen, monet sellaiset asiat maistuvat, joita joku voisi pitää erikoisena. Sienet, mätitahna, erilaiset kalat monipuolisesti. Hän on myös ihan itse halunnut välillä maistaa sellaisia ruokia, joita on aiemmin inhonnut. Se on hienoa. Joistain ruuista ollaan sovittu, että hän maistaa niitä vaikkapa kerran vuodessa. Joitain ei suostu maistamaan ollenkaan. 

Ei meillä ole pakotettu ketään yhtään mihinkään. Kuten sanoin, ruoka ja syöminen ei ole koskaan ollut ongelma meillä. Tehdään ruokaa ja leivotaan yhdessä, kokeillaan uusia makuja ja jos joku maku ei miellytä niin se jätetään pois. Meillä syödään tavallista kotiruokaa ilman kikkailuja, ja kuten sanoin...meillä ei ole allergioita, joten ruuan laittaminen on sinänsäkkin ollut helppoa. Lapset innostuu monestakin ruokaan liittyvästä asiasta kun saavat olla siinä mukana.

Niin, eli ehkei voi sanoa, että olette opettaneet, vaan että lapsenne ovat sellaisia, joilla ei ole ongelmia mskujen kanssa. Etkä ehkäpä voi sanoa sitäkään, että kaikki ruuat maistuvat, jos kuitenkaan ihan kaikkea ei ole kokeiltu.

Minä haluan toimia juuri niin, että ruuasta ei tehdä numeroa, ja siksi kokkaan eri ruokia, kun ruuaksi on jonkun inhokkia. Sellaista tilannetta ei ole ollut, että pitäisi laittaa viittä eri ruokaa, kuten yllä kirjoitit.

Ole tyutyväinen, että lapsesi syövät hyvin, mutta älä sano, että olet opettanut heidät siihen. "Opettaa" voi vain, jos lapsi on vastaanottavainen. Jos sinulla on lapsi, joka ei yksinlertaisesti suostu syömään jotain, miten voit opettaa pitämään siitä?

Kiitos kommentistasi. Ja sen voin kyllä sanoa että, lapsille voi opettaa mitää vaan jos itsekkin on ennakkoluuloton. Ehkä on käynyt hyvä säkä "makujen" kanssa ja myös lasten kanssa. Enkä väittänytkään että meillä olisi kaikkia maailman makuja maisteltu. Tavallista koriruokaa meillä tehdään ja syödään, mutta monipuolisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole erikseen aikuisten ja lasten ruokia, koti ei ole mikään ravintola.

Eikä meillä. Kaikki syövät samaa ruokaa, erikseen ei tehdä kenellekkään. Jos lapsille ei sillä kertaa ruoka maistu, niin ihan varmasti maistuu seuraavalla kerralla. Meillä helpottaa se, ettei ole kenelläkään allergioita.

Jos joku lapsi inhoaa vaikkapa jotain ruoka-ainetta, etkö huomioi tätä? Mun molemmilla lapsilla on omat inhokkinsa. En velvoita heitä syömään ruokia, jotka sisältävät näitä ainesosia. En itsekään syö väkisin ruokaa, jota inhoan, enkä velvoita muitakaan aikuisia näin tekemään.

Ollaan opetettu lapset pienestä pitäen syömään monipuolisesti. Jos olisin kaikkien "toiveet" aina huomioinut, niin saisin joka päivä laittaa viisi eri ruokaa. Ainut mitä lapset eivät syö on ryynimakkarat. Ruuasta ei ole meillä tehty ongelmaa.

Minä en usko tuohon lainkaan, että lapsi voi opettamalla oppia pitämään kaikesta. Jos voi, miten se opetus käytännössä mielestäsi tapahtuu? Siis ihan konkreettisesti? Pakotat maistamaan, vaikka lapsi ei halua, vai miten? Ja jos voi opettaa pienestä pitäen syömään monipuolisesti, miten ne ryynimakkarat eivät nyt maistu? Ja onko todella niin, että mikä tahansa ruoka käy, mutta eivät juuri nuo ryynimakkarat? Tarkoitatko nyt oikeasti ihan kaikkia ruokia, mitä on olemassa? 

Mulla on ruuan suhteen kaksi erilaista lasta. Jos vaikka puhutaan jostain ruuasta, hän kysyy, saako joskus maistaa. On tosi kiinnostunut kokeilemaan eri makuja ja maistelemaan ruokia. Silti hänelläkin on omat rajoitteensa, vaikkapa nyt ne sienet, jotka mainitsin edellä. Riisipuuroa ja risottoakin hän inhoaa, mutta suostuu syömään edellä mainittua koulussa, koska muuta ei ole. Kotona en pakota.

Toinen taas on ennakkoluuloinen. Minusta hän kyllä syö monipuolisesti ja hyvin, mutta on kategorioita, joihin hän ei koske, esim. hapanmaitotuotteet. Happamat maut ovat selvästi hänelle ongelma. Mä nimenomaan en halua tehdä ruuasta ongelmaa, kuten sanoit itsekin, eli en halua pakottaa maistamaan. Olen kokeillut joskus. Jos hän ei halua maistaa jotain, hän ei maista. Miten yleisön mielestä pitäisi toimia tässä tilanteessa? Puristaa suu auki ja työntää ruoka sinne väkisin? Eikö tämä olisi juuri numeron tekemistä ruuasta?

Siitä huolimatta, että hän on ennakkoluuloinen ruuan suhteen, monet sellaiset asiat maistuvat, joita joku voisi pitää erikoisena. Sienet, mätitahna, erilaiset kalat monipuolisesti. Hän on myös ihan itse halunnut välillä maistaa sellaisia ruokia, joita on aiemmin inhonnut. Se on hienoa. Joistain ruuista ollaan sovittu, että hän maistaa niitä vaikkapa kerran vuodessa. Joitain ei suostu maistamaan ollenkaan. 

Ei meillä ole pakotettu ketään yhtään mihinkään. Kuten sanoin, ruoka ja syöminen ei ole koskaan ollut ongelma meillä. Tehdään ruokaa ja leivotaan yhdessä, kokeillaan uusia makuja ja jos joku maku ei miellytä niin se jätetään pois. Meillä syödään tavallista kotiruokaa ilman kikkailuja, ja kuten sanoin...meillä ei ole allergioita, joten ruuan laittaminen on sinänsäkkin ollut helppoa. Lapset innostuu monestakin ruokaan liittyvästä asiasta kun saavat olla siinä mukana.

Niin, eli ehkei voi sanoa, että olette opettaneet, vaan että lapsenne ovat sellaisia, joilla ei ole ongelmia mskujen kanssa. Etkä ehkäpä voi sanoa sitäkään, että kaikki ruuat maistuvat, jos kuitenkaan ihan kaikkea ei ole kokeiltu.

Minä haluan toimia juuri niin, että ruuasta ei tehdä numeroa, ja siksi kokkaan eri ruokia, kun ruuaksi on jonkun inhokkia. Sellaista tilannetta ei ole ollut, että pitäisi laittaa viittä eri ruokaa, kuten yllä kirjoitit.

Ole tyutyväinen, että lapsesi syövät hyvin, mutta älä sano, että olet opettanut heidät siihen. "Opettaa" voi vain, jos lapsi on vastaanottavainen. Jos sinulla on lapsi, joka ei yksinlertaisesti suostu syömään jotain, miten voit opettaa pitämään siitä?

Kiitos kommentistasi. Ja sen voin kyllä sanoa että, lapsille voi opettaa mitää vaan jos itsekkin on ennakkoluuloton. Ehkä on käynyt hyvä säkä "makujen" kanssa ja myös lasten kanssa. Enkä väittänytkään että meillä olisi kaikkia maailman makuja maisteltu. Tavallista koriruokaa meillä tehdään ja syödään, mutta monipuolisesti.

Okei, no voisitko kertoa minulle sitten konkreettisesti, miten se opettaminen tapahtuu, jos lapsi ei suostu maistamaan? Ihan nyt vaihe vaiheelta. Jos on ruoka, jota lapselle tarjoat, mutta hän kieltäytyy aina maistamasta, mitä teet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole erikseen aikuisten ja lasten ruokia, koti ei ole mikään ravintola.

Eikä meillä. Kaikki syövät samaa ruokaa, erikseen ei tehdä kenellekkään. Jos lapsille ei sillä kertaa ruoka maistu, niin ihan varmasti maistuu seuraavalla kerralla. Meillä helpottaa se, ettei ole kenelläkään allergioita.

Jos joku lapsi inhoaa vaikkapa jotain ruoka-ainetta, etkö huomioi tätä? Mun molemmilla lapsilla on omat inhokkinsa. En velvoita heitä syömään ruokia, jotka sisältävät näitä ainesosia. En itsekään syö väkisin ruokaa, jota inhoan, enkä velvoita muitakaan aikuisia näin tekemään.

Ollaan opetettu lapset pienestä pitäen syömään monipuolisesti. Jos olisin kaikkien "toiveet" aina huomioinut, niin saisin joka päivä laittaa viisi eri ruokaa. Ainut mitä lapset eivät syö on ryynimakkarat. Ruuasta ei ole meillä tehty ongelmaa.

Minä en usko tuohon lainkaan, että lapsi voi opettamalla oppia pitämään kaikesta. Jos voi, miten se opetus käytännössä mielestäsi tapahtuu? Siis ihan konkreettisesti? Pakotat maistamaan, vaikka lapsi ei halua, vai miten? Ja jos voi opettaa pienestä pitäen syömään monipuolisesti, miten ne ryynimakkarat eivät nyt maistu? Ja onko todella niin, että mikä tahansa ruoka käy, mutta eivät juuri nuo ryynimakkarat? Tarkoitatko nyt oikeasti ihan kaikkia ruokia, mitä on olemassa? 

Mulla on ruuan suhteen kaksi erilaista lasta. Jos vaikka puhutaan jostain ruuasta, hän kysyy, saako joskus maistaa. On tosi kiinnostunut kokeilemaan eri makuja ja maistelemaan ruokia. Silti hänelläkin on omat rajoitteensa, vaikkapa nyt ne sienet, jotka mainitsin edellä. Riisipuuroa ja risottoakin hän inhoaa, mutta suostuu syömään edellä mainittua koulussa, koska muuta ei ole. Kotona en pakota.

Toinen taas on ennakkoluuloinen. Minusta hän kyllä syö monipuolisesti ja hyvin, mutta on kategorioita, joihin hän ei koske, esim. hapanmaitotuotteet. Happamat maut ovat selvästi hänelle ongelma. Mä nimenomaan en halua tehdä ruuasta ongelmaa, kuten sanoit itsekin, eli en halua pakottaa maistamaan. Olen kokeillut joskus. Jos hän ei halua maistaa jotain, hän ei maista. Miten yleisön mielestä pitäisi toimia tässä tilanteessa? Puristaa suu auki ja työntää ruoka sinne väkisin? Eikö tämä olisi juuri numeron tekemistä ruuasta?

Siitä huolimatta, että hän on ennakkoluuloinen ruuan suhteen, monet sellaiset asiat maistuvat, joita joku voisi pitää erikoisena. Sienet, mätitahna, erilaiset kalat monipuolisesti. Hän on myös ihan itse halunnut välillä maistaa sellaisia ruokia, joita on aiemmin inhonnut. Se on hienoa. Joistain ruuista ollaan sovittu, että hän maistaa niitä vaikkapa kerran vuodessa. Joitain ei suostu maistamaan ollenkaan. 

Ei meillä ole pakotettu ketään yhtään mihinkään. Kuten sanoin, ruoka ja syöminen ei ole koskaan ollut ongelma meillä. Tehdään ruokaa ja leivotaan yhdessä, kokeillaan uusia makuja ja jos joku maku ei miellytä niin se jätetään pois. Meillä syödään tavallista kotiruokaa ilman kikkailuja, ja kuten sanoin...meillä ei ole allergioita, joten ruuan laittaminen on sinänsäkkin ollut helppoa. Lapset innostuu monestakin ruokaan liittyvästä asiasta kun saavat olla siinä mukana.

Niin, eli ehkei voi sanoa, että olette opettaneet, vaan että lapsenne ovat sellaisia, joilla ei ole ongelmia mskujen kanssa. Etkä ehkäpä voi sanoa sitäkään, että kaikki ruuat maistuvat, jos kuitenkaan ihan kaikkea ei ole kokeiltu.

Minä haluan toimia juuri niin, että ruuasta ei tehdä numeroa, ja siksi kokkaan eri ruokia, kun ruuaksi on jonkun inhokkia. Sellaista tilannetta ei ole ollut, että pitäisi laittaa viittä eri ruokaa, kuten yllä kirjoitit.

Ole tyutyväinen, että lapsesi syövät hyvin, mutta älä sano, että olet opettanut heidät siihen. "Opettaa" voi vain, jos lapsi on vastaanottavainen. Jos sinulla on lapsi, joka ei yksinlertaisesti suostu syömään jotain, miten voit opettaa pitämään siitä?

Kiitos kommentistasi. Ja sen voin kyllä sanoa että, lapsille voi opettaa mitää vaan jos itsekkin on ennakkoluuloton. Ehkä on käynyt hyvä säkä "makujen" kanssa ja myös lasten kanssa. Enkä väittänytkään että meillä olisi kaikkia maailman makuja maisteltu. Tavallista koriruokaa meillä tehdään ja syödään, mutta monipuolisesti.

Okei, no voisitko kertoa minulle sitten konkreettisesti, miten se opettaminen tapahtuu, jos lapsi ei suostu maistamaan? Ihan nyt vaihe vaiheelta. Jos on ruoka, jota lapselle tarjoat, mutta hän kieltäytyy aina maistamasta, mitä teet?

Ennemmin tai myöhemmin maistaa. Itse istuin aikanaan kummivanhemmilla pöydässä, kunnes maistoin.