Ulosotossa
En jaksa enää, turhauttavaa käydä töissä kun saa kitkutella vuodesta toiseen ulosotto kurimuksen kanssa. Velkani olisin pystynyt jo maksamaan mutta nämä korot on älyttömiä, moninkertaistaa velan. 10 vuotta jo maksanut joka kk yli 600 e u.ottoon. en jaksa enää.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
No tottakai se on oma vika jos pääsee ylivelkaantumaan. Kenen vika se sitten on?
Ne, ketkä velkaantuvat eli on elämänhallinnan ongelmia, ulkoistavat aina ongelmat muualle. Vaikka kaikki tietävät, että oma vika on.
Mun ulosottovelat olivat peliongelmaisen exän syytä. Tein virheen siinä kun hän sanoi että otetaan yksi vippi, minun tiliini tietysti, hänellä kun ei ollut luottotietoja. Lupasi maksaa takaisin korkoineen.
Otti sitten tietämättäni minun tiedoillani lisää vippejä. Siihen aikaan käytettiin tunnuslukulistoja. Piilotin omani mutta en tiennyt että hän oli ottanut siitä kopion.
Olisin voinut viedä asian oikeuteen mutta en jaksanut. Sen sijaan maksoin itse exän uhkapeleihin ottamat vipit korkoineen. Siinä meni muutama vuosi ja monta työtuntia. Olen katkera mutta toisaalta ylpeä, ja uskon että sain hyvää karmaa kun maksoin toisen synnit.
Kannattaa kysellä myös kuluttaja-asiamieheltä perintäkulujen ja korkojen kohtuullisuudesta. Monen perintätoimiston toimintaa voi verrata koronkiskontaan joissain tapauksissa, ja koronkiskonta on laissa kielletty.
Jotkut vaihtaa tarpeeksi usein työpaikkaa, niin ulosotto ei pysy perässä. Onnistunee matalapalkkatyössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs otit pikavippejä...
Ei ne välttämättä pikavipeistä kaikkien luottotiedot oo menny... Takausvelat voi olla yks syy ym... Ja työttömyys, sairaus ym, pikavipit vaa on sellasia jos yhden ottaa ehkä pääsee kuiville.. mut jos usea tulee.. kierre on valmis... "Mitäs otit pikavippejä" tyypit vaa on sellasia jotka korvat höröllä käyttää koko päivän siihen että saa jollekin auottua päätään... Se hymy hyytelöityy sen jälkeen jos osuukin omalle kohdalle....
Tyhmästä päästä kärsii koko talous. Omat raha asiat on hyvässä kunnossa, miksi sinun ei ole?
En minä ole aloittaja... Mutta kaikki eivät "auo päätään" jollekin jolla luottotiedot on menny... Laitoin vain mahdollisia muitakin syitä minkä takia luottotiedot voi mennä... Onko sinun mielestä hienoa päästä haukkumaan ja moralisoimaan ihmisiä jotka ovat ulosotossa? Mitäs jos henkilö olisikin sairastunut vakavasti ja menettänyt luottotiedot tai jostain muusta syystä? Tuleeko siitä jotenkin "hyvä mieli" että pääsee haukkumaan jotakin joka on velkavankeudessa?
Se talous pidetään kurissa eikä tuhlailla miten huvittaa. Velkavankeus on aina oma vika.
😂 mitä?! Eli älä koskaan takaa kenenkään lainaa. Koskaan. Ikinä.
Tutulla on siivousfirma. Aina välillä tulee töihin sinänsä hyvä työntekijä, joka vaihtaa heti työpaikkaa, kun ulosotto saa tietää työpaikan. On harmillista myös työnantajalle, kun menee perehdytykset hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae velkajärjestelyä, jos velat ovat jo niin vanhoja ja olet maksanut pitkään. 3 vuotta ja velkaa ei enää ole.
Eiks se oo 15 vuotta kun velat vanhenee lopullisesti? Jos 10 vuotta menny niin on jo voiton puolella... Onhan se 5 vuottakin pitkä aika... Mutta todennäköisesti pääsis velkajärjestelyyn kun hoitanut pitkään ulosottoon maksuja niin saattas mennä loppu nopeamminkin..
Velkajärjestely kestää 3 tai 5 vuotta ja sen jälkeen kaikki velat ovat "vanhentuneet". Yleinen vanhentumisaika on 20 vuotta erääntymisestä tai 15 vuotta ulosottopäätöksestä, mutta pitempiäkin aikoja on rikos- ja yksityisveloille.
Velkajärjestelyhakemuksen laativat ilmaiseksi oikeusaputoimiston velkaneuvojat. Ennen oli kunnissa, mutta nyt on olleet olleet jo monta vuotta oikeusaputoimistoissa ja voi asioida ihan missä toimistossa tahansa eikä vain kotipaikkakunnalla niin kuin ennen.
Nuin se taitaa mennä. Yhdellä tutulla kesti 3 vuotta ja 4 kk... Oli päälle kaatuneita takausvelkoja ym...
Vierailija kirjoitti:
No tottakai se on oma vika jos pääsee ylivelkaantumaan. Kenen vika se sitten on?
Jaa että jos esim vakava sairaus vie työkyvyn tms. Niin sinun mielestä oma vika? Ei herranen aika! Onko sekin oma vika jos on esim tapaturma ja menee työkyky, syöpä tms. Ja laskut kasaantuu niin oma vika?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs otit pikavippejä...
Ei ne välttämättä pikavipeistä kaikkien luottotiedot oo menny... Takausvelat voi olla yks syy ym... Ja työttömyys, sairaus ym, pikavipit vaa on sellasia jos yhden ottaa ehkä pääsee kuiville.. mut jos usea tulee.. kierre on valmis... "Mitäs otit pikavippejä" tyypit vaa on sellasia jotka korvat höröllä käyttää koko päivän siihen että saa jollekin auottua päätään... Se hymy hyytelöityy sen jälkeen jos osuukin omalle kohdalle....
Tyhmästä päästä kärsii koko talous. Omat raha asiat on hyvässä kunnossa, miksi sinun ei ole?
En minä ole aloittaja... Mutta kaikki eivät "auo päätään" jollekin jolla luottotiedot on menny... Laitoin vain mahdollisia muitakin syitä minkä takia luottotiedot voi mennä... Onko sinun mielestä hienoa päästä haukkumaan ja moralisoimaan ihmisiä jotka ovat ulosotossa? Mitäs jos henkilö olisikin sairastunut vakavasti ja menettänyt luottotiedot tai jostain muusta syystä? Tuleeko siitä jotenkin "hyvä mieli" että pääsee haukkumaan jotakin joka on velkavankeudessa?
Se talous pidetään kurissa eikä tuhlailla miten huvittaa. Velkavankeus on aina oma vika.
Toivottavasti lausahduksesi napsahtaa omaan nilkkaan ja pian.
Sinulle toivon syöpää ja tuskainen kuolema
Ootko sää ihan tosissasi? Mitäs jos kyseisellä henkilöllä jolle vastasit olisikin esim pieni lapsi ja toivot vanhemmalle syöpää ja tuskaisen kuoleman? En ole aloittaja enkä kirjoittanut kommenttia mihin vastasit mutta Mulla kun sattuu olemaan syöpä ja pieni lapsi... Mitäs jos sillä olisi sama juttu jolle vastasit? Eri asia toivoa luottotietojen menetystä ylimieliselle "mulkulle" kun jonkun sairastumista ja kuolemista! Itse En toivo syöpää yhtään kenellekään EN edes sinulle...
Työttömyys vei minulta kaiken. Oikeusaputoimiston mukaan olisin päässyt velkajärjestelyyn asuntovelkani kanssa, jos olisin löytänyt vakituisen työpaikan eli vakituiset tulot. Töitä ei löytynyt, ja asunto myytiin pilkkahinnalla. Mitään pikavippejä tai kulutusluottoja en ole koskaan ottanut.
Olen nyt melkein kuusikymppinen, eli minun on ihan turha odotella työpaikkaa tai velkojen vanhenemista. Olen vailla vakinaista asuntoa ja lopun ikääni toimeentulotuen varassa.
Viisi vuotta sitten minulla oli kiva työ, ihana oma asunto hiljalleen remontoitavana, oma vessa, suihku ja saunakin, auto ja sille oma pihapaikka, kaiken kaikkiaan rauhallinen kotipesä loppuiäkseni. Nyt loppuikäni on kurja ja toivoakseni erittäin lyhyt.
Niille, jotka tässäkin ketjussa ilkkuvat vaikeuksiin joutuneille, toivon samaa, mitä minulle on tapahtunut. Elämä voi muuttua monen asian summana niin täysin, ettei sitä ymmärrä, jollei itse ole sitä kokenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tottakai se on oma vika jos pääsee ylivelkaantumaan. Kenen vika se sitten on?
Ne, ketkä velkaantuvat eli on elämänhallinnan ongelmia, ulkoistavat aina ongelmat muualle. Vaikka kaikki tietävät, että oma vika on.
Ihanan lapsekas maailmankuva sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys vei minulta kaiken. Oikeusaputoimiston mukaan olisin päässyt velkajärjestelyyn asuntovelkani kanssa, jos olisin löytänyt vakituisen työpaikan eli vakituiset tulot. Töitä ei löytynyt, ja asunto myytiin pilkkahinnalla. Mitään pikavippejä tai kulutusluottoja en ole koskaan ottanut.
Olen nyt melkein kuusikymppinen, eli minun on ihan turha odotella työpaikkaa tai velkojen vanhenemista. Olen vailla vakinaista asuntoa ja lopun ikääni toimeentulotuen varassa.
Viisi vuotta sitten minulla oli kiva työ, ihana oma asunto hiljalleen remontoitavana, oma vessa, suihku ja saunakin, auto ja sille oma pihapaikka, kaiken kaikkiaan rauhallinen kotipesä loppuiäkseni. Nyt loppuikäni on kurja ja toivoakseni erittäin lyhyt.
Niille, jotka tässäkin ketjussa ilkkuvat vaikeuksiin joutuneille, toivon samaa, mitä minulle on tapahtunut. Elämä voi muuttua monen asian summana niin täysin, ettei sitä ymmärrä, jollei itse ole sitä kokenut.
Voimia sinulle, ja toivottaavsti löydät kuitenkin mielekästä ajateltavaa, että pääset synkkyydestä. Muista, etteivät velat määritä sinua, vaan ovat vain osa pahoja asioita, joita sinulle on tapahtunut. Olet edelleen hyvä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys vei minulta kaiken. Oikeusaputoimiston mukaan olisin päässyt velkajärjestelyyn asuntovelkani kanssa, jos olisin löytänyt vakituisen työpaikan eli vakituiset tulot. Töitä ei löytynyt, ja asunto myytiin pilkkahinnalla. Mitään pikavippejä tai kulutusluottoja en ole koskaan ottanut.
Olen nyt melkein kuusikymppinen, eli minun on ihan turha odotella työpaikkaa tai velkojen vanhenemista. Olen vailla vakinaista asuntoa ja lopun ikääni toimeentulotuen varassa.
Viisi vuotta sitten minulla oli kiva työ, ihana oma asunto hiljalleen remontoitavana, oma vessa, suihku ja saunakin, auto ja sille oma pihapaikka, kaiken kaikkiaan rauhallinen kotipesä loppuiäkseni. Nyt loppuikäni on kurja ja toivoakseni erittäin lyhyt.
Niille, jotka tässäkin ketjussa ilkkuvat vaikeuksiin joutuneille, toivon samaa, mitä minulle on tapahtunut. Elämä voi muuttua monen asian summana niin täysin, ettei sitä ymmärrä, jollei itse ole sitä kokenut.
Voimia sinulle, ja toivottaavsti löydät kuitenkin mielekästä ajateltavaa, että pääset synkkyydestä. Muista, etteivät velat määritä sinua, vaan ovat vain osa pahoja asioita, joita sinulle on tapahtunut. Olet edelleen hyvä ihminen.
Eivät minua velat määritäkään, vaan köyhyys. Se, että joku osti minun puoliksi maksetun kotini ja minulle jäi siitä velkaa, jota en toimeentulotuella maksa koskaan pois, on sietämätöntä. Ennen olin hyvä ihminen, mutta en ole enää.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys vei minulta kaiken. Oikeusaputoimiston mukaan olisin päässyt velkajärjestelyyn asuntovelkani kanssa, jos olisin löytänyt vakituisen työpaikan eli vakituiset tulot. Töitä ei löytynyt, ja asunto myytiin pilkkahinnalla. Mitään pikavippejä tai kulutusluottoja en ole koskaan ottanut.
Olen nyt melkein kuusikymppinen, eli minun on ihan turha odotella työpaikkaa tai velkojen vanhenemista. Olen vailla vakinaista asuntoa ja lopun ikääni toimeentulotuen varassa.
Viisi vuotta sitten minulla oli kiva työ, ihana oma asunto hiljalleen remontoitavana, oma vessa, suihku ja saunakin, auto ja sille oma pihapaikka, kaiken kaikkiaan rauhallinen kotipesä loppuiäkseni. Nyt loppuikäni on kurja ja toivoakseni erittäin lyhyt.
Niille, jotka tässäkin ketjussa ilkkuvat vaikeuksiin joutuneille, toivon samaa, mitä minulle on tapahtunut. Elämä voi muuttua monen asian summana niin täysin, ettei sitä ymmärrä, jollei itse ole sitä kokenut.
Mulle kävi suunnilleen samoin. Epäreilulta tuntuu. Mutta selviytyy, kun ei ajattele, mitä kaikkea on menettänyt.
Ei se materia onnelliseksi tee. Itse löysin itseni vasta kun pitkäaikaisesta yrittäjyydestä Paloin loppuun. Erosin ja ajauduin kodittomaksi. Nyt olen onnellisempi kuin koskaan. 2 vuotta meni elämän oivaltamiseen. Tsemppiä
Vierailija kirjoitti:
Ei se materia onnelliseksi tee. Itse löysin itseni vasta kun pitkäaikaisesta yrittäjyydestä Paloin loppuun. Erosin ja ajauduin kodittomaksi. Nyt olen onnellisempi kuin koskaan. 2 vuotta meni elämän oivaltamiseen. Tsemppiä
Vai niin. Missä sinä asut? Mitä sinä syöt? Missä tunnet olevasi turvassa? Miten olet varautunut onnettomuuksiin, sairauksiin ja rahojen loppumiseen? Mitä aiot tehdä eläkeikään asti ja sen jälkeen? Miten vietät päiväsi? Mitä tarkalleen ottaen oivalsit elämästä?
Vierailija kirjoitti:
Ei se materia onnelliseksi tee. Itse löysin itseni vasta kun pitkäaikaisesta yrittäjyydestä Paloin loppuun. Erosin ja ajauduin kodittomaksi. Nyt olen onnellisempi kuin koskaan. 2 vuotta meni elämän oivaltamiseen. Tsemppiä
Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat materialla?
Minut teki onnelliseksi se, että ajoin töistä tullessa oman autoni oman taloyhtiön pihalle oman tolpan eteen, menin itse remontoimaani asuntoon, panin saunan lämpiämään ja istuin omassa sohvassani oman kirjahyllyni vieressä ja iltamyöhällä menin omaan suureen sänkyyni nukkumaan tietäen, että tekisin samaa loppuikäni.
Eipä se onni kestänyt, kun työt loppuivat enkä enää kelvannut mihinkään. Nyt olen kaupungin asuntolahelvetissä, ja tätä on koko loppuikäni. Myös terveys meni asunnottomuuden mukana. Ehkä sinä olisit onnellinen ja oivaltelisit sydämesi kyllyydestä näissä oloissa, mutta minulle ainoa aukinainen kysymys on se, kuka lähtee tästä maailmasta yhtä matkaa minun kanssani. Jos juuri nyt pitäisi valita, lähtisivät seinänaapurini ja ulosottomies.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys vei minulta kaiken. Oikeusaputoimiston mukaan olisin päässyt velkajärjestelyyn asuntovelkani kanssa, jos olisin löytänyt vakituisen työpaikan eli vakituiset tulot. Töitä ei löytynyt, ja asunto myytiin pilkkahinnalla. Mitään pikavippejä tai kulutusluottoja en ole koskaan ottanut.
Olen nyt melkein kuusikymppinen, eli minun on ihan turha odotella työpaikkaa tai velkojen vanhenemista. Olen vailla vakinaista asuntoa ja lopun ikääni toimeentulotuen varassa.
Viisi vuotta sitten minulla oli kiva työ, ihana oma asunto hiljalleen remontoitavana, oma vessa, suihku ja saunakin, auto ja sille oma pihapaikka, kaiken kaikkiaan rauhallinen kotipesä loppuiäkseni. Nyt loppuikäni on kurja ja toivoakseni erittäin lyhyt.
Niille, jotka tässäkin ketjussa ilkkuvat vaikeuksiin joutuneille, toivon samaa, mitä minulle on tapahtunut. Elämä voi muuttua monen asian summana niin täysin, ettei sitä ymmärrä, jollei itse ole sitä kokenut.
Miten on mahdollista, että sinulla on vieläkin velkaa, vaikka asuntosi myytiin? Ei yksityishenkilön velkajärjestely sitä edellytä, että on vakituinen työpaikka. Ilmeisesti sinun tulosi olivat kuitenkin niin pienet, että velkojat saivat nyt enemmän kuin jos olisivat saaneet siinä tapauksessa, että olisit jatkanut asumista siinä asunnossa.
Voit sinä hakea velkajärjestelyä vieläkin. Hae myös asuntoa, kun Suomesta kyllä asunnon saa eikä kenenkään tarvitse vastoin omaa tahtoaan asunnoton olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys vei minulta kaiken. Oikeusaputoimiston mukaan olisin päässyt velkajärjestelyyn asuntovelkani kanssa, jos olisin löytänyt vakituisen työpaikan eli vakituiset tulot. Töitä ei löytynyt, ja asunto myytiin pilkkahinnalla. Mitään pikavippejä tai kulutusluottoja en ole koskaan ottanut.
Olen nyt melkein kuusikymppinen, eli minun on ihan turha odotella työpaikkaa tai velkojen vanhenemista. Olen vailla vakinaista asuntoa ja lopun ikääni toimeentulotuen varassa.
Viisi vuotta sitten minulla oli kiva työ, ihana oma asunto hiljalleen remontoitavana, oma vessa, suihku ja saunakin, auto ja sille oma pihapaikka, kaiken kaikkiaan rauhallinen kotipesä loppuiäkseni. Nyt loppuikäni on kurja ja toivoakseni erittäin lyhyt.
Niille, jotka tässäkin ketjussa ilkkuvat vaikeuksiin joutuneille, toivon samaa, mitä minulle on tapahtunut. Elämä voi muuttua monen asian summana niin täysin, ettei sitä ymmärrä, jollei itse ole sitä kokenut.
Miten on mahdollista, että sinulla on vieläkin velkaa, vaikka asuntosi myytiin? Ei yksityishenkilön velkajärjestely sitä edellytä, että on vakituinen työpaikka. Ilmeisesti sinun tulosi olivat kuitenkin niin pienet, että velkojat saivat nyt enemmän kuin jos olisivat saaneet siinä tapauksessa, että olisit jatkanut asumista siinä asunnossa.
Voit sinä hakea velkajärjestelyä vieläkin. Hae myös asuntoa, kun Suomesta kyllä asunnon saa eikä kenenkään tarvitse vastoin omaa tahtoaan asunnoton olla.
On se mahdollista. Oikeusaputoimiston virkaiijan mukaan vakituinen työpaikka olisi päästänyt minut ilman muuta velkajärjestelyyn ja asumaan omaan kotiini, mutta minulla tiedossa ollut vakituinen mutta provisiopohjainen työ ei kelvannut. Korona senkin kyllä vei ennen kuin ehdin edes aloittaa.
Asumistukeni ja toimeentulotuki menevät kokonaan tämän asuntolapaikan maksamiseen, minkä lisäksi työmarkkinatuesta otetaan siihen vielä vajaat sata euroa. "Joku" käärii tästä hyvät rahat välistä; minä se en ole, koska työmarkkinatukeni veronpalautukset vie ulosotto. Sanoin äskettäin kolmelle ammattilaiselle, että jos tästä kurimuksesta olisi jokin tie ulos, he olisivat sen keksineet jo pari vuotta sitten. He tietävät sen ihan hyvin, mutta kiltteinä ihmisinä eivät tohdi sanoa sitä ääneen.
Kumman muuten valitsisit mieluummin: vuosikausiksi venyvän asuntolahelvetin vai kaupungin vuokra-asuntomurjuun, jossa joutuu olemaan loppuikänsä, koska muuttamiseen ei ole rahaa? Huomaa, että jos tähän vastaat, vastaat pelkän teorian perusteella, koska sinä et ole täällä.
No tottakai se on oma vika jos pääsee ylivelkaantumaan. Kenen vika se sitten on?