Lue keskustelun säännöt.
Voikun jokutekisi selkokielisen keittokirjan!
16.02.2022 |
Jossa ei kuulloteta eikä paseerata eikä suurusteta normaalisti-
Kaikenhan voi sanoa ihan Suomeksikin.
Siis että sanotaan miten tehdään ja mitä pitäisi saada aikaiseksi.
Ja jossa olisi ainesmäärät grammoina, eikä pussilliset, eikä tölkilliset, eikä ripaukset...
Vai onko sellainen jo olemassa? Luulisi että englanniksi ainakin.
Pankaahan loka lentämään, kaikkihan osaa ja tietää kokkien termit ja niksit ilmankin.
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Olen ap miettinyt ihan samaa! Ja olen siis fiksu ja akateeminen, ainostaan kehno ruuanlaittaja. Tulee hirveä tuskanhiki kun lukee just jotain ”suurusta liemi” (mitä hittoa?) tai tee taikinaan sitko (mikä?) tai keitä puuroa puoli tuntia (keitä? Siis kiehuta, hauduta, vai mitä?).
Nyt on kysyttävä, minkä alan akateeminen olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ap miettinyt ihan samaa! Ja olen siis fiksu ja akateeminen, ainostaan kehno ruuanlaittaja. Tulee hirveä tuskanhiki kun lukee just jotain ”suurusta liemi” (mitä hittoa?) tai tee taikinaan sitko (mikä?) tai keitä puuroa puoli tuntia (keitä? Siis kiehuta, hauduta, vai mitä?).
No jospa vaikka googlaisit ne. Ja miten et tiedä mitä keittäminen on?
Olen ammattikokki ja jo kouluaikana meille opetettiin että ohkeet pitää kirjoittaa "idiooteille" eli selkokielellä ja mittayksiköillä.
Mutta Ap ja muut ummikot, kertokaa mitkä ruoat haluatte että "suomennan".
Ihmiset ovat kyllä niin turhan valittajia. Koskaan ei ole tiedonhaku ollut yhtä helppoa. Muutamissa sekunneissa normaali ihminen selvittää, mitä on freesaaminen ja muistaa sen varmaan siitä eteenpäin.
Ja uskomatonta neuroilua noiden mausteiden kanssa. Yleensä on jokseenkin samantekevää, onko jotain maustetta tee- vai ruokalusikallinen. Pääsääntöisesti suomalaisessa reseptiikassa mausteiden määrän voi tuplata, ainakin mitä omaan makuuni tulee. Joka tapauksessa kyse on makuasiasta. Ei luulisi olevan kovin vaikeaa kokeilla.
Eikö syrjäytyneille järjestetä sellaisia kokkauskursseja, joissa opetetaan kaikki lähes kädestä pitäen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha kunnon "Keitämme ja leivomme". Jostain kasarilta? On kyllä niin rautalangasta väännetty perusruokien ohjeita ja juhlaruokiakin. Ainakin osat 1–2 on olemassa. Ikinä en niistä luovu...
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat kyllä niin turhan valittajia. Koskaan ei ole tiedonhaku ollut yhtä helppoa. Muutamissa sekunneissa normaali ihminen selvittää, mitä on freesaaminen ja muistaa sen varmaan siitä eteenpäin.
Ja uskomatonta neuroilua noiden mausteiden kanssa. Yleensä on jokseenkin samantekevää, onko jotain maustetta tee- vai ruokalusikallinen. Pääsääntöisesti suomalaisessa reseptiikassa mausteiden määrän voi tuplata, ainakin mitä omaan makuuni tulee. Joka tapauksessa kyse on makuasiasta. Ei luulisi olevan kovin vaikeaa kokeilla.
Jaa että ihan se ja sama, onko suolaa tai pippuria tee- vai ruokalusikallinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat kyllä niin turhan valittajia. Koskaan ei ole tiedonhaku ollut yhtä helppoa. Muutamissa sekunneissa normaali ihminen selvittää, mitä on freesaaminen ja muistaa sen varmaan siitä eteenpäin.
Ja uskomatonta neuroilua noiden mausteiden kanssa. Yleensä on jokseenkin samantekevää, onko jotain maustetta tee- vai ruokalusikallinen. Pääsääntöisesti suomalaisessa reseptiikassa mausteiden määrän voi tuplata, ainakin mitä omaan makuuni tulee. Joka tapauksessa kyse on makuasiasta. Ei luulisi olevan kovin vaikeaa kokeilla.
Jaa että ihan se ja sama, onko suolaa tai pippuria tee- vai ruokalusikallinen?
Aika usein joo, riippuu ihan siitä mistä tykkää. Iso teelusikka tai pieni ruokalusikka on lähes sama asia.
Mulla on keittokirja jossa lukee mm 'paista kakku kypsäksi hyvässä lämmössä' Eli siis?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ap miettinyt ihan samaa! Ja olen siis fiksu ja akateeminen, ainostaan kehno ruuanlaittaja. Tulee hirveä tuskanhiki kun lukee just jotain ”suurusta liemi” (mitä hittoa?) tai tee taikinaan sitko (mikä?) tai keitä puuroa puoli tuntia (keitä? Siis kiehuta, hauduta, vai mitä?).
Minulle sellaiset reseptit ovat kauhistus, joissa käsketään keittää jotain kypsäksi. Siis mitä hi...Minä tarvitsen tiedon kuinka kauan kypsäksi keittäminen kestää, kyseisen ruoka-aineen kohdalla. 5 minuuttia vai kaksi tuntia? Ja mielellään selvät mitat senttilitroina taui desilitroiona. Miten pystyy punnitseman jonkun hyvin pienen painomitan?
Minäkin olin tulossa suosittelemaan tuota "kotiruoka"-keittokirjaa.
Se on vanha kirja, toki uusinta painoksia otettu, mutta sen kanssa pärjää, vaikka netti katoaisi maailmasta iäksi. On siis hyvin kattava, on vähän yleisempiä sieniäkin esitelty, mehustusta, säilömistä, sekä suomalaisia perusruokia, leivonnaisia, kiisseleitä jne
Ainakin tällaiselle vanhanaikaiselle ihmiselle tuo kirja on täydellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat kyllä niin turhan valittajia. Koskaan ei ole tiedonhaku ollut yhtä helppoa. Muutamissa sekunneissa normaali ihminen selvittää, mitä on freesaaminen ja muistaa sen varmaan siitä eteenpäin.
Ja uskomatonta neuroilua noiden mausteiden kanssa. Yleensä on jokseenkin samantekevää, onko jotain maustetta tee- vai ruokalusikallinen. Pääsääntöisesti suomalaisessa reseptiikassa mausteiden määrän voi tuplata, ainakin mitä omaan makuuni tulee. Joka tapauksessa kyse on makuasiasta. Ei luulisi olevan kovin vaikeaa kokeilla.
Jos henkilöllä on vaikeuksia keittiössä, hän ei ala kokeilemaan tai säveltämään omin päin. Sitä tekevät ne, jotka jo osaavat tehdä ruokaa. Itse kuulun niihin, joiden on pakko tsempata hirveästi. Täytyy keskittyä sataprosenttisesti.
Ruokaa oppii laittamaan vain tekemällä. Ja siihen tarvitaan myös tietty lahjakkuus.
Ei kaikki loihdi herkkuaterioita, vaikka kuinka tekisivät oikeen mukaan. Ihan siellä toisessa ääripäässä on ne ruokataiteilijat, jotka pistää pataan osan sieluaan ja sellaisen ruuan syöminen on muistelun arvoinen elämys.
Ruoka on orgaanista. Ei perunasta tulee aina samanlaista, joku on kiinteämpää, joku maltoisempaa. Maustaminen ja kypsennysaika pitää sovittaa raaka-aineeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat kyllä niin turhan valittajia. Koskaan ei ole tiedonhaku ollut yhtä helppoa. Muutamissa sekunneissa normaali ihminen selvittää, mitä on freesaaminen ja muistaa sen varmaan siitä eteenpäin.
Ja uskomatonta neuroilua noiden mausteiden kanssa. Yleensä on jokseenkin samantekevää, onko jotain maustetta tee- vai ruokalusikallinen. Pääsääntöisesti suomalaisessa reseptiikassa mausteiden määrän voi tuplata, ainakin mitä omaan makuuni tulee. Joka tapauksessa kyse on makuasiasta. Ei luulisi olevan kovin vaikeaa kokeilla.
Jaa että ihan se ja sama, onko suolaa tai pippuria tee- vai ruokalusikallinen?
Yleensä eli useimmiten eli useimpien mausteiden kohdalla. Ymmärrätkö? Itse en suolan ja pippurin lisäämistä edes laske varsinaiseksi maustamiseksi. Suurin osa mausteista menee tähän kategoriaan, jossa oikea määrä on hyvin subjektiivinen käsite. Ja onko joku tosissaan niin yksinkertainen, että kuvittelee ruuan olevan pilalla, jos laittaa vaikka yrttejä yhden hyppysellisen sijaan kaksi? Tai sekoittaako joku todella hyppysellisen kouralliseen tai ripauksen kupilliseen?
Lopettakaa turhan rutina ja tehkää sitä ruokaa. Ei se ole niin kauhean vakavaa ja joka kerta oppii lisää. Montako kertaa sitä yhtä ruokaa pitää tehdä, että huomaa, mikä on hyvä määrä mausteita?
Vierailija kirjoitti:
Itse käytän paljon keittokirjojen klassikkoa nimeltä "Kotiruoka" (omani 65. painos v. 2000). Ohjeissa mainitun termin "hiven" kanssa olen toiminut niin että otan maustetta nappaamalla sitä astiasta peukalon ja etusormen väliin, toistaen tämän pari kertaa = pari hiventä. Näin ei ainakaan vahongossakaan tule laitettua maustetta liikaa ja aina voi maistamisen jälkeen laittaa muutaman hivenen verran lisää. Toki voi vaikka reiällisestä maustesirottimesta ripsauttaa maustetta pari kertaa vastaamaan hiventä tai mitata arviolta 1/3 teelusikallista.
Mulla on ollut tämä sama Kotiruoka-kirja ainakin kahtena eri painoksena ja toisessa niissä on ainakin sanasto mitä tarkoittaa mikäkin. Ja selostettu vielä millaisia keittiötyövälineet ovat.
Tästä on löytynyt kyllä kaikki ohjeet. Joulukinkun paistamisesta kakkupohjaan ja jauhelihakastikkeeseen.
Sain tämän opuksen äidiltä lahjaksi kun täytin 18v ja muutin omilleni. Kirja hävisi vuosien saatossa ja ostin sitten uudemman painoksen. Siihen uudeenpaan oli lisätty texmex-ruokia yms. Nyt en tiedä onko taas tullut uusittu painos, mutta suosittelen kyllä tätä opusta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö syrjäytyneille järjestetä sellaisia kokkauskursseja, joissa opetetaan kaikki lähes kädestä pitäen?
Kysy holhoojaltasi jos pääset laitoksestasi vielä kokeilemaan itsenäisempää asumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ap miettinyt ihan samaa! Ja olen siis fiksu ja akateeminen, ainostaan kehno ruuanlaittaja. Tulee hirveä tuskanhiki kun lukee just jotain ”suurusta liemi” (mitä hittoa?) tai tee taikinaan sitko (mikä?) tai keitä puuroa puoli tuntia (keitä? Siis kiehuta, hauduta, vai mitä?).
Minulle sellaiset reseptit ovat kauhistus, joissa käsketään keittää jotain kypsäksi. Siis mitä hi...Minä tarvitsen tiedon kuinka kauan kypsäksi keittäminen kestää, kyseisen ruoka-aineen kohdalla. 5 minuuttia vai kaksi tuntia? Ja mielellään selvät mitat senttilitroina taui desilitroiona. Miten pystyy punnitseman jonkun hyvin pienen painomitan?
Eihän kukaan voi antaa sulle tarkkaa ohjetta perunan tai porkkanan kypsymisajasta, kun jokainen on erikokoinen. Uunit ovat erilaisia, kypsymiseen voi vaikuttaa myös käytetty astia jne.
Kuinkahan vaikea se on katsoa kypsyys. Kai sinä syödessä erotat, onko peruna raaka?
Kait ny joku kokkaus for dummies on jo olemassa?
Tyypillinen "keskustelu" Vain pari vastaa hyvään kysymykseen. loput löytävät ytimen eli ayytävät solvauksia ja kehuvat itseään ;-(
Jos osaa käyttää googlea, eiluulisi ruuanlaiton muutamaan sanaan tyssäävän.