Kohonnut down-riski. 1:120, muita?

En ole muistaakseni missään vaiheessa sanonut olevani täydellisesti abortin vastustaja. Se on vihoviimeinen konsti, mutta joskus ei muuta vaihtoehtoa ole. Raiskattu ei tosiaankaan raskaudelleen mitään voi, eikä siinä tilanteessa voi vaatia äitiä jatkamaan raskautta. Samoin, jos äiti on hengenvaarassa raskauden takia, ei ole muuta mahdollisuutta, koska jos äiti kuolee, kuolee myös se tuleva lapsi. MUTTA....abortti downin syndroman vuoksi ei minun mielestäni ole oikeutettu syy aborttiin. Jos ihminen tietoisesti hankkiutuu raskaaksi, on minun mielestäni eettisesti hyvin outoa alkaa valikoida sitä lasta siinä vaiheessa, kun se jo on tulossa. Nämä ovat kaikki minun mielipiteitäni, ne eivät muutu missään elämänvaiheessa. Eivät ole muuttuneet tähänkään saakka. Rasismia minä en hyväksy ja vamman takia syrjintä on juuri sitä.

Mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö hyväksyisi myös lasta, joka ei olisikaan kaikin puolin täydellinen. Ja jos olisin sitä mieltä, että perheeseeni ei sovi kuin joku tietty lapsityyppi, jättäisin suosiolla lastenhankkimisen väliin. Perheen on oltava valmis sopeutumaan lapseen eikä toisinpäin.

Lapsivesipunktion tulos oli tutkitut kromosomit normaalit. Afp oli koholla mikä aiheutti lisähuolta ja tutkimuksia, mutta lopputuloksena terve tyttö. joka tässä sylissä nyt vähän kitisee :)

Tulosten odottelu oli piinaavaa aikaa, enkä enää toiste samaan ryhtyisi.



nellariina

Meillä riski 1:30 . Eilen olin lapsivesipunktiossa. Viidennellä pistolla vasta saivat näytteen otettua.Ja jouduin sit osasto seurantaan ,kun aloin vuotamaan lapsivettä. Nyt sit sairaslomalla. Kohdallani ei näytteen otto ollut mitenkään helppoa,lääkäri totesi että istukka on etuseinämässä ja vaikeuttaa.No setuli huomattua!! Eikä todellakaan ollut mikään kivuton toimenpide.Johtuiko sitten siitä että joutuivat " huonosta" kulmasta näytettä ottamaan,siitä en tiedä.

Hei taas!



Kyllä lapsivedestä katsotaan kaikki kromosomit ja pieniä juttuja ei voida havaita, mutta down, ja 13- ja 18-trisomiat kyllä ja samoin sukusolujutut. Down on noista kolmesta trisomiasta yleisin ja lievin. Noi kaksi muuta päättyvät yleensä sikiön kuolemaan jo ennen syntymää tai hyvin pian sen jälkeen. Down-lapsistakin kuolee kolmasosa ensimmäisen elinvuoden aikana (luin Yhtyneitten Laboratorioiden arkistoista professori Helena Kääriäisen artikkelin " Kromosomipoikkeavuuksien sikiöaikaiset seulontamenetelmät" ), joten ne down-lapset joita tiedämme ja tunnemme ovat niitä lieviä tapauksia.



Itse odotan pelolla tuloksia. Jos tuloksena on vammainen sikiö, niin päädymme keskeytykseen, vaikka se tulee olemaan tuskaisaa kaikin puolin. Emme kuitenkaan halua saattaa tähän kovaan maailmaan jo lähtökohtaisesti vammaista lasta. Kromosomimuutokset ovat pysyviä, niihin ei, kuten moniin muihin sairauksiin, ole mitään hoitokeinoa. Down-lapsilla on usein myös sydänvikoja ja suurentunut riski esim. leukemiaan yms. Ajattelemme tässä myös omaa elämää ja sitä, että kun kuolemme pois, niin kuka huolehtisi vammaisesta lapsestamme, heidän kohdallaan kun täysi-ikäisyys ei tuo ratkaisua. Kuka silloin kantaa, syöttää ja pukee jos vammat ovat näin pahoja??



Keskeytys on kyllä rankka vaihtoehto, koska sikiöön ehtii jo kiintyä, se ilmoittelee olostaan ja raskaus lähenee puoltaväliä. Meidän kohdallamme täytyy tässä vain tunteet siirtää sivuun ja yrittää paremmalla onnella sitten myöhemmin. Jos siis tulee huonoja uutisia... Helpompi ratkaisu olisi pitää lapsi, mutta päätimme tämän asian jo etukäteen. Jos tulos on hyvä, niin tiedämme silti että 100 asiaa voi mennä vikaan ja meille voi syntyä vaikeasti vammainen lapsi yms. ja silloin asian kanssa on opittava elämään.



Edellisellä kirjoittajalla oli vähän liian rankka lapsivesipunktio, missä sairaalassa oikein olit?? Itselläni on istukka edessä ja kaikki kävi tosi kivuttomasti ja yhdellä kerralla.



Kuten joku jo kirjoitti, kaikki tekevät OMAN OIKEAN ratkaisunsa. Sitä paitsi tästä on sellaisten turha vaahdota, jotka eivät oikeasti ole tähän pähkäilytilanteeseen joutuneet, eli jääneet kiinni seuloissa tai ultrissa. Tämä on henkisesti erittäin raskasta aikaa, joten kaikki moraalisaarnat ottaa pattiin. Kaikki eivät vain jaksa. Kaikki eivät ole maataloissa eläviä kotirouvia. Kaikilla ei ole suurta sukua tukena ja hoitopaikkana...

Itse olen kirjoitellut samasta asiata näille sivuille monta kertaa....

itselläni todettiin raskausviikolla 11+4 niskaturvotusta 4,4.....

se oli jo kova shokki mutta meitä rauhoiteltii että otetaan ensin se verikoe ja katsotaan sitten että mennäänkö lapsivesipunktioon vai ei?

No kahden viikon kuluttua tuli riskiluku joka oli todella korkea 1:10 ja saimme lähetteen lapsivesi punktioon.

ensimmäisellä kerralla ei sitä saatu edes otettua koska eteisistukka oli tiellä...kolme kertaa pistivät eikä mitään saatu. no menimme seuraavalla viikolla uudelleen ja oli eri lääkäri ottamassa...se kävi sekunnissa kun punktio oli suoritettu eikä sattunut yhtää.

Sitten vaa odottelimme piinaavat kaksi viikkoa.....se oli aivan tuskaa henkisesti mutta koitti se ihana torstai päivä ja sain kuulla että terveet pojan kromosomit olivat...kivi vierähti sydämmeltä ja vasta nyt pystyn nauttimaan raskaudestani.

Tsemppiä! Itselläni ensi perjantaina rakenne ultra...pikkasen jännittää mutta hyvillä mielin menen sinne!

Kerrankin joku, joka ymmärtää asian. Eli sen, että kaikkia kromosomivirheitä ei löydetä ja down on " lievin" . Ihmettelen aina, kun ihmiset suuttuvat ja sanovat, että sellaisen joka ei mistään mitään tiedä ei pitäisi asiasta sanoa mielipidettään. Mistähän mahtavat " tietää" että joku asiasta " saarnaavaa" ei olisi joutunut näitä asioita miettimään myös omalta kohdaltaan? Joka tapauksessa. Planktonin teksti oli asiallinen ja tietopohjainen. Vaikka en edellenkään hyväksy sitä, että ihmiset alkavat hankkia lapsia tietäen jo etukäteen, etteivät kaikenlaisia lapsia ota, kestän myös kritiikkiä.

Eipä voisi ihanampaa lasta olla, kuin tuo 10 kk ikäinen Down poikani, joka nyt nukkuu parvekkeella päiväunta. Nyt odotan kolmatta lastani eikä seuloihin ole tarkoitus osallistua.

Pakko sanoa muutama sananen. Ihmettelen jyrkkyyttä, mikä osassa viesteistä on Kaihoisaa kohtaan. Ehkä siksi, että olen itse hänen kanssaan samaa mieltä. Itse en näe tuomiota tai syyllistämistä muita kohtaan hänen viesteissään, vaan vain mielipiteen, johon kai näinkin päin on oikeus. En käsitä, milloin musta muuttui valkoiseksi ja on ikään kuin armeliaampaa lopettaa elämä kuin suojella ja hoivata sitä.



Ei tulisi mieleenkään olla ketään tuomitsemassa, vaan tunnen myötätuntoa jokaista asian kanssa kamppailevaa kohtaan. Kuitenkin sydämestäni toivoisin heidän päätyvän ratkaisuun, jolloin voisi kirjoittaa ed. viestin kaltaisen tekstin: ihana vauva, arvokas ja suloinen! Tai jos vauva on niin sairas että esim.kuolee, olisiko siitä helpompi toipua, jos niin käy, vaikka teimme kaikkemme hänen suojelemisekseen? Mun mielestä on väärin, että äidit joutuvat edes pohtimaan tällaisia asioita ja käymään tutkimuksissa. Sanotaan, että tutkimukset on vapaaehtoisia, mutta aborttia kuitenkin suositaan ammattilaistenkin taholta.



Aikoinaan, kun vammaisiin liittyviä abortteja laillistettiin, eduskunta sai vammaisten liitolta lausunnon, jossa sanottiin, että " Jos meiltä olisi kysytty, niin kyllä olisimme tahtoneet syntyä!"

Olet ehdottomasti oikealla asialla, olen kanssasi samaa mieltä! Ihanaa että täällä palstalla on ajattelevia, tuntevia ja elämää puolustavia humaaneja ihmisiä!! Tai ainakin muutama sellainen löytyy.



Nyt puhumme ihmisistä, elämän aluista. Emme esineistä tai tavaroista joita valitaan, joista siivotaan viat ja roskat pois.



loviisa rv 18+2

Tämä asia on arka ja sen takia ihmisiä ristiinnaulitaan heidän päätöksiensä takia, ei vain abortin takia vaan myös sen takia, jos synnyttää vammaisen/sairaan lapsen. Yhteiskunnassa ei tule koskaan olemaan yhtä oikeaa mielipidettä tai tekoa. Minä en ole vammaisia/ sairaita ihmisiä vastaan, näen heitä työssänikin, mutta sitten kun ajatellaan ihmisarvoista elämää, millaista heidän elämänsä on niin se saa minunkin ajatukset muuttumaan. Eihän tämä yhteiskunta ole tasavertainen tai edes oikeuksiltaan oikeudenmukainen, joten mihin jää se vammainen/sairas lapsi, hän jää kaiken sen muun jalkoihin. Vanhemmista tulee ns. lapsensa oikeuksista tappelevia ja se jatkuu vielä silloinkin, jos ja kun nuori on muuttanut asuntolaan.



Minulla on 43 vuotias kehitysvammainen sukulainen, ja hän on älyllisesti kohtalaisen lahjakas, hän on 13 vuotiaan tasolla eli hänen kanssaan pystyy keskustelemaankin ihan kaikesta. Hän lukee, hän kirjoittaa, hän asuu asuntolassa, hänellä on harrastuksia ja ystäviä, sekä tyttöystäväkin löytyy MUTTA hän myös ymmärtää sen, että on erilainen kuin toiset ihmiset, ja monta kertaa hän on esittänyt kysymyksen vanhemmilleen, miksi minun piti syntyä tällaiseksi. Nyt aikuisiällä hän on sairastunut mielenterveydellisesti ja vakavastikin, koska on aina välillä mielisairaalahoidossa. Hänen vanhempansa ovat molemmat about 70 vuotiaita, mutta edelleen he kantavat huolta hänestä, ja hän kun on ollut kohtalaisen toimelias mies niin hän on kerinnyt tekemään yhtä sun toista, hyvässä ja pahassa :-) Mutta muutoin hän on ihana ja positiivinen ihminen.



Omalla kohdallani voin kertoa sen verran, että olemme yrittäneet saada vauvaa 2 vuotta, ja meillä on monta keskenmenoa koettuna. Heinäkuussa kun taas raskauduin, olimme onnellisia. Mutta onni loppui Kätilöopiston-ultraan, koska np-arvot koholla jne .. Meidät lähetettiin samantien NKL:lle ja tehtiin istukkabiopsia. En ole katunut, että suostuin ko. punktioon, mutta kovaa on tämä vastausten odottaminenkin. Me edelleen toivomme, että vauva on terve, ja pelonsekaisin tuntein olemme miettineet, että jos vastaus ei olekaan sellainen kun olemme odottaneet MITÄ SILLOIN TEEMME. Itse olen päätynyt abortin kannalle n. 85 %, mutta asiaa täytyy miettiä vielä miljoona kertaa, ettei tule tehtyä päätöstä, mitä sitten katuisi koko loppuelämänsä ajan. Mutta jos aborttiin päätyisimme niin silloin se olisi myös loppu meidän vauvailulle, koska ikäkin alkaa painamaan harteilla, ei jatkuvaa epäonnea enään jaksa ja muutenkaan en haluaisi enään vastaavanlaisen päätöksen eteen joutua !



t. emmi rv-14+3

Narndan, ajattele, että teillä on 119:120 saada terve lapsi. Aika hyvä todennäköisyys itse asiassa :-)



Emmi, ymmärrän hyvin, mitä kirjoitat. Olen ajatellutkin aivan samoin, että olisi ollut parempi hänelle, jos ei olisi syntynyt. Se on kyllä empaattista ja ikäänkuin ajattelee toisen parasta... MUTTA.... Olemmeko sittenkään kykeneviä päättämään toisen parhaasta niin pitkälle?



Kirjoitit äsken, että " Eihän tämä yhteiskunta ole tasavertainen tai edes oikeuksiltaan oikeudenmukainen, joten mihin jää se vammainen/sairas lapsi, hän jää kaiken sen muun jalkoihin." Tuo on totta. Hoidoissa, tuen saamisessa ym. on paljon tehtävää. Mutta eikö silloin olisi oikein laittaa ennemminkin ne asiat kuntoon yhteiskunnassa? Riittävästi hoitajia, jotka jaksavat hoitaa hyvin ja kunnioittavasti, mahdollisuuksia taloudellisesti hoitaa lapsi kotona jne. Sen sijaan me ratkaisemme tilanteen eliminoimalla heikot pois vahvojen tieltä.



Nämä on niin suuria eettisiä kysymyksiä, missä on se raja, mitä voidaan tehdä. Vain 65 vuotta sitten eurooppalaisesssa saksassa ajateltiin, että on kamalan kätevää viedä vammaiset, mielisairaat, homot ja juutalaiset kaasukammioon pois kärsimästä. Ihmisen moraali ja etiikka on aika häilyvää. Siksi itse olen mieluummin aika tiukka, että pystyisin elämään itseni kanssa. (Olen myös tehnyt ratkaisuja, joita kadun ja jotka ajatteluani muokkaavat.)



Sekin on totta, että yhteneväistä mielipidettä tähän asiaan ei liene tulossa, meidän vain täytyy oppia elämään rinnakkain :-)

Meilla oli tossa veriseulassa riski 1:350 tai jotain sellasta esikoisen kohdalla, ja laakari sita ihmetteli nuoria kun ollaan. Ei jouduttu kuitenkaan punktioon asti, mutta ei tullut down-lastakaan. Jalkeenpain olen kuullut etta tuohon pelkkaan veriseulaan ei voi luottaa, vaan sita pitaisi aina tarkastella yhdessa np-ultran kanssa. Eli tuo teidankin riski on vain riski, etta VOI olla down-lapsi, mutta toisaalta VOI olla ettei ole. Tsemppia. En oikein tajua koko veriseulan ideaa, kun se ei varmista yhtaan mitaan, ainakaan yksistaan. Mutta tehan paasette sinne punktioon, jolloin saatte jo lisainfoa.

Nyt on pakko kysyä: mikä tämä puhuttu veriseula on? Miksi se on tehty osalle odottajille ja osalle ei?

Samoin ihmeteyttää tuo np-ultra? Oletteko älynneet pyytää lääkärin ultratessa, että tarkastaa tuon niskapoimuturvotuksen ja oletteko menneet vartavasten np-ultraan?



Olen rv13 ja odotan neljättä lastamme. Ikäni puolesta pääsen kaikkiin testeihin, mutta mistään veriseulasta, np-ultrasta ei ole puhuttu. Itse kylläkin ilmoitin heti meneväni istukkabiopsiaan, josta kylläkin jänistin (nyt odotan menoa lapsivesipunktioon).



Onhan multa veriryhmä ja vasta-aineet otettu, mutta mikä on tämä veriseula? Onko se odottajan itsensä pyytämä verikoe, josta katsotaan jotain....

Tämä tosiaan on mielipide asia, ja siitähän kuuluisasti ei voi kiistellä. Ja niinkuin joku jo sanoi ei ole väärää tai oikeata vastausta.

Jokaisella ON OIKEUS omaan mielipiteeseen MUTTA aloittaja mielestäni EI KYSYNYT ihmisten mielipiteitä asiasta kannattaako abortti vai ei tai kannattaako lapsivesipunktio vai ei. Vaan mielestäni aloittajan viestistä huokui syvä huoli heidän tulosten tultua. Kirjoittamalla hän halusi kysyä ihmisiltä mielipidettä, jotka ovat samassa tilanteessa. Hän halusi tietää miten muut samassa tilanteessa olevat jaksavat.

Viestistä ainakin minä sain sen käsityksen, että he ovat päättäneet mennä lapsivesipunktioon ja NIMEENOMAAN KYSYI MITEN MUUT SAMAN PÄÄTÖKSEN TEHNEET OVAT JAKSANEET ODOTELLA!!!

Tsemppiä, aika varmaan kuluu hitaasti...



Ilman ketään kritisoimatta, toivon, että jos aloittaja pyytää samassa tilanteessa olevilta, saman päätöksen tekijöiltä kannustusta ja myötätuntoa, niin ihmiset ketkä EIVÄT ole asiasta samaa mieltä jättäisivät sen ehkä omaan tietoonsa, koska ketjut eivät aina ole mielipide ketjuja vaan voivat olla myös kannustusta hakevia. Niinkuin mielestäni tämä ketju selvästikkin oli.



Ystävällisi terveisin, murmut



PS. Muistetaanhan, että makkaralla on aina kaksi päätä.

vastasin sinulle toiseen ketjuun



eli ks.

http://www.yhtyneetlaboratoriot.fi/kasikirja/?file=content_exec&id=147&…