Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko perheen rikkoa sen takia, että mies ei ole huomaavainen?
17.02.2022 |
Tuntuu pahalta ja itsekkäältä… Ajatella ja suunnitella eroa sen takia, että on vaan kyllästynyt siihen että mies ei huomioi, ei huolehdi. Hän tekee kyllä asioita pyydettäessä, esim huolehtii lasten asioista, mutta jotenkin on kuitenkin perustavalla tavalla todella välinpitämätön. Jotkut omat asiat saattaa olla tärkeitä, mutta ei osaa/jaksa/halua huolehtia oma-aloitteisesti esim siitä että lapset tekee läksyt tai että jääkaapissa olisi ruokaa.
Puhumattakaan mistään siivousjutuista tai parisuhteesta.. Vaikka täytyy sanoa, että en ole itsekään jaksanut enää siihen panostaa, koska se tuntuu niin typerältä yksipuolisesti yrittää, etenkin kun toinen ei edes tunnu arvostavan sitä yrittämistä.
Eikä kyllä tunnu arvostavan mitään muutakaan mitä teen, kun otan vastuun perheen arjesta, lasten hyvinvoinnista jne.
En varsinaisesti edes toivo tai usko löytäväni enää uutta miestä, mutta tuntuu pahalta jatkaa tässä suhteessa kun näkee tuttavapiirissä huomaavaisia miehiä, jotka aidosti ajattelee muita ja pitävät luonnollisena sitä että huolehtivat lapsistaan, vaimostaan…
Pienin lapsi on vasta 3v ja tuntuu niin pahalta, että rikkoo perheen, koska periaatteessa voisihan näinkin kuitenkin jatkaa. Lapset eivät haluaisi eroa, eikä mieskään ilmeisesti. Meillä kuitenkin arki sujuu, koska itse nautin lasten kanssa olemisesta ja hoidan kaiken tarvittavan koska pidän sitä itsestäänselvyytenä. Siihen se on vaan sitten mennyt, että mies pitää kaikkea itsestäänselvyytenä…
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On väärin, ellet ensi yritä korjata asiaa pariterapiassa.
En ymmärrä näitä alapeukkuja. Peukuttajien mielestä on ok rikkoa lasten koti noin vain? Vanhemmat eivät ole lapsille mitään velkaa?
Itse olen eronnut ja käynyt eron takia läpi helvetin, jossa toinen lapsista yritti itsemurhaa. Etukäteen en osannut arvata, että suhteista tulee niin jäätävät. Tiedän, että kaikilla ei näin mene, mutta ero on venäläistä rulettia. Ikinä et tiedä, miten kaikki lopulta kääntyy.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen sen, että ovat onnellisia myös itse. Lapsille ei pidä antaa paskan suhteen mallia. Mikäli AP ei ole tyytyväinen mieheensä niin kannattaa tietenkin erota. Jos miestä ei kiinnosta perhearki niin todennäköisesti ero on sillekin parhaaksi.
Nyt ap nostat kissan reippaasti pöydälle ja sanot miehelle ,että alkaa hommata itselleen asunnon.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen myös sen, että toimivat esimerkkeinä, miten vaikeudet ratkaistaan. Tai edes yritetään ratkaista.
Kun isä on vapaamatkustajaa perheessä tämä ongelma ratkaistaan lemppaamalla iskä, jota ei perhe kiinnosta ,pois. Problem solved.
Isä ei ole vapaamatkustaja, vaan oma yksilönsä, joka tekee kyllä asioita, mutta omalla tavallaan. Ei kaikissa perheissä ollenkaan kysellä lasten läksyjen perään tms. Kuka antaa ap:lle oikeuden ja valtuuden määrätä mikä on oikea tapa toimia heidän perheessä??
Ap määrittelee tavan, jolla toimitaan ja kun mies ei oma-aloitteisesti tee kuten hän haluaa, hän suuttuu ja odottaa huomioimista ja anteeksipyyntöjä.
Täällä on kysytty miljoonaan kertaan miehen näkökulmaa, miehen toiveita. Niihin ap ei vastaa mitään.
Pää on syvällä jumissa omassa perseessä.
Ja sellaiset öyhötykset sitten sieltä.
Isä tekee asioita omalla tavallaan, eli tekee vain jos käsketään.
Kerrassaan hienoa omalla tavalla tekemistä.
Miten meni noin niin kuin omassa mielestä.
Jaksaisitko jos juttu olisi toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On väärin, ellet ensi yritä korjata asiaa pariterapiassa.
En ymmärrä näitä alapeukkuja. Peukuttajien mielestä on ok rikkoa lasten koti noin vain? Vanhemmat eivät ole lapsille mitään velkaa?
Itse olen eronnut ja käynyt eron takia läpi helvetin, jossa toinen lapsista yritti itsemurhaa. Etukäteen en osannut arvata, että suhteista tulee niin jäätävät. Tiedän, että kaikilla ei näin mene, mutta ero on venäläistä rulettia. Ikinä et tiedä, miten kaikki lopulta kääntyy.
Olisiko alapeukuttajat niitä, jotka ymmärtävät sen, että kaikki eivät muutu vaikka miten kuljettaisiin terapiassa. Jotkut ovat niin haluttomia panostamaan, että tekevät asioita muitten eteen vain jos on ihan pakko. Olen itse aikoinani eronnut ja tiedän, että lapseni erosta kärsivät, olen heiltä anteeksi pyydellyt kymmeniä kertoa. Mutta edelleenkään, vuosikymmenien kulumisen jälkeen, en ymmärrä mitä olisin voinut tehdä pelastaakseni liiton. Miehelläni ei ollut mitään halua tehdä muutoksen eteen yhtään mitään.
Hän vain etääntyi kapasta ja minusta, eli omaa elämäänsä, ei meidän kanssa vaikka samassa huushollissa asuikin.
Olen tuo, jolle vastaat.
Ymmärrän hyvin, mitä kirjoitat. Minunkin erosta on toistakymmentä vuotta, ja paljon olen pohtinut sitä tilannetta, joka silloin oli. Minä ehdotin miehelle pariterapiaa, mutta hän ei halunnut. En edelleenkään tiedä, mitä olisin voinut silloin tehdä toisin.
Mutta vastasinkin ap:n kysymykseen tuossa ketjun alkuvaiheessa: pitää yrittää. Lasten takia on pakko yrittää. Sittemmin ap on vähän valoittanut tilannetta enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On väärin, ellet ensi yritä korjata asiaa pariterapiassa.
En ymmärrä näitä alapeukkuja. Peukuttajien mielestä on ok rikkoa lasten koti noin vain? Vanhemmat eivät ole lapsille mitään velkaa?
Itse olen eronnut ja käynyt eron takia läpi helvetin, jossa toinen lapsista yritti itsemurhaa. Etukäteen en osannut arvata, että suhteista tulee niin jäätävät. Tiedän, että kaikilla ei näin mene, mutta ero on venäläistä rulettia. Ikinä et tiedä, miten kaikki lopulta kääntyy.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen sen, että ovat onnellisia myös itse. Lapsille ei pidä antaa paskan suhteen mallia. Mikäli AP ei ole tyytyväinen mieheensä niin kannattaa tietenkin erota. Jos miestä ei kiinnosta perhearki niin todennäköisesti ero on sillekin parhaaksi.
Nyt ap nostat kissan reippaasti pöydälle ja sanot miehelle ,että alkaa hommata itselleen asunnon.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen myös sen, että toimivat esimerkkeinä, miten vaikeudet ratkaistaan. Tai edes yritetään ratkaista.
Kun isä on vapaamatkustajaa perheessä tämä ongelma ratkaistaan lemppaamalla iskä, jota ei perhe kiinnosta ,pois. Problem solved.
Isä ei ole vapaamatkustaja, vaan oma yksilönsä, joka tekee kyllä asioita, mutta omalla tavallaan. Ei kaikissa perheissä ollenkaan kysellä lasten läksyjen perään tms. Kuka antaa ap:lle oikeuden ja valtuuden määrätä mikä on oikea tapa toimia heidän perheessä??
Ap määrittelee tavan, jolla toimitaan ja kun mies ei oma-aloitteisesti tee kuten hän haluaa, hän suuttuu ja odottaa huomioimista ja anteeksipyyntöjä.
Täällä on kysytty miljoonaan kertaan miehen näkökulmaa, miehen toiveita. Niihin ap ei vastaa mitään.
Pää on syvällä jumissa omassa perseessä.
Mies toivoo, että lapset jää osattomksi ,syrjäytyneiksi luusereiksi kun ei edes viitsi katsoa, että koulutyö tulee hoidettua kunnolla.? Mies tahtoo ettei vessaa siivota vaan pidetään se polkusonnalla. Miehestä on turhaa laittaa ruokaa, pestä vaatteita tai viedä roskapussejs tai imuroida. Kun miehen tahtomiset on tätä tasoa niin tätä keskustelua ei kannata viedä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On väärin, ellet ensi yritä korjata asiaa pariterapiassa.
En ymmärrä näitä alapeukkuja. Peukuttajien mielestä on ok rikkoa lasten koti noin vain? Vanhemmat eivät ole lapsille mitään velkaa?
Itse olen eronnut ja käynyt eron takia läpi helvetin, jossa toinen lapsista yritti itsemurhaa. Etukäteen en osannut arvata, että suhteista tulee niin jäätävät. Tiedän, että kaikilla ei näin mene, mutta ero on venäläistä rulettia. Ikinä et tiedä, miten kaikki lopulta kääntyy.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen sen, että ovat onnellisia myös itse. Lapsille ei pidä antaa paskan suhteen mallia. Mikäli AP ei ole tyytyväinen mieheensä niin kannattaa tietenkin erota. Jos miestä ei kiinnosta perhearki niin todennäköisesti ero on sillekin parhaaksi.
Nyt ap nostat kissan reippaasti pöydälle ja sanot miehelle ,että alkaa hommata itselleen asunnon.
Onko ap:lla paska suhde vai sittenkin tilanne, jossa mies ei tottele jokaista oikkua?
Toisaalta moni nainen valittaa eron jälkeen rahattomuutta, joten kumpi sitten on lapsille pahempi asia, ei-niin-kovin-onnellinen äiti vai rahaton äiti, jos tämä joka tapauksessa koko ajan valittaa kohtaloaan?
Mistä tämä fantasia rahattomuudesta tulee? APN palkka ei pienene senttiäkään eron vuoksi ja isä maksaa edelleen puolet lasten elatuksesta. Voi olla ,että APlle jää enemmän rahaa omaan käyttöön kun ei tarvitse miehen hyväksi käyttää omia tulojaan. Kaikki ihmiset ei ole sossurottia niin kuin sinä rahajankuttaja.
AP:n tulot ei pienene, mutta kulut kasvavat, kun maksaa yksin perheen kulut. Isä ei maksa puolta lasten elatuksesta, vaan ainoastaan sen, minkä verran määrätään maksettavaksi eikä se todellakaan ole ap:n kulutuksen mukaan määritelty. Monella on todella ruusuinen kuva siitä, miten raha-asiat järjestyvät eron jälkeen, kun mies on tienannut huomattavasti naista enemmän.
Isä maksaa sen mikä hänen elatuskykynsä mukaan oikeudessa määrätään. Tässä äiti ei ole mitenkään osallinen vaan lapset hakee elatusta isältään. Tulottomina ja omaisuudettomana lapset saavat jopa ilmaisen oikeusavun
Ja edelleen oikeus katsoo, että isän ei tarvitse elättää lapsia sen mukaan, mitä äiti rahaa vaatii. Lapset hakevat elatusta, summa katsotaan käytännössä aina suoraa taulukosta ja isä maksaa aika lailla minimin.
Ei ole niin pientä syytä että nainen ei eroaisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]Isä ei ole vapaamatkustaja, vaan oma yksilönsä, joka tekee kyllä asioita, mutta omalla tavallaan. Ei kaikissa perheissä ollenkaan kysellä lasten läksyjen perään tms. Kuka antaa ap:lle oikeuden ja valtuuden määrätä mikä on oikea tapa toimia heidän perheessä??
Ap määrittelee tavan, jolla toimitaan ja kun mies ei oma-aloitteisesti tee kuten hän haluaa, hän suuttuu ja odottaa huomioimista ja anteeksipyyntöjä.
Täällä on kysytty miljoonaan kertaan miehen näkökulmaa, miehen toiveita. Niihin ap ei vastaa mitään.
Pää on syvällä jumissa omassa perseessä.[/quote]
Öh, no jos oma tapa tehdä asioita on se, että ei osallistu lasten läksyihin tai hampaidenpesuihin, niin ei ole "yksilö" vaan huono vanhempi. Nämä on niitä asioita jotka ihan oikeasti vaan kuuluu siihen vanhemmuuteen. Jos sen laiminlyö, seuraukset näkyy sen lapsen _loppuelämän ajan_.
Ja nämä "yksilöt" jotka on sitä mieltä että ei oo niin justiinsa jos koti ei ole puhdas, on yleensä niitä jotka ei ymmärrä että jos vessaa ei pese, niin melko pian sitä ei voi enää käyttää koska se on hygieniariski. Tai jos lakanoita ei vaihda, niin ne on myös puolen vuoden päästä niin likaiset, että niissä ei voi nukkua. Tai että ruokaa täytyy tehdä (tai hakea valmiina) ihan joka päivä, koska ihmisen täytyy syödä joka päivä, ja varsinkin lasten kohdalla on tärkeää pitää kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista.
Jos toisen perheen aikuisen pitää jotenkin ohjeistaa tällaisissa asioissa, niin aikuinen ei ole aikuinen vaan jäänyt lapseksi. On ihan OK laskea esim. siivousstandardeja ruuhkavuosina, mutta kyllä tietyt jutut vaan pitää hoitaa. Sinkkuna voi elää pellossa jos vastaa vaan itsestään, mutta perhepakettiin kuuluu näitä ikäviäkin asioita, joista ei vaan voi luistella ja sälyttää toisen aikuisen harteille.
Vierailija kirjoitti:
Terapia voi auttaa vain jos molemmilla on motivaatiota muuttua ja tehdä asioita muutoksen eteen. Terapia ei koskaan ole mikään taikakalu, joka tulisi ja parantaisi huonon suhteen. Siitä ei ole mitään hyötyä, ellei molemmat halua tehdä asioita suhteen eteen.
Ja onhan se niinkin, että ainakin itselleni olisi aivan järkyttävän kammottavaa joutua jonkun "erityistason parisuhdeseksuaaliterapeutin" tyyliin elina Tanskanen -puoskaroitsvaksi. Juoksisin karkuun.
Joku toinen saattaisi silti toimia minulle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On väärin, ellet ensi yritä korjata asiaa pariterapiassa.
En ymmärrä näitä alapeukkuja. Peukuttajien mielestä on ok rikkoa lasten koti noin vain? Vanhemmat eivät ole lapsille mitään velkaa?
Itse olen eronnut ja käynyt eron takia läpi helvetin, jossa toinen lapsista yritti itsemurhaa. Etukäteen en osannut arvata, että suhteista tulee niin jäätävät. Tiedän, että kaikilla ei näin mene, mutta ero on venäläistä rulettia. Ikinä et tiedä, miten kaikki lopulta kääntyy.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen sen, että ovat onnellisia myös itse. Lapsille ei pidä antaa paskan suhteen mallia. Mikäli AP ei ole tyytyväinen mieheensä niin kannattaa tietenkin erota. Jos miestä ei kiinnosta perhearki niin todennäköisesti ero on sillekin parhaaksi.
Nyt ap nostat kissan reippaasti pöydälle ja sanot miehelle ,että alkaa hommata itselleen asunnon.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen myös sen, että toimivat esimerkkeinä, miten vaikeudet ratkaistaan. Tai edes yritetään ratkaista.
Kun isä on vapaamatkustajaa perheessä tämä ongelma ratkaistaan lemppaamalla iskä, jota ei perhe kiinnosta ,pois. Problem solved.
Isä ei ole vapaamatkustaja, vaan oma yksilönsä, joka tekee kyllä asioita, mutta omalla tavallaan. Ei kaikissa perheissä ollenkaan kysellä lasten läksyjen perään tms. Kuka antaa ap:lle oikeuden ja valtuuden määrätä mikä on oikea tapa toimia heidän perheessä??
Ap määrittelee tavan, jolla toimitaan ja kun mies ei oma-aloitteisesti tee kuten hän haluaa, hän suuttuu ja odottaa huomioimista ja anteeksipyyntöjä.
Täällä on kysytty miljoonaan kertaan miehen näkökulmaa, miehen toiveita. Niihin ap ei vastaa mitään.
Pää on syvällä jumissa omassa perseessä.
Miten ap voisi kertoa sen miehen näkökulman ja mielipiteet, jos se mies ei suostu edes keskustelemaan? Tai ilmeisesti riitojen yhteydessä suostuu haukkumalla ap:ta, mutta muuten ei.
Sinun tehtäväsi ei ole olla perheen työnjohtaja, joka jakelee tehtäviä, vaan ne ikävät kotityöt ja lasten arkirumba pitää kyllä hoitaa ihan oma-aloitteisesti molempien perheen aikuisten.
Todennäköisesti kaikki tehtävissä oleva on jo tehty, ja elämänlaatu paranee roimasti eron myötä. Sinulla on lasten lisäksi perheessä hoidettavana myös aikuinen lapsi, ja arki helpottuu kun ei ole tätä yhtä painolastia mukana. Lapsetkin kärsii jos ilmapiiri on kotona tulehtunut. Voit pitkittää tilannetta, mutta viiden vuoden päästä olet todennäköisesti yhtä onneton kuin nyt, ja kadut, ettet lähtenyt silloin kun tilanteen tajusit. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On väärin, ellet ensi yritä korjata asiaa pariterapiassa.
En ymmärrä näitä alapeukkuja. Peukuttajien mielestä on ok rikkoa lasten koti noin vain? Vanhemmat eivät ole lapsille mitään velkaa?
Itse olen eronnut ja käynyt eron takia läpi helvetin, jossa toinen lapsista yritti itsemurhaa. Etukäteen en osannut arvata, että suhteista tulee niin jäätävät. Tiedän, että kaikilla ei näin mene, mutta ero on venäläistä rulettia. Ikinä et tiedä, miten kaikki lopulta kääntyy.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen sen, että ovat onnellisia myös itse. Lapsille ei pidä antaa paskan suhteen mallia. Mikäli AP ei ole tyytyväinen mieheensä niin kannattaa tietenkin erota. Jos miestä ei kiinnosta perhearki niin todennäköisesti ero on sillekin parhaaksi.
Nyt ap nostat kissan reippaasti pöydälle ja sanot miehelle ,että alkaa hommata itselleen asunnon.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen myös sen, että toimivat esimerkkeinä, miten vaikeudet ratkaistaan. Tai edes yritetään ratkaista.
Kun isä on vapaamatkustajaa perheessä tämä ongelma ratkaistaan lemppaamalla iskä, jota ei perhe kiinnosta ,pois. Problem solved.
Isä ei ole vapaamatkustaja, vaan oma yksilönsä, joka tekee kyllä asioita, mutta omalla tavallaan. Ei kaikissa perheissä ollenkaan kysellä lasten läksyjen perään tms. Kuka antaa ap:lle oikeuden ja valtuuden määrätä mikä on oikea tapa toimia heidän perheessä??
Ap määrittelee tavan, jolla toimitaan ja kun mies ei oma-aloitteisesti tee kuten hän haluaa, hän suuttuu ja odottaa huomioimista ja anteeksipyyntöjä.
Täällä on kysytty miljoonaan kertaan miehen näkökulmaa, miehen toiveita. Niihin ap ei vastaa mitään.
Pää on syvällä jumissa omassa perseessä.
Mies toivoo, että lapset jää osattomksi ,syrjäytyneiksi luusereiksi kun ei edes viitsi katsoa, että koulutyö tulee hoidettua kunnolla.? Mies tahtoo ettei vessaa siivota vaan pidetään se polkusonnalla. Miehestä on turhaa laittaa ruokaa, pestä vaatteita tai viedä roskapussejs tai imuroida. Kun miehen tahtomiset on tätä tasoa niin tätä keskustelua ei kannata viedä eteenpäin.
Jos teet lapsia tuollaisen miehen kanssa, niin vika on sinussa, ei miehessä.
Vierailija kirjoitti:
Isä ei ole vapaamatkustaja, vaan oma yksilönsä, joka tekee kyllä asioita, mutta omalla tavallaan. Ei kaikissa perheissä ollenkaan kysellä lasten läksyjen perään tms. Kuka antaa ap:lle oikeuden ja valtuuden määrätä mikä on oikea tapa toimia heidän perheessä??
Ap määrittelee tavan, jolla toimitaan ja kun mies ei oma-aloitteisesti tee kuten hän haluaa, hän suuttuu ja odottaa huomioimista ja anteeksipyyntöjä.
Täällä on kysytty miljoonaan kertaan miehen näkökulmaa, miehen toiveita. Niihin ap ei vastaa mitään.
Pää on syvällä jumissa omassa perseessä.
Perheessä ei voi ajatella niitä omia toiveita kovin paljon, koska tietyt lastenhoitoon liittyvät asiat pitää vain hoitaa.
Perhe-elämässä ei ole koskaan kyse omista toiveista vaan velvollisuuksista. Jos tätä ei ymmärrä, ei pidä perustaa perhettä.
Asioista pitää pystyä sopimaan. Esim. kuka hakee lapset tarhasta minäkin päivänä jne. Jos toinen ei halua/ pysty sopimaan mitään tai ei sitoudu sovittuihin asioihin, ne vastuut jää toiselle.
Jos isä on kovasti niissä omissa toiveissaan ja haluissaan kiinni, hänen kannattaa lähteä toteuttamaan niitä, eikä roikkua tilanteessa, joka on varmasti hänellekin ikävä.
Minusta tuo mies kuulostaa siltä, että häntä ei kiinnosta perhe-elämä yhtään. Hän olisi varmasti helpottunut erosta, koska voisi alkaa elää omaa elämäänsä.
Tässä on nyt selvästi parisuhde, jossa kumpikaan ei halua olla.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On väärin, ellet ensi yritä korjata asiaa pariterapiassa.
En ymmärrä näitä alapeukkuja. Peukuttajien mielestä on ok rikkoa lasten koti noin vain? Vanhemmat eivät ole lapsille mitään velkaa?
Itse olen eronnut ja käynyt eron takia läpi helvetin, jossa toinen lapsista yritti itsemurhaa. Etukäteen en osannut arvata, että suhteista tulee niin jäätävät. Tiedän, että kaikilla ei näin mene, mutta ero on venäläistä rulettia. Ikinä et tiedä, miten kaikki lopulta kääntyy.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen sen, että ovat onnellisia myös itse. Lapsille ei pidä antaa paskan suhteen mallia. Mikäli AP ei ole tyytyväinen mieheensä niin kannattaa tietenkin erota. Jos miestä ei kiinnosta perhearki niin todennäköisesti ero on sillekin parhaaksi.
Nyt ap nostat kissan reippaasti pöydälle ja sanot miehelle ,että alkaa hommata itselleen asunnon.
Onko ap:lla paska suhde vai sittenkin tilanne, jossa mies ei tottele jokaista oikkua?
Toisaalta moni nainen valittaa eron jälkeen rahattomuutta, joten kumpi sitten on lapsille pahempi asia, ei-niin-kovin-onnellinen äiti vai rahaton äiti, jos tämä joka tapauksessa koko ajan valittaa kohtaloaan?
Mistä tämä fantasia rahattomuudesta tulee? APN palkka ei pienene senttiäkään eron vuoksi ja isä maksaa edelleen puolet lasten elatuksesta. Voi olla ,että APlle jää enemmän rahaa omaan käyttöön kun ei tarvitse miehen hyväksi käyttää omia tulojaan. Kaikki ihmiset ei ole sossurottia niin kuin sinä rahajankuttaja.
AP:n tulot ei pienene, mutta kulut kasvavat, kun maksaa yksin perheen kulut. Isä ei maksa puolta lasten elatuksesta, vaan ainoastaan sen, minkä verran määrätään maksettavaksi eikä se todellakaan ole ap:n kulutuksen mukaan määritelty. Monella on todella ruusuinen kuva siitä, miten raha-asiat järjestyvät eron jälkeen, kun mies on tienannut huomattavasti naista enemmän.
Isä maksaa sen mikä hänen elatuskykynsä mukaan oikeudessa määrätään. Tässä äiti ei ole mitenkään osallinen vaan lapset hakee elatusta isältään. Tulottomina ja omaisuudettomana lapset saavat jopa ilmaisen oikeusavun
Ja edelleen oikeus katsoo, että isän ei tarvitse elättää lapsia sen mukaan, mitä äiti rahaa vaatii. Lapset hakevat elatusta, summa katsotaan käytännössä aina suoraa taulukosta ja isä maksaa aika lailla minimin.
Höpö höpö. Elarit määräytyy tulojen ja elatuskyvyn mukaan. Tottakai elarit on erisuuruiset jos tulot on 2500 e tai 5000 euroa. Lasten elintaso ei saa laskea .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On väärin, ellet ensi yritä korjata asiaa pariterapiassa.
En ymmärrä näitä alapeukkuja. Peukuttajien mielestä on ok rikkoa lasten koti noin vain? Vanhemmat eivät ole lapsille mitään velkaa?
Itse olen eronnut ja käynyt eron takia läpi helvetin, jossa toinen lapsista yritti itsemurhaa. Etukäteen en osannut arvata, että suhteista tulee niin jäätävät. Tiedän, että kaikilla ei näin mene, mutta ero on venäläistä rulettia. Ikinä et tiedä, miten kaikki lopulta kääntyy.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen sen, että ovat onnellisia myös itse. Lapsille ei pidä antaa paskan suhteen mallia. Mikäli AP ei ole tyytyväinen mieheensä niin kannattaa tietenkin erota. Jos miestä ei kiinnosta perhearki niin todennäköisesti ero on sillekin parhaaksi.
Nyt ap nostat kissan reippaasti pöydälle ja sanot miehelle ,että alkaa hommata itselleen asunnon.
Onko ap:lla paska suhde vai sittenkin tilanne, jossa mies ei tottele jokaista oikkua?
Toisaalta moni nainen valittaa eron jälkeen rahattomuutta, joten kumpi sitten on lapsille pahempi asia, ei-niin-kovin-onnellinen äiti vai rahaton äiti, jos tämä joka tapauksessa koko ajan valittaa kohtaloaan?
Mistä tämä fantasia rahattomuudesta tulee? APN palkka ei pienene senttiäkään eron vuoksi ja isä maksaa edelleen puolet lasten elatuksesta. Voi olla ,että APlle jää enemmän rahaa omaan käyttöön kun ei tarvitse miehen hyväksi käyttää omia tulojaan. Kaikki ihmiset ei ole sossurottia niin kuin sinä rahajankuttaja.
AP:n tulot ei pienene, mutta kulut kasvavat, kun maksaa yksin perheen kulut. Isä ei maksa puolta lasten elatuksesta, vaan ainoastaan sen, minkä verran määrätään maksettavaksi eikä se todellakaan ole ap:n kulutuksen mukaan määritelty. Monella on todella ruusuinen kuva siitä, miten raha-asiat järjestyvät eron jälkeen, kun mies on tienannut huomattavasti naista enemmän.
Isä maksaa sen mikä hänen elatuskykynsä mukaan oikeudessa määrätään. Tässä äiti ei ole mitenkään osallinen vaan lapset hakee elatusta isältään. Tulottomina ja omaisuudettomana lapset saavat jopa ilmaisen oikeusavun
Ja edelleen oikeus katsoo, että isän ei tarvitse elättää lapsia sen mukaan, mitä äiti rahaa vaatii. Lapset hakevat elatusta, summa katsotaan käytännössä aina suoraa taulukosta ja isä maksaa aika lailla minimin.
Jos mies on hyvätuloinen ja nainen ei, niin kyllä se yleensä on aika paljon enemmän kuin minimi. Joskus enemmänkin kuin se äidin vaatimus olisi ollut. Usein käy muuten niinkin, että äidin taloudellinen tilanne paranee, kun ei tarvitsekaan enää maksaa lasten kaikkia kuluja ja isoruokaisemman miehen ruokia itse. Kaikki naiset kun ei ole pienituloisia saati että mies maksaisi perheen kuluista merkittävästi isomman osan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehet eivät sietäisi epämukavuuksia ja eroaisi yhtä herkästi kuin naiset suomessa ei olisi varmaa yhtään parisuhdetta
Ja jos ja kun ero tulee (tuolla menolla ennemmin tai myöhemmin), mies on ihan ihmeissään että tämä tuli ihan puskista ja hullu nainen rikkoi lasten perheen ihan syyttä. Eihän hän edes juonut tai ollut väkivaltainen.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä tarkoitat "mies ei ole huomaavainen"?
Minä miellän tuon sellaiseksi "ritarillisuudeksi", ruusuja ystävänpäivänä, lempihajuvettä työmatkalta, hieroo omatoimisesti varpaita kun katsotaan telkkaria, kantaa mun matkalaukun, järjestää hemmotteluja jne.
Harva ARKImies on tuollainen. Jos katsot ympärillesi (ja erityisesti ihmisten somepäivityksiä) näet kyllä vähän valheellisen kuvan ARKImiehestä.
(Kuten myös ARKInaisesta)Teidän arki voi silti olla ihan hyvää.
Olisiko teidän mahdollista "treffailla uudestaan" - siis viettää kahdestaan joku pieni staycation lähiseudun hotellissa tms ja yrittää vielä löytää toisenne, ne kehen ihastuitte? Parisuhde harvemmin voi hyvin jos se vain roikkuu siinä perhe-elämän siskopuolena. Keskittykää tovi toisiinne
JA puhukaa mitä perhe-elämältä toivotte. Onko löydettävissä jotain kompromissia siihen, miten teidän arki pyörii? Jos saat miehen ottamaan selkeästi jotkut asiat omalle vastuulleen, niin yhteiselämä voisi kyllä toimia.
Meillä esim mies sitoutui siivoukseen ja järjesti sen etsimällä meille hyvän siivoojan, minkä hän siis maksaa. Tämä on minulle tietenkin ihan ok. Se, kuka sen imurin ja lattialuutun meillä ulkoiluttaa on samantekevää, kunhan se ei ole ainostaan minä.Yrittäkää vielä löytää yhteinen ARKIsävel. ARKI on eri asia kuin se, miltä ystävien miehet kylillä näyttävät.
Luulen, että ap tarkoittaa tällä "huomaavaisuudella" sitä, että mies olisi mies siis aikuinen, joka ottaa aikuisen vastuun kotitöistä, perheestään ja arjesta eikä kuin ylikasvanut lapsi, jota naisen pitää käskyttää. Omatoimisuutta ap todennäköisemmin haluaa mieheltä arkeen kuin jotain random suklaita tai sukkia miehen lomamatkan jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On väärin, ellet ensi yritä korjata asiaa pariterapiassa.
En ymmärrä näitä alapeukkuja. Peukuttajien mielestä on ok rikkoa lasten koti noin vain? Vanhemmat eivät ole lapsille mitään velkaa?
Itse olen eronnut ja käynyt eron takia läpi helvetin, jossa toinen lapsista yritti itsemurhaa. Etukäteen en osannut arvata, että suhteista tulee niin jäätävät. Tiedän, että kaikilla ei näin mene, mutta ero on venäläistä rulettia. Ikinä et tiedä, miten kaikki lopulta kääntyy.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen sen, että ovat onnellisia myös itse. Lapsille ei pidä antaa paskan suhteen mallia. Mikäli AP ei ole tyytyväinen mieheensä niin kannattaa tietenkin erota. Jos miestä ei kiinnosta perhearki niin todennäköisesti ero on sillekin parhaaksi.
Nyt ap nostat kissan reippaasti pöydälle ja sanot miehelle ,että alkaa hommata itselleen asunnon.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen myös sen, että toimivat esimerkkeinä, miten vaikeudet ratkaistaan. Tai edes yritetään ratkaista.
Kun isä on vapaamatkustajaa perheessä tämä ongelma ratkaistaan lemppaamalla iskä, jota ei perhe kiinnosta ,pois. Problem solved.
Isä ei ole vapaamatkustaja, vaan oma yksilönsä, joka tekee kyllä asioita, mutta omalla tavallaan. Ei kaikissa perheissä ollenkaan kysellä lasten läksyjen perään tms. Kuka antaa ap:lle oikeuden ja valtuuden määrätä mikä on oikea tapa toimia heidän perheessä??
Ap määrittelee tavan, jolla toimitaan ja kun mies ei oma-aloitteisesti tee kuten hän haluaa, hän suuttuu ja odottaa huomioimista ja anteeksipyyntöjä.
Täällä on kysytty miljoonaan kertaan miehen näkökulmaa, miehen toiveita. Niihin ap ei vastaa mitään.
Pää on syvällä jumissa omassa perseessä.
Ja sellaiset öyhötykset sitten sieltä.
Isä tekee asioita omalla tavallaan, eli tekee vain jos käsketään.
Kerrassaan hienoa omalla tavalla tekemistä.
Miten meni noin niin kuin omassa mielestä.
Jaksaisitko jos juttu olisi toisinpäin.
Sitä et sinä tiedä minua enempää tekeekö isä yhtään mitään "käskemättä". Sitä ei voi päätellä tekstistä, ettei mies tekisi mitään. Se tulee selväksi, ettei ap:n toivomia asioita mies tee oma-aloitteisesti.
Selväksi on kylläkin tullut monessakin mielessä, ettei miehen näkökulma kiinnosta ap:ta.
Vierailija kirjoitti:
Ap vielä korjaa, siis on ihanaa nähdä kuinka huomaavaisia monet miehet on, mutta samalla tuntuu pahalta jatkaa suhdetta jossa toinen kerta toisensa jälkeen osoittaa välinpitämättömyytensä ja kaikki vähäisimmätkin huomioitavat asiat pitää pyytää erikseen…
Kerro meille esimerkkejä, mitä nämä "huomioitavat asiat" ovat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On väärin, ellet ensi yritä korjata asiaa pariterapiassa.
En ymmärrä näitä alapeukkuja. Peukuttajien mielestä on ok rikkoa lasten koti noin vain? Vanhemmat eivät ole lapsille mitään velkaa?
Itse olen eronnut ja käynyt eron takia läpi helvetin, jossa toinen lapsista yritti itsemurhaa. Etukäteen en osannut arvata, että suhteista tulee niin jäätävät. Tiedän, että kaikilla ei näin mene, mutta ero on venäläistä rulettia. Ikinä et tiedä, miten kaikki lopulta kääntyy.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen sen, että ovat onnellisia myös itse. Lapsille ei pidä antaa paskan suhteen mallia. Mikäli AP ei ole tyytyväinen mieheensä niin kannattaa tietenkin erota. Jos miestä ei kiinnosta perhearki niin todennäköisesti ero on sillekin parhaaksi.
Nyt ap nostat kissan reippaasti pöydälle ja sanot miehelle ,että alkaa hommata itselleen asunnon.
Vanhemmat ovat velkaa lapsilleen myös sen, että toimivat esimerkkeinä, miten vaikeudet ratkaistaan. Tai edes yritetään ratkaista.
Kun isä on vapaamatkustajaa perheessä tämä ongelma ratkaistaan lemppaamalla iskä, jota ei perhe kiinnosta ,pois. Problem solved.
Isä ei ole vapaamatkustaja, vaan oma yksilönsä, joka tekee kyllä asioita, mutta omalla tavallaan. Ei kaikissa perheissä ollenkaan kysellä lasten läksyjen perään tms. Kuka antaa ap:lle oikeuden ja valtuuden määrätä mikä on oikea tapa toimia heidän perheessä??
Ap määrittelee tavan, jolla toimitaan ja kun mies ei oma-aloitteisesti tee kuten hän haluaa, hän suuttuu ja odottaa huomioimista ja anteeksipyyntöjä.
Täällä on kysytty miljoonaan kertaan miehen näkökulmaa, miehen toiveita. Niihin ap ei vastaa mitään.
Pää on syvällä jumissa omassa perseessä.
Ja sellaiset öyhötykset sitten sieltä.
Isä tekee asioita omalla tavallaan, eli tekee vain jos käsketään.
Kerrassaan hienoa omalla tavalla tekemistä.
Miten meni noin niin kuin omassa mielestä.
Jaksaisitko jos juttu olisi toisinpäin.Sitä et sinä tiedä minua enempää tekeekö isä yhtään mitään "käskemättä". Sitä ei voi päätellä tekstistä, ettei mies tekisi mitään. Se tulee selväksi, ettei ap:n toivomia asioita mies tee oma-aloitteisesti.
Selväksi on kylläkin tullut monessakin mielessä, ettei miehen näkökulma kiinnosta ap:ta.
Miksi ap olisi raahannut miehen pariterapiaan, jos tämän näkökulma ei kiinnostaisi? Ei me tiedetä todellista tilannetta, me tiedetään vain ap:n kertoma. Siinä mikään ei viittaa siihen ettei ap olisi yrittänyt.
Alue: Aihe vapaa
Ap, mitä tarkoitat "mies ei ole huomaavainen"?
Minä miellän tuon sellaiseksi "ritarillisuudeksi", ruusuja ystävänpäivänä, lempihajuvettä työmatkalta, hieroo omatoimisesti varpaita kun katsotaan telkkaria, kantaa mun matkalaukun, järjestää hemmotteluja jne.
Harva ARKImies on tuollainen. Jos katsot ympärillesi (ja erityisesti ihmisten somepäivityksiä) näet kyllä vähän valheellisen kuvan ARKImiehestä.
(Kuten myös ARKInaisesta)
Teidän arki voi silti olla ihan hyvää.
Olisiko teidän mahdollista "treffailla uudestaan" - siis viettää kahdestaan joku pieni staycation lähiseudun hotellissa tms ja yrittää vielä löytää toisenne, ne kehen ihastuitte? Parisuhde harvemmin voi hyvin jos se vain roikkuu siinä perhe-elämän siskopuolena. Keskittykää tovi toisiinne
JA puhukaa mitä perhe-elämältä toivotte. Onko löydettävissä jotain kompromissia siihen, miten teidän arki pyörii? Jos saat miehen ottamaan selkeästi jotkut asiat omalle vastuulleen, niin yhteiselämä voisi kyllä toimia.
Meillä esim mies sitoutui siivoukseen ja järjesti sen etsimällä meille hyvän siivoojan, minkä hän siis maksaa. Tämä on minulle tietenkin ihan ok. Se, kuka sen imurin ja lattialuutun meillä ulkoiluttaa on samantekevää, kunhan se ei ole ainostaan minä.
Yrittäkää vielä löytää yhteinen ARKIsävel. ARKI on eri asia kuin se, miltä ystävien miehet kylillä näyttävät.