Lue keskustelun säännöt.
Olen 44-v ja koen että olen tipahtamaisillani nykyajasta
En jaksa koko ajan opetella uutta, uusia nykyajan sanoja ja termejä. En jaksa työelämän vaatimuksia ja tuntuu että aika menee liian kovaa ohi ja mä haluaisin vain olla rauhassa ja hissutella eteenpäin omaan tahtiini.
Miten te muut mun ikäiset, jaksatteko pysyä "aallon harjalla"?
Kommentit (953)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tää jonkinlainen keski-iän kriisi?
20-30 vuosien välillä tuli lapset ja 30-40-vuosien välillä ero, lasten aikuistuminen ja poismuutto. Uusi parisuhde on muutaman vuoden ikäinen ja nyt tasaannutaan tähän keski-ikäistymään. Yhteisen asunnon hankinnan suhteen mietitään loppuelämän kotia yms. Loppuelämän! Sehän tarkoittaa kuolemaa. Ahdistavaa!
-ap
Keksi jotain uutta. Mieti mitä oikeasti haluat! Nythän sinulla on aikaa ja rahaa.
Voit harrastaa, matkustella, opiskella, vaihtaa työtä. Tee mitään haluat, löydä itsesi.
Sinullw on puolet elämästä jäljellä.Miksi kaikkien pitäisi matkustella? Maailma on muuttunut niin turvattomaksi, mitä näkemistä siinä enää on enää ihmiselle? Muiden maiden kurjuutta, köyhyyttä ja likaisuutta? Ja vielä korona-aikaan!
Ei tietenkään tarvitse, tuossahan sanottiin, että löydä itsesi, tee mitä haluat.
Ei nelikymppisenä jäädä kuolemaa odottamaan ja nuorisoa kauhistelemaan.
En minä ainakaan odota kuolemaa - päinvastoin - vaikken jokaisesta uudesta hilavitkuttimesta jaksa innostuakaan. Lähinnä huolettaa kuinka sitä selviää joskus vanhempana kun jo nyt on ihan siinä hilkulla että tippuu kehityksen kelkasta kun se fakin kelkka kiitää niin kovaa vauhtia. En oikein ymmärrä sitä että nykyään on ikään kuin kansalaisvelvollisuus perehtyä ja ottaa käyttöön jokaikinen uusin insinöörien keksimä teknologiakukkanen. Joku tuolla aiemmin kirjoitti hyvin, että kumpa olisikin niin että halukkaat käyttäkööt, mutta ei, kun meidät kaikki pakotetaan käyttämään. Mutta ei tämä mitenkään elämänhalustani kerro.
Nimenomaan. Sehän on juuri päinvastoin. Me halutaan elää eikä tapella toimimattoman tekniikan kanssa ja tuhlata aikaa johonkin hemmetin sovelluksiin. Me ollaan ehditty elää sitä oikeaa elämää ja tiedetään, mitä se on. Siksi me osataan kaivata sitä. Me sentään tiedetään, mikä ja miksi meitä ahdistaa. Nuorempiakin epäilemättä ahdistaa, ei evoluutio ole vielä ehtinyt heitäkään muokata nyky-yhteiskuntaan soveltuviksi kyborgeiksi, mutta he eivät ehkä edes pysty käsittämään, mikä heitä ahdistaa, kun ovat kasvaneet suoraan tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä yritän pysyä ajan hermolla ettei käy kuten äidilleni. Ei tajua esim.teknisistä laitteista mitään ja jatkuvasti joutuu selvittelemään sotkuja. Sitä on toisten armoilla, jos ei opettele! Minullakin ikää sentään jo 57 v.ja vanhuus edessä. Muuten en enää jaksa nuorten kotkotuksia ja ulkonäkökeskeisyyttä ja tätä kertakäyttökulttuuria. Vituttaa kun tehdään tahallaan huonoja laitteita. Uutisten lukemista voisi vähentää, sillä maailma on mennyt aivan hirveäksi, vai liekkö aina ollut pahuutta ihmiskunnan historiassa. Laita sinäkin aloittaja suodatukset päälle. Älä lue, äläkä kuuntele kaikkea paskaa. Tv.boomeri. Mitä v..ttua sekin tarkoittaa boomeri nimitys.
Kaikilla aikakausilla on omat ongelmansa ja hirveytensä. En mitenkään jaksa kuvitella nykyajan olevan poikkeus. Erona on varmaankin uutismaailman runsaus, nopeampi saatavuus ja hektisyys entisaikoihin verrattuna. Nykyään uutisia voi seurata kaikilta laitteilta jatkuvasti milloin huvittaa useilla eri tavoilla. Ei välttämättä tee hyvää ihmiselle, ainakaan minulle.
Ei mulla ole edes älypuhelinta kun en tykkää niistä.Haluisin harrastaa valokuvausta kunnon vanhanajan kameralla. En ymmärrä kaikkia nykyajan sanoja. Eikä tarttekaan.
Molianier kirjoitti:
Onko kelkasta tipahtaminen ollut sulla elämänvalinta, vai mikä sinut pudotti? Olen itse 37 ja seuraan uutta musiikkia, sarjoja, leffoja, muotia, käytän sovelluksia joista on hyötyä, opiskelen eri asioita mielellään, tiedän uusista slangisanoista yms. Minusta on hassu huomata kun joku 25 tuntee olevan ihan pihalla nykymenosta tai ei vaivaudu olemaan mukana yhteiskunnassa, vaan kaivaa itselleen pumpulikuopan ja tärisee siellä kun tulevaisuus pelottaa.
Itse taas näen asiat niin, että moni erilainen ihminen menee omaa tietää ja moni ns laumasielu taas pelkää erilaisuutta. Näin on vaan hienoa jos joku nuori valitsee toisin. Itse kuulun siihen ryhmään myös, jota ei monikaan uusi asia kiinnosta. Tämä esim someen liittyen. On hyvä, että on "vanhanaikaisiakin" ihmisiä jopa nuorissa.
Olen 45 ja viestintätoimistossa töissä. Ihan helvettiä tämä on kun tiimikaverit ovat 24 v. Vuoden työkokemuksella saavat yhtä vastuullisia projekteja kuin minä
20 vuoden monipuolisella kokemuksella. Heidät on myös halvempi palkata, joten koko ajan pelkään lähtöpasseja. Itsellä ei ole varaa työskennellä junnun palkalla, koska elätän 2 lasta yksin. Ja hekin koetaan taakaksi. Meillä ikäiseni ovat lapsettomia.
Unelmani olisi oikeasti joku kiva valtion viraston rutiinipesti, mutta haepa sinne kokemuksellani ja tittelilläni. Eivät usko, että tulisin jäädäkseni. Eikä yritysmaailman opeilla noissa suunnissa mitään tee.
Olen ikäistäni ehkä 5 v nuoremman näköinen ja syntymäaikani on aina järkytys. Tämän ikäiselle ei riitä ihan ok osaaminen vaan ainoastaan huippu-uran tehneet menestyvät.
Myynnissäkin tämä näkyy. Täysin identtinen kylmämeili 35-vuotiaalta johti useaan tapaamisen. Minun mielissäni lähetettynä sama viesti ei johda mihinkään. Huomaan, että joku vaan vierailee minun esittelysivullani ja antaa sitten olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä kohtaa kuuluu kai torua ja sanoa että ei saa jäädä välille, pitää mennä perille asti. Niin ennenkin tehtiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ole edes älypuhelinta kun en tykkää niistä.Haluisin harrastaa valokuvausta kunnon vanhanajan kameralla. En ymmärrä kaikkia nykyajan sanoja. Eikä tarttekaan.
Sulla on mun luonto ja samat ajatukset. Eihän ne ymmärrä itsekään niitä sanoja ja puolet on englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuttavan tätimäistä.
Meitä kiinnostaa aiemmat vuosikymmenet kuten aina on kiinnostanut. 70-lubulla ihailtiin 50-lukua ja tädit kauhisteli mihin maailma on menossa.
Silloinkin tädit huokailivat:
"Olemme edenneet sen viivan yli, jossa kehitys ja yhteiskunnalliset trendit alkavat todella näyttää todellisen karvansa, ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että ihmisillä ei ole enää identiteettiä, ei sisältöä, ei merkityksellisyyttä."
Onko sinun vaikea myöntää se, että etenkin "kehittyneet" länsimaat eivät enää palvele ihmisiä ja anna samanlaista merkityksellisyyttä? Miksi näin on? Minä olen nähnyt hyvin menneet vuosikymmenet ja pystyn rehellisesti ja avoimesti tunnustamaan ne erot, mitkä vallitsevat tämän aikakauden ja entisajan välillä.
Se, mikä erottaa meidät aiemmasta on teknologia, nettimaailma ja äly-yhteiskunta, hyperturbulentti arvojen muutos (liberalismi), nykyinen tilanne, jossa maata johdetaan ulkopuolelta, yltiöglobalismi sekä kaiken kattava arvojen muutos, joka näkyy koulumaailmassa, kuluttamisessa, polarisaatiossa jne jne.Eivät nämä ole mielipiteitä, nämä ovat mitattavissa olevia faktoja, joilla on ennennäkemätön vaikutus ihmisiin, onnellisuuteen ja hyvinvointiin. Erityisesti nuoret oireilevat enemmän kuin koskaan, eikä kukaan oikein suostu tai osaa määritellä että miksi. Lisäksi, ennen ne olivat vanhat ihmiset, jotka sanoivat että ajat ovat muuttuneet, nykyään jo kolmekymppiset huomaavat että jotain on pahasti vialla.
Minä pärjään maailmassa erittäin hyvin, siitä ei ole kyse, mutta minulla on selkärankaa ja rohkeutta myöntää jos joku asia on mennyt ja menossa päin ***vettiä.
Hyvin sanottu. Tuosta arvomuutoksesta juolahtikin mieleeni, että ennen ihmisillä oli - ja sai olla - erilaisia arvoja. Jokaisella oli siis omansa. Nykyään kaikille on pakotettu samat arvot jostain ylhäältä saneltuna. Tai ainakin pitää esittää omaavansa samat arvot ja myös mielipiteet. Ja jos joissain asioissa voikin olla vielä muista poikkeavia arvoja tai mielipiteitä, niin sinut niputetaan niiden perusteella johonkin ryhmään, johon et ollenkaan tunne kuuluvasi. Eli käytännössä kaikki kaipuu entiseen normaaliin tai entisiin arvoihin (kuten vaikka itsenäisyys) tarkoittaa nykyään, että olet joko persu tai ryssätrolli tms.
Ohjeeni:
1) Minimoi kännykän käyttö
2) Vastusta amerikkalaista kulttuuria
3) Puhu suomea
4) Lähde vetämään suomalaisesta ravintolasta jossa et voi käyttää suomea
5) Käy metsässä vähintään kaksi kertaa viikossa
6) Osta kotimaista
7) Väittele ystäviesi kanssa kahvilassa vähintään kerran viikossa
8) Haistata paskat kertakäyttökulttuurille
9) Maksa ostoksesi oikealla raha, ei bitteinä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muiuten hyvä, mutta kuka vielä kuuntelee mp3:sia vuonna 2022?
Se kuuntelee joka haluaa kuunnella. Se ei kuulu muille miten asioitaan hoitaa..
Itse kuuntelen esim LP levyjä (et varmaan edes tiedä mitä ne on mutta katso netistä)
jotka ovat kovasti tulossa taas muotiin ja sinäkin joudut sellaisia kuuntelemaan koska muuten et ole ollenkaan ajan tasalla.
Höpöhöpö. Kuka kaipaa kömpelöitä levyjä, A ja B puolet erikseen ja niillä kappaleet aina samassa järjestyksessä. Olen itse aikoinaan aloittanut vinyylilevyistä teininä enkä tosiaan kaipaa niin alkeellista tekniikkaa takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tää jonkinlainen keski-iän kriisi?
20-30 vuosien välillä tuli lapset ja 30-40-vuosien välillä ero, lasten aikuistuminen ja poismuutto. Uusi parisuhde on muutaman vuoden ikäinen ja nyt tasaannutaan tähän keski-ikäistymään. Yhteisen asunnon hankinnan suhteen mietitään loppuelämän kotia yms. Loppuelämän! Sehän tarkoittaa kuolemaa. Ahdistavaa!
-ap
Keksi jotain uutta. Mieti mitä oikeasti haluat! Nythän sinulla on aikaa ja rahaa.
Voit harrastaa, matkustella, opiskella, vaihtaa työtä. Tee mitään haluat, löydä itsesi.
Sinullw on puolet elämästä jäljellä.Miksi kaikkien pitäisi matkustella? Maailma on muuttunut niin turvattomaksi, mitä näkemistä siinä enää on enää ihmiselle? Muiden maiden kurjuutta, köyhyyttä ja likaisuutta? Ja vielä korona-aikaan!
Ei tietenkään tarvitse, tuossahan sanottiin, että löydä itsesi, tee mitä haluat.
Ei nelikymppisenä jäädä kuolemaa odottamaan ja nuorisoa kauhistelemaan.
En minä ainakaan odota kuolemaa - päinvastoin - vaikken jokaisesta uudesta hilavitkuttimesta jaksa innostuakaan. Lähinnä huolettaa kuinka sitä selviää joskus vanhempana kun jo nyt on ihan siinä hilkulla että tippuu kehityksen kelkasta kun se fakin kelkka kiitää niin kovaa vauhtia. En oikein ymmärrä sitä että nykyään on ikään kuin kansalaisvelvollisuus perehtyä ja ottaa käyttöön jokaikinen uusin insinöörien keksimä teknologiakukkanen. Joku tuolla aiemmin kirjoitti hyvin, että kumpa olisikin niin että halukkaat käyttäkööt, mutta ei, kun meidät kaikki pakotetaan käyttämään. Mutta ei tämä mitenkään elämänhalustani kerro.
Nimenomaan. Sehän on juuri päinvastoin. Me halutaan elää eikä tapella toimimattoman tekniikan kanssa ja tuhlata aikaa johonkin hemmetin sovelluksiin. Me ollaan ehditty elää sitä oikeaa elämää ja tiedetään, mitä se on. Siksi me osataan kaivata sitä. Me sentään tiedetään, mikä ja miksi meitä ahdistaa. Nuorempiakin epäilemättä ahdistaa, ei evoluutio ole vielä ehtinyt heitäkään muokata nyky-yhteiskuntaan soveltuviksi kyborgeiksi, mutta he eivät ehkä edes pysty käsittämään, mikä heitä ahdistaa, kun ovat kasvaneet suoraan tähän.
Me tiedetään että teknologia on monilta osin ainoastaan monimutkaistanut asioiden hoitoa eikä helpottanut. Mutta on niin hienoa kun Tarvitaan Sovellus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muiuten hyvä, mutta kuka vielä kuuntelee mp3:sia vuonna 2022?
Se kuuntelee joka haluaa kuunnella. Se ei kuulu muille miten asioitaan hoitaa..
Itse kuuntelen esim LP levyjä (et varmaan edes tiedä mitä ne on mutta katso netistä)
jotka ovat kovasti tulossa taas muotiin ja sinäkin joudut sellaisia kuuntelemaan koska muuten et ole ollenkaan ajan tasalla.
Höpöhöpö. Kuka kaipaa kömpelöitä levyjä, A ja B puolet erikseen ja niillä kappaleet aina samassa järjestyksessä. Olen itse aikoinaan aloittanut vinyylilevyistä teininä enkä tosiaan kaipaa niin alkeellista tekniikkaa takaisin.
No justhan täällä on moni todennut että kaipaa ja käyttää vinyylejä. Mitä hiton päättelyä tuo tuommonen on, että kun itse ei, niin ei muutkaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuttavan tätimäistä.
Meitä kiinnostaa aiemmat vuosikymmenet kuten aina on kiinnostanut. 70-lubulla ihailtiin 50-lukua ja tädit kauhisteli mihin maailma on menossa.
Silloinkin tädit huokailivat:
"Olemme edenneet sen viivan yli, jossa kehitys ja yhteiskunnalliset trendit alkavat todella näyttää todellisen karvansa, ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että ihmisillä ei ole enää identiteettiä, ei sisältöä, ei merkityksellisyyttä."
Onko sinun vaikea myöntää se, että etenkin "kehittyneet" länsimaat eivät enää palvele ihmisiä ja anna samanlaista merkityksellisyyttä? Miksi näin on? Minä olen nähnyt hyvin menneet vuosikymmenet ja pystyn rehellisesti ja avoimesti tunnustamaan ne erot, mitkä vallitsevat tämän aikakauden ja entisajan välillä.
Se, mikä erottaa meidät aiemmasta on teknologia, nettimaailma ja äly-yhteiskunta, hyperturbulentti arvojen muutos (liberalismi), nykyinen tilanne, jossa maata johdetaan ulkopuolelta, yltiöglobalismi sekä kaiken kattava arvojen muutos, joka näkyy koulumaailmassa, kuluttamisessa, polarisaatiossa jne jne.Eivät nämä ole mielipiteitä, nämä ovat mitattavissa olevia faktoja, joilla on ennennäkemätön vaikutus ihmisiin, onnellisuuteen ja hyvinvointiin. Erityisesti nuoret oireilevat enemmän kuin koskaan, eikä kukaan oikein suostu tai osaa määritellä että miksi. Lisäksi, ennen ne olivat vanhat ihmiset, jotka sanoivat että ajat ovat muuttuneet, nykyään jo kolmekymppiset huomaavat että jotain on pahasti vialla.
Minä pärjään maailmassa erittäin hyvin, siitä ei ole kyse, mutta minulla on selkärankaa ja rohkeutta myöntää jos joku asia on mennyt ja menossa päin ***vettiä.
Hyvin sanottu. Tuosta arvomuutoksesta juolahtikin mieleeni, että ennen ihmisillä oli - ja sai olla - erilaisia arvoja. Jokaisella oli siis omansa. Nykyään kaikille on pakotettu samat arvot jostain ylhäältä saneltuna. Tai ainakin pitää esittää omaavansa samat arvot ja myös mielipiteet. Ja jos joissain asioissa voikin olla vielä muista poikkeavia arvoja tai mielipiteitä, niin sinut niputetaan niiden perusteella johonkin ryhmään, johon et ollenkaan tunne kuuluvasi. Eli käytännössä kaikki kaipuu entiseen normaaliin tai entisiin arvoihin (kuten vaikka itsenäisyys) tarkoittaa nykyään, että olet joko persu tai ryssätrolli tms.
Kyllä, mutta jotkut asiat, kuten että ihminen voi olla avoimesti gay, ovat ihmisoikeuksia ja on hyvä että ajat ovat muuttuneet. Aiemmin näille ihmisille "saneltiin arvot ylhäältä päin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kelkkani jäi tien sivuun jo kauan sitten, nykymeininki on sairasta, kaikin tavoin.
päästät irti vaan. ei nykyajassa ole mitään, mitä jäät todella kaipaamaan, kun päätät taivaltaa omaa polkua omaan tahtiin. niin mekin tehtiin ukon kera. kun luovuttiin älypuhelimista ja somesta, jäi vain muutamia ystäviä joiden kanssa vielä soitellaan ja pidetään yhteyttä. nykyaika on mennyt niin sekavaksi, ettei meillä katsota edes uutisia enää. ja some on aina ollut vain savua ja peilejä.
Ei todellakaan. 46v. Perustin juuri yrityksen, kaikki mahdollinen diginä.
Ihan rauhassa saa tipahtaa, suurin osa hyörinästä on merkityksetöntä.
Uuden opettelusta... Haluan kyllä oppia jatkuvasti uutta, mutta haluan itse valita, mitä. Kaikkeen ei riitä aika, energia eikä muisti, joten miksi minun täytyy tukkia aivoni opettelemalla jatkuvasti uusia sovelluksia, päivityksiä ja systeemejä, että voin elää normaalia elämää? Miksi kaikki on niin sirpaleista ja sekavaa, että kykyni ja kapasiteettini kuluvat arjesta ja työstä selviytymiseen sekä kaiken pakollisen muistamiseen?
Haluan opetella uusia kieliä, miettiä filosofisia kysymyksiä ja ratkoa psykologisia pulmia. Haluan ratkaista ongelmia. Haluan harjoitella erilaisia liikunnallisia taitoja, opetella tanssimaan, oppia laulamaan ja soittamaan, tekemään käsitöitä, maalaamaan. Jos tylsyys iskisi, voisin kerrata ja opiskella eteenpäin matematiikkaa, ihan vain huviksi ja että ymmärtäisin enemmän. Haluan tutkia aiheita, jotka minua kulloinkin kiinnostavat, vaikkapa luontoa, historiaa, kulttuuria. Haluan lukea kirjoja.
En halua perehtyä aina uuteen sovellukseen tai uuteen versioon. Vtuttaa, kun verkkopankki muuttuu joka päivityksen myötä ja entinen toimiva näkymä katoaa ja joudun joka kerta etsimään sieltä tarvitsemaani tietoa. En halua tapella veroilmoituksen täytön kanssa netissä ja ihmetellä sekavia ohjeita. Vihaan nettilomakkeita pakollisine kenttineen, joihin ei ole olemassa sopivaa vastausta. Vihaan chattibotteja, joista ei ole mitään hyötyä. Vtuttaa, kun robotit soittelee ja kaupittelee jotain. Facebook huononee joka päivityksellä. Kelalla pääset vielä asioimaan ihmisen kanssa, mutta usein ne eivät osaa työtänsä, joten joudut itse googlaamaan ja opettamaan niille.
Huumeet on kohta laillisia, mutta päälle nelikymppisenä et saa kahta saunakaljaa, edes ykköstä, jos ei ole paperit mukana. Et voi hakea pakettia, jos henkkarit on menneet vanhaksi, mutta voit kirjoittaa valtakirjan toiselle sen hakemiseen, tai siis kuka tahansa voi kirjoittaa sen. Voit tilata paketin automaattiin, jolloin et tarvi henkkareita, paitsi kun se ei menekään sinne automaattiin, vaan tiskille. Henkkareita et saa, jos et halua antaa sormenjälkiäsi järjestelmään, jota ei tietenkään ikinä tulevaisuudessa käytetä väärin tai toisella tavalla kuin mihin lupasit. Laskuja tulee sinne, tänne ja tuonne eri muodoissa. Samoin viestejä. Kaikki pitäisi ehtiä nähdä ja muistaa maksaa, lukea ja vastata. Osa tiedoista näkyy vain jossain järjestelmässä, johon et tavallisesti kirjaudu koskaan, etkä siis voi tietää, että siellä on viesti tai maksu, johon pitäisi reagoida.
Kaikki tietosi ovat jossain netissä hakkeroitavissa. Tarvitset tietoa terveydestäsi ja otatat verikokeet. Siinä sivussa annat geeninäytteesi johonkin järjestelmään ja ties kenen hallintaan. Kysyttiinkö sinulta edes lupaa? No ei. Mutta kun yrität saada omat tietosi jostain talteen, niitä ei löydy mistään. Pääsin vasta alkuun, nämä ei kirjoittamalla lopu ihan heti. Ei ehkä hirveästi haittaa, jos tämä yhteiskunta romahtaa.
Olen lähestymässä uhkarohkeasti 60 vuottani,
en pian, mutta kohta.
Ikäkriisiä ei ole ollut ainoatakaan.
Töissä nuorimmat kollegat parikymppisiä, mwlk8 kokemattomia ja muutama minua vanhempi pitkän linjan osaaja.
Asiakkaamme kaikista ikäryhmistä välillä 20-90 -vuotta.
Tietotekniikka eri muodoissaan arjen työssä mukana, viimeisen päälle älykännykät ja sähköiset kommunikointitavat tukevat työtä. Asiakkuudenhallinnassa käytössä tunnettu järjestelmä, joka taipunee lopullisiin tarpeisiimme muutaman vuoden sisällä.
Useimmin me yli 50+ ikäiset olemme ne, jotka havaitsemme kehitysideat ja -kohteet ja viat & puutteet em. järjestelmässä, vaikkei käyttökielikään ole se itselle kaikkein tutuin.
Maalaisjärki ja selkeä ajatus ns asiakaspolun hallinnasta auttaa tekemään oman työn huolellisesti ja auttamaan nuorempia.
Sekä aito kyky asettua asiakkaan asemaan - onhan minullakin takana jo yli 35 vuotta työelämää.
Vahvuutenamme myös elämänkokemus ja kokonaisnäkemys asioiden hoidosta: siinä kännyköitään pitkin päivää yksityisviesteihinsä snäppäilevät nuorimmat multitaskaajat ovat melko kaukana meistä.
Oma suoritus on tärkein, vaikka se on osa tiimityötä. Parhaan kiitoksen saa useimmin asiakkaalta, joka palvelutapahtuman lopussa spontaanisti kiittää huolenpidosta ja palvelusta:
Maltamme asettua eri ikäisten asiakkaiden kanssa samalle taajuudelle ja antaa ainutkertaisen palvelun juuri hänelle.
Tuon kun pitää mielessä - tai se tulee luontevasti, jaksaa työssään eikä ala pelätä kärryiltä putoamismörköä:
Laadukas asiakaspalvelu tehdään tulevaisuudessakin ihmiseltä ihmiselle - vaikka kaiken maailman masiinat ja järjestelmät siinä auttavatkin.
Ja se on aina ainutlaatuinen kokemus, ja antaa haastavimmissa tilanteissa palveluun positiivista säveltä.
Terve tunne riittää: hallitsen tämän. Tekniikoita voi oppia halutessaan nopeasti, huippuunsa hiottu asiakaspalvelun taito tulee vuosikymmenien myötä.
Olkaamme siitä ylpeitä!
Ja kyllä kahvitauoilla sekä vapaa-ajalla uskaltaa nuorisolta kysellä että kerropas siitä ja siitä nuorten suosimasta tekniikasta kun olen vasta valloittanut tuon Naamakirjan 😄👍
"Huolestuttaako teitä, M44 ja N43, että saatatte jäädä ajatuksinenne tulevaisuudessa vähemmistöön?"
Erittäin epäselvä kysymys?
Ok.