Onko yliopistoon pääsy mikään saavutus?

Niin, Suomessahan pääsee yliopistoon erillisvalinnalla suoritettuaan hyvin arvosanoin perusopintoja avoimen puolella. Eli jos ei pääsykokeet nappaa niin ei muuta kun tuota yrittämään.

Itse onnistuin pääsykokeissa ja pääsin TKK:lle sisään huonoilla papereilla (lyhyt matikka, EMCCB) mutta siitä se työ vasta alkoi. En voi millään tasolla verrata sisäänpääsyä siihen, että sain DI paperit kouraani. Olen tällä hetkellä 28-vuotiaana työssä jota joskus ajattelin tekeväni 40-vuotiaana. 

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 22:47"]

Suomen yliopistot sijoittuvat hyvin huonosti maailman listalla. Vain Aalto keikkuu siellä jotenkuten kunnes on tarpeeksi kauan ollut pystyssä että voidaan arvioida kunnolla. 

[/quote]

Mun tietääkseni Helsingin yliopisto on kansainvälisesti aika kovatasoinen ja arvostettu, The Timesin ranking-listoilla useimmiten parhaan 100 sisällä, eikä siellä kovin montaa Pohjoismaista yliopistoa ole edellä. Aalto on myös arvostettu, mutta siinä ne sitten olivatkin. 

Muuten on kyllä totta kyllä on että noista sadasta suurin osa on Yhdysvalloissa, myös Englannissa ja Kanadassa top-kouluja. Mutta onhan niissä yleensä myös vähän erilaiset resurssit kun yksityisiä ovat.

Kiinnostuneille The Timesin lista, alakohtaisesti:

https://www.timeshighereducation.co.uk/world-university-rankings

Onneksi meillä ei ole järjestelmää, jossa sisään pääsisi maksamalla tai kaikki otettaisiin ensimmäiseksi vuodeksi. Nyt koulutus keskitetään niihin, jotka ovat motivoituneimmat ja lahjakkaimmat. Alkoi suorastaan naurattamaan ajatus, että vaikkapa Taideyliopistoon otettaisiin sisään kaikki halukkaat, olisi varmasti todella mukava opettaa sellaisia, jotka ovat 20-vuotiaana päättäneet alkaa viulistiksi ilman mitään aikaisempia musiikkialan opintoja tai sellaisia jotka päättävät alkaa näyttelijiksi, koska onhan se nyt tosi ihku ja hieno ammatti. Tai jos kaikki halukkaat otettaisiin lääkikseen, miten paljon tuossa vaan hukattaisiin rahoja ja resursseja! Totta kai yliopistojen kannattaa panostaa niihin opiskelijoihin, joilla on ihan oikeasti edellytykset työskennellä ja toimia kyseisellä alalla.

Ammattikorkeakouluun on tilastollisesti vaikeampi päästä monille aloille.
nimim. Yksi onnekas, joka pääsi 600:n hakijan joukosta opiskelemaan muiden 28:n onnekkaan kanssa.

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:48"]

kyllä rovaniemi on keskimääräisesti helpoin. sinne on vähiten hakijoita -> vähemmän kilpailua per paikka.

[/quote]

Riippuu edelleenkin alasta. Otetaanpa esimerkiksi vaikka graafinen suunnittelu. Viime vuonna 220 hakijaa, 15 aloituspaikkaa. 6,8% hakijoista pääsi siis sisään. Sehän tarkoittaa sitä että sinne pääseminen on vaikempaa kuin Helsingin lääkikseen pääseminen.

mitä et ymmärrä sanassa _keskimääräisesti_ ? :D

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:27"]

Yliopistoon pääsy ei ole saavutus mutta sen kokonaan läpikäyminen ja valmistuminen on saavutus. Suomessa on jostakin syystä otettu käyttöön todella typerä systeemi jossa pitää käydä läpi pääsykokeet. Pääsykokeiden läpi pääsee kun lukee tarpeeksi, mitään erityistietämystä tai lahjakkuutta siihen ei tarvita.

[/quote]

Väitän että pelkkä lukeminen ei riitä, vaan vaatii ainakin joissakin tapauksissa myös lahjakkuutta. Olen kyllä yliopiston käynyt itsekin, mutta en olisi lukemallakaan päässyt sisään esimerkiksi teoreettiseen fysiikkaan tai arkkitehtuuriin.

Luulen jopa, että edes mun vaatimattoman humanistisen alan (slaavilainen filologia) pääsykokeita ei välttämättä selvittäisi ihan jokainen, vaikka kuinka lukisi.

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:52"]

mitä et ymmärrä sanassa _keskimääräisesti_ ? :D

[/quote]

Sä et näytä ymmärtävän että sillä keskimääräisellä ei ole mitään merkitystä yksittäiselle hakijalle, jokainen kuitenkin hakee vain tietylle alalle ja silloin vain sillä on väliä miten helposti sille tietylle alalle pääsee.

Itselle ei oikein ole, kun kaikki kaveritkin ovat yliopistossa (vai vähintään amkissa).

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:14"]

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:06"]

Riippuu yliopistosta. Vrt. Helsinki ja joku Itä-Suomi

[/quote]

Ei se, että Helsinki on pääkaupunki, tee siitä sen vaikeampaa yliopistoa pääsyn suhteen. 

[/quote]

Kyllä Helsinkiin ON sisäänpääsyrajojen valossa vaikein päästä sisään. Sinne hakee eniten väkeä suhteessa opintopaikkoihin.

Riippuu alasta! Esimerkiksi lääkis, dippainssi, psyka on suurikin saavutus, kun on vaikea päästä, mutta jos menee lukemaan vaikka matikkaa tai fyssaa (jonne pääsee helposti keskinkertaisillakin yo-tuloksilla), niin, ei, itse pääseminen ei ole saavutus. Toisaalta näissä sitten opintojen suorittaminen onkin isompi homma

On silti koulupaikan saaminen sellanen juttu että pitäisi olla iloinen toisen puolesta paikasta huolimatta :)

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:15"][quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:10"]

Työllistyminen tutkinnolla on. T. Katkera kandi

[/quote]
 

Riippuu minkä alan kandi. Jos oikeustieteet tai lääketiede, niin kuukausitulot kandinakin monta tuhatta euroa.
[/quote]
Tietojenkäsittelytieteitä, kun opiskelet ja valmistut, sitten vielä pari vuotta työkokemusta niin tienaat enemmän, kuin perus jurista tai lääkäri. Nyt tarkoitan sitä, että jos esim. Teet ohjelmistokehitystä ja olet siinä hyvä:) tai sinulla on, joku spesiaalitetti alan osaamisessa. Hyvä puoli vielä, että virka-aika työ :)

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:32"][quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:27"]

Yliopistoon pääsy ei ole saavutus mutta sen kokonaan läpikäyminen ja valmistuminen on saavutus. Suomessa on jostakin syystä otettu käyttöön todella typerä systeemi jossa pitää käydä läpi pääsykokeet. Pääsykokeiden läpi pääsee kun lukee tarpeeksi, mitään erityistietämystä tai lahjakkuutta siihen ei tarvita.

Kokemus on osoittanut että systeemi jossa yliopistoon pääsy on vapaa mutta ne jotka eivät pysty ekan vuoden jälkeen pysymään opinnoissa mukana tiputetaan pois on paljon parempi. Suomessa sekä yliopiston että valtion voimavaroja menee turhaan hukkaan yliopistossa vuosia loisisvista oppilaista jotka eivät valmistu minnekään eivätkä edisty opinnoissaan. Moni suomalainen ei tiedä että ulkomaiseen yliopistoon pääsee kyllä mutta että sieltä tippuu myös hyvin nopsaan jos ei pysy opinnoissa. Kuvitellaan että systeemi on yhtä löysä kuin Suomessa ja että hyvätuloisten lapset loisivat yliopistoissa mutta ei se niin ole.

[/quote]

Opintotukiseula on kova. Jos ei niitä opintopisteitä tipu tarpeeksi, lähtee tuetkin. Kela vaatii sen 46op vuodessa, joka ei ole mielestäni edes paljon. Silti eräät saa vuodessa aikaiseksi ehkä 15op! Se on jo laiskuutta. Ensimmäisenä vuonna suoritin 120op, ja ylipäätään kävin koulutukseni 3,5 vuodessa kun aikaa oli 5,5 vuotta. Tosin tämä tahti edellytti sitä, että siinä ei tosiaankaan oltu opiskelijabileissä, ei harrastettu, vaan siinä vain todella paljon OPISKELTIIN. Mikä etu? Nopeampi pääsy työmarkkinoille.
[/quote]

Väärin. KTM, laskentatoimi pääaineena, kiitettävät arvosanat, töitä 40-60h lukuvuoden aikana per kuukausi, kesät kokonaan töissä, ei opintoja ja sama valmistusaika. Kaikki bileet kolmena ekana vuotena sekä urheilua 5-10h viikossa.

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:37"]

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:14"]

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:06"]

Riippuu yliopistosta. Vrt. Helsinki ja joku Itä-Suomi

[/quote]

Ei se, että Helsinki on pääkaupunki, tee siitä sen vaikeampaa yliopistoa pääsyn suhteen. Itseasiassa helpommin pääset vaikkapa johonkin Ranskan yliopistoista, kuin Suomen mihinkään yliopistoistamme. Näin eräällä tuttavallani, kun yritti päästä Suomessa yliopistoon, kolme hakua, kolme eri yliopistoa, kolme hylkyä. Ranskassa yksi haku, pääsy heti. Ja esimerkiksi suuret valtiot - eihän Yhdysvalloissakaan ns. pikku yliopistot ole kuin hädin tuskin Suomen lukion tasoa, eri asia joku Harvard tai Yale.

Voithan ilman muuta yrittää hakea vaikkapa lääkikseen Itä-Suomen yliopistossa, ja kertoa oliko helppoa. Todennäköisesti jäät valitsematta vaikka olisit 7 L.n ylioppilas ja sait kohtalaiset pisteet pääsykokeesta.

[/quote]

Ranskassa pääsee yliopistoon kaikki, jotka täyttää minimaaliset kriteerit. Mutta siellä pitääkin taistella koko ajan jatkosta eli helppo päästä sisään, mutta hankala saada edes kandin papereita. Eka vuosi Ranskassa on kuin pitkitetty pääsykoe: jos et saa huippuarvosanoja, et voi jatkaa työllistävillä aloilla vaan joko lopetat tai opiskelet jotain huonostipalkattua alaa.

[/quote]

Kuka vain saa niitä huippuarvosanoja yliopistossa, jos viitsii panostaa. Täällä Suomessa, omassa yliopistossani kaikki suorittamani tentit olivat 5/5, ja kaikki onnistui loistavasti koko sen ajan kun opiskelin, se o ihan itsestä kiinni - mutta siltikin, Suomessa ei pelleilyllä oteta edes sisään.

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:15"]

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:10"]

Työllistyminen tutkinnolla on. T. Katkera kandi

[/quote]

Riippuu minkä alan kandi. Jos oikeustieteet tai lääketiede, niin kuukausitulot kandinakin monta tuhatta euroa.

[/quote]

Lol. Vai monta tuhatta kuukausitulot. :'D t. lääkärikandi, joka elää nuudeleilla.

Pääsykokeissa tarvitaan aikalailla hyvää ulkolukutaitoa, ei niinkään älliä. Olen myös havainnut, että monekin alan maisteriksi voi valmistua ja tietää aiheesta valmistumisen jälkeen saman verran kuin perussivistynyt pulliainen.

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:16"]

Onhan se aina. Ei mihinkään yliopistoon Suomessa voi vain kävellä sisään (oli se sitten Itä-Suomessa tai ei) Eikä yliopistoihin myöskään ikinä järjestetä täydennyshakuja (kuten joihinkin ammattikouluihin ja ammattikorkeisiin) Eli kaikki yliopistopaikat on aina sen verran haluttuja että päteviä opiskelijoita riittää täyttämään ne joka vuosi, eli se tarkoittaa myös sitä että paljon päteviä jää myös ilman paikkaa.

[/quote]

No ei kai ammattikorkeisiinkaan järjestetä mitään täydennyshakuja?! Minä en ole ikinä kuullut, että hakijoita ei olisi tarpeeksi mihinkään koulutusohjelmaan. Todella vaikea on myös päästä tiettyihin amk linjoille, varsinkin pääkaupunkiseudulla! Kuulostaa siltä, että kirjoittaja ei tiedä mikä ero on ammattikoululla ja ammattikorkeakoululla...?

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:14"][quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:06"]

Riippuu yliopistosta. Vrt. Helsinki ja joku Itä-Suomi

[/quote]

Ei se, että Helsinki on pääkaupunki, tee siitä sen vaikeampaa yliopistoa pääsyn suhteen. Itseasiassa helpommin pääset vaikkapa johonkin Ranskan yliopistoista, kuin Suomen mihinkään yliopistoistamme. Näin eräällä tuttavallani, kun yritti päästä Suomessa yliopistoon, kolme hakua, kolme eri yliopistoa, kolme hylkyä. Ranskassa yksi haku, pääsy heti. Ja esimerkiksi suuret valtiot - eihän Yhdysvalloissakaan ns. pikku yliopistot ole kuin hädin tuskin Suomen lukion tasoa, eri asia joku Harvard tai Yale.

Voithan ilman muuta yrittää hakea vaikkapa lääkikseen Itä-Suomen yliopistossa, ja kertoa oliko helppoa. Todennäköisesti jäät valitsematta vaikka olisit 7 L.n ylioppilas ja sait kohtalaiset pisteet pääsykokeesta.
[/quote]
Monissa maissahan ei pääsykokeita ole, joten sikäli vertauksesi ontuu. Joillekin aloille on tietysti helpompi päästä kuin toisille, mutta ihan keskimäärin Helsinkiin on hyvin paljon vaikeampaa päästä kuin maakuntien yliopistoihin,

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:39"]

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:36"]

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:27"]

Yliopistoon pääsy ei ole saavutus mutta sen kokonaan läpikäyminen ja valmistuminen on saavutus. Suomessa on jostakin syystä otettu käyttöön todella typerä systeemi jossa pitää käydä läpi pääsykokeet. Pääsykokeiden läpi pääsee kun lukee tarpeeksi, mitään erityistietämystä tai lahjakkuutta siihen ei tarvita.

Kokemus on osoittanut että systeemi jossa yliopistoon pääsy on vapaa mutta ne jotka eivät pysty ekan vuoden jälkeen pysymään opinnoissa mukana tiputetaan pois on paljon parempi. Suomessa sekä yliopiston että valtion voimavaroja menee turhaan hukkaan yliopistossa vuosia loisisvista oppilaista jotka eivät valmistu minnekään eivätkä edisty opinnoissaan. Moni suomalainen ei tiedä että ulkomaiseen yliopistoon pääsee kyllä mutta että sieltä tippuu myös hyvin nopsaan jos ei pysy opinnoissa. Kuvitellaan että systeemi on yhtä löysä kuin Suomessa ja että hyvätuloisten lapset loisivat yliopistoissa mutta ei se niin ole.

[/quote]

Joo, kuvitellaanpa että tuo ois totta. Esim. Helsinkiin lääkikseen hakee n. 1500 hakijaa, joista joku 120 pääsee sisään. Tuolla sun systeemillä ne kaikki 1500 kävelis vain sinne opiskelemaan ja vuoden päästä niistä 1380 opiskelijaa tiputettais pois. Sitten nämä 1380 menis jonnekin muualle jonne hakee lähes yhtä paljon, vuoden päästä niistä tiputettais valta-osa pois…Sitten ne menis taas jonnekin muualle…. Ai niin, mutta miten sinne lääkiksen opiskelutiloihin mahtuis edes nuo 1500?

[/quote]

Ranskassa se menee noin ja motivoituneimmat saa jatkaa. Paljon massaluentoja ekana vuonna.

[/quote]

Ranskassa sisään kävelee 30 000 ammattikoululaista, jotka yrittää väkisin punnertaa jotain alaa, josta eivät tiedä, ja vuoden lopussa ketään ei ole enää sisällä. Hienopa on systeemi.

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 19:27"]

Kokemus on osoittanut että systeemi jossa yliopistoon pääsy on vapaa mutta ne jotka eivät pysty ekan vuoden jälkeen pysymään opinnoissa mukana tiputetaan pois on paljon parempi. Suomessa sekä yliopiston että valtion voimavaroja menee turhaan hukkaan yliopistossa vuosia loisisvista oppilaista jotka eivät valmistu minnekään eivätkä edisty opinnoissaan. 

[/quote]

Veikkaan että yhteiskunnalle tulee paljon kalliimmaksi kustantaa vaikka tuhannelle opiskelijalle vuoden aloitusopinnot (vuosi maksaa helposti yli  8000 e/naama eli yht. 8 miljoonaa) ja pistää sen jälkeen 900 (joihin tuhlattu jo omaisuus) pois. Tuon vuoden ajalta eivät käy töissä, eivät maksa veroja, ja saavat yleensä myös opintotukea. Vuoden jälkeen ne 900 ovat käyttäneet vuoden elämästään turhaan opiskeluun, josta ei ole yhteiskunnalle eikä heille itselleen mitään hyötyä. 

Toisekseen: Suomessa opintoaika on ollut jo vuosien ajan rajattu ja opintojen etenemistä seurataan. Nykyään opintoja saa yliopistoissa pidentää normaalista vain 2 vuodella. Enää ei ole mahdollista roikkua kirjoilla niin kauan kuin haluaa.