Lue keskustelun säännöt.
En uskalla avata sähköposteja. Onko teillä muilla samaa?
16.02.2022 |
Olen opiskelija ja jos olen esim. lähettänyt jollekin yritykselle sähköpostia harjoitteluun tai töihin liityen, en meinaa uskaltaa avata vastauksia. Kyllä mä aina ne avaan, mutta joudun keräämään kauhesti voimia siihen ja lopulta sormet täristen avaan sähköpostin. Tämä sama tapahtuu, jos lähetän vaikka asiakaspalveluun sähköpostin.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä tuollaista pelkää vaan sitä mitä itse on tullut vaikka kännissä kirjoitettua.
Tämä on mullekin painajainen. Aina päätän, että ei enää ikinä ja sitten taas.
Kenelle te niitä kännissä lähettelette?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on sama. Ja mietipä tätä: olen 40v ekonomi, joten sitä mallien avauskauhua on koko ajan. Johtunee siitä, että joka viestissä on aina vain uusia ongelmia tai sontaa.
Sama juttu kirjepostin kanssa. Ja viime aikoina myös Sanomalehtien uutisten kanssa. Tätä kauhua on kestänyt 25 vuotta.
Voisin paeta erakoitumaan yksinäiselle saarelle, mistä minua ei löytäisi kukaan.
Minua jännittää avata aamuisin makkarin ovi, kun näen kuinka paljon Artekin huonekaluja tulikaan edellisenä yönä taas haettua.
Oot varmaan se sama joka ei uskaltanut maksaa laskuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olin työttömänä, pelkäsin niitä kyykyttäjien meilejä. Tilasin muutaman uutiskirjeen jostain ihan muista paikoista, jotta ahdistavat meilit jotenkin sekoittuisivat tavallisten joukkoon (avasin kyllä kaikki). Joskus laitoin musiikkia tai äänikirjan taustalle skameilejä avatessa, jotta huomio jakautuisi vähän tasaisemmin muualle. Tällaista on joutunut tekemään. Nyt se vaihe ohi. Minulla oli ollut siinä jo muutenkin pidempään erilaisia stressitekijöitä, joten kyykyttäjät olivat jo liikaa. Eihän niistä mitään hyötyäkään ollut.
Opintotukien takaisinperintä aikoinaan ja vakuutusyhtiön kanssa tappelu (jouduin onnettomuuteen) aiheutti niin sanotun valkoisen kirjekuoren fobian. Pätkä työttömänä ja liikamaksu Zalandolle toi sähköpostipelon. :D Ei oo prkl helppoa ihmisen elämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se inhottavaa, kun joutuu sitä kokemaan. Sydän alkaa jyskyttää ja tulee paha olo.
Itse asiassa minulla oli nuorempana ihan sama juttu. Nykyään ei enää kun ei oikeasti niin traagista ole, että maailmani järkkyisi siitä etten saa jotain työpaikkaa. Olen henkisesti varautunut kieltävään vastaukseen ja kestän sen kyllä.
Olen harrastelijakirjoittaja ollut läpi elämäni ja joskus vähän päälle parikymppisenä lähetin luettavaksi jotain kirjoittamaani erääseen paikkaan. Kirjeenä, silloin ei sähköposteja ollut. Ja miettikää, mitä tein. Kun se vastaus sitten tuli, katselin kuorta varmaan kaksi päivää avaamattomana ja sitten revin silpuksi enkä koskaan lukenut sisältöä. En vaan uskaltanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on mullekin painajainen. Aina päätän, että ei enää ikinä ja sitten taas.