Olen 44-v ja koen että olen tipahtamaisillani nykyajasta

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt 1993 ja minustakin tuntuu että olen putoamassa nykyajasta. En työssäni kylläkään vaan enemmänkin kulttuurillisesti. Olen olut täysi-ikäinen 10,5 vuotta ja koen että maailma on muuttunut tänä aikana aika paljon.

Olen hyvin pitkälti pudonnut kärryiltä kaiken woketuksen suhteen. En minä muista että silloin kun olin 18 olisi puhuttu muunsukupuolisuudesta tai kehitetty ongelmaa jostain Afrikan Tähdestä. En todellakaan muista että silloin ihmiset olisivat puhuneet jostain ”super turvattomasta olostaan” jos toinen ihminen sanoi sanan jota ei olisi haluttu kuulla. Toivon todella että tämä on vain lyhyt, muutamia vuosia kestävä vaihe ja että liiallinen itsensä ja omien tunteiden pohtiminen loppuisi.

Silloin kun minä olin ala-astelainen niin tytöt olivat tyttöjä ja pojat poikia, koulussa luettiin ruokarukous ja jos en väärin muista niin meidän todella lempeän opettajan johdolla leikittiin liikuntatunnilla ”kuka pelkää mustaa miestä”. Ja tästä ei siis ole kuin noin 20 vuotta.

Mitä on tapahtunut? Ja mihin tämä voi oikein mennä? Ennustaisin että tämä kehitys ei tee meille hyvää. Joten siinä mielessä olen ihan tyytyväinen että olen pudonnut kelkasta enkä nykyajan hermoille mukaan haluakaan.

Luettiin Ruokarukous koulussa?

Milloin. Ei ainakaan vielä 70-luvulla?

Sinun nuoruudessa ei puhuttu muunsukupuolisista? Tarkoitatko, ettei heitä ollut?

Et sinä ole pudonnut nykyajasta, olet vain hyvin vahvasti poteroitunut omaan viiteryhmääsi ja ajattelet 100% kuten sinun halutaan ajattelevan.

Sääli!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai sentään nämä nykyaikaan pettyneet ole persuja?

Aika monesta kommentista saa sellaisen kuvan.

Eiköhän sitä nykyaikaan turhautunutta vastarannankiiskeä löydy ihan kaikkien puolueiden kannattajista ja puoluekentän ulkopuolelta.

Unabomber oli äärivasemmalla ja hän se vasta teknologista kehitystä vastustukin. Onhan sitä anarkoprimitismiä ja vaikka mitä aatetta. Hippejä ja muita kulutuskriittisiä, downshiftaajia, burnoutin polttamia entisiä startup-yrittäjiä jne.

Ketjun menneitä aikoina kaipailevat ovat niin äärioikealla kuin voi olla. He kaipaavat valkoisen miehen valtaa, sukupuolivähemmistöjen ja kaikkien erilaisten vaikenemista. Kaipuu kohdistuu koulun ruokarukouksiin(?) Ja aamunavuksiin.

Sitten on toki nämä muutama, jotka kommentoivat ilman mitään älylaitteita tai nettiä. Joidenkin mielestä kaikki vaan oli ennen parempaa! Ihan vain koska sai hiihtää kouluun kesät talvet. Joku halusi kanoja kerrostalon parvekkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt 1993 ja minustakin tuntuu että olen putoamassa nykyajasta. En työssäni kylläkään vaan enemmänkin kulttuurillisesti. Olen olut täysi-ikäinen 10,5 vuotta ja koen että maailma on muuttunut tänä aikana aika paljon.

Olen hyvin pitkälti pudonnut kärryiltä kaiken woketuksen suhteen. En minä muista että silloin kun olin 18 olisi puhuttu muunsukupuolisuudesta tai kehitetty ongelmaa jostain Afrikan Tähdestä. En todellakaan muista että silloin ihmiset olisivat puhuneet jostain ”super turvattomasta olostaan” jos toinen ihminen sanoi sanan jota ei olisi haluttu kuulla. Toivon todella että tämä on vain lyhyt, muutamia vuosia kestävä vaihe ja että liiallinen itsensä ja omien tunteiden pohtiminen loppuisi.

Silloin kun minä olin ala-astelainen niin tytöt olivat tyttöjä ja pojat poikia, koulussa luettiin ruokarukous ja jos en väärin muista niin meidän todella lempeän opettajan johdolla leikittiin liikuntatunnilla ”kuka pelkää mustaa miestä”. Ja tästä ei siis ole kuin noin 20 vuotta.

Mitä on tapahtunut? Ja mihin tämä voi oikein mennä? Ennustaisin että tämä kehitys ei tee meille hyvää. Joten siinä mielessä olen ihan tyytyväinen että olen pudonnut kelkasta enkä nykyajan hermoille mukaan haluakaan.

Luettiin Ruokarukous koulussa?

Milloin. Ei ainakaan vielä 70-luvulla?

Sinun nuoruudessa ei puhuttu muunsukupuolisista? Tarkoitatko, ettei heitä ollut?

Et sinä ole pudonnut nykyajasta, olet vain hyvin vahvasti poteroitunut omaan viiteryhmääsi ja ajattelet 100% kuten sinun halutaan ajattelevan.

Sääli!

Kyllä, ruokarukous luettiin ala-astetta käydessäni ennen ruokailua 2000-2006. Peruskoulun kävin pienellä paikkakunnalla Pohjanmaalla joten sillä varmasti vaikutusta.

Ja vilpittömästi en muista että nuoruudessani olisi puhuttu muunsukupuolisista. Voi olla että on puhuttu mutta ei se todellakaan ole ollut asia mikä ainakaan minun viitepiirissäni olisi ollut tuttu. Ja lukioni kävin Helsingissä. Ensimmäisen kerran olen tuosta uudesta sukupuolesta kuullut muutamia vuosia sitten. Tätä ennen muunsukupuoliset lähtökohtaisesti olivat joko miehiä tai naisia.

Totta, en ole ehkä pudonnut nykyajasta johtuen siitä että en ole tähän hörhöilyyn koskaan edes lähtenyt mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytän ens kuussa vasta 28 ja tunnen myös samoin. Varsinkin nykyteinien massamuoti on jo hyvin erilaista kun mun teinivuosien aikana, kun somen suosio alkoi vasta nousemaan. Nykyajan teinit on kyllä saaneet someinspiraatioita meiltä 90-luvulla syntyneiltä "sometähdiltä" tosi paljon, enkä todellakaan samaistu niidenkään elämään. En tajua ollenkaan tätä oman pärstän ja jokaikisen tekemänsä asian postaamista someen, kun maailmassa on paljon mielenkiintoisempia kun asioita kuin jonkun oman pärstän esitteleminen. Onneks en oo nykyajan teini. Sama pätee myös meihin nuoriin aikuisiin ja vanhempiikin. Facebookissakin lähinnä mun eri euroviisuryhmien kautta tulleet ulkomaalaiset "kaverit" vaan jakaa samoja juttuja joka ikinen päivä Facebookiin eli omien pärstiensä kuvia eri ympäristöissä ja luulevat, että kaikki muka tykkäävät niistä. Pliis keksikää jo jotain uutta sisältöä elämiinne ja someihinne. Kaipaan todellakin sitä aikaa, kun kameroilla kuvattiin lähinnä vain maisemia eikä omaa pärstää. Itse en oo pian julkaissut enää mitään henkilökohtaisia julkaisuja Facebookissa 4 vuoteen ja tää on ollu ihanan vapauttavaa!<3 Instagramiinkin julkaisen vain mun omapiirtämien kuntavaakunoiden kuvia enkä yhtään mitään muuta.

Tää mun yleinen uiminen vastavirtaan valtavirran kanssa johtuu toki diagnosoidusta aspergerista, mutta somen ja oikean elämän kautta saamani kuvan ansiosta voin todeta, ettei kyllä neurotyypillisetkään ihmiset kulje ihan täysillä tässä maailmassa. Aina kun meitä aspergereita pidetään outoina. Voisin pitää kyllä sometauon tänä vuonna kun mua ei kiinnosta siellä enää mikään muu lähinnä kuin euroviisu-uutiset. Jatkuvat selfien näpsimiset someen kertovat mulle ihmisen pinnallisuudesta ja narsismista eikä mistään muusta. Sori.

Tän nykyteknologian kehityksestä oon myös samaa mieltä ja oon vähän pyöritellyt näin yliopisto-opiskelijana silmiä, kun lähiopetuksen aikaan oon nähny joidenkin kirjoittavan luennoilla kyseisen luennon muistiinpanot kannettavalle. On se toki ympäristöystävällistä ja blaa blaa, mutta itse kirjotan ne aina vihkoon ihan lyijykynällä edelleen. Nykyteknologia on tehnyt ihmisistä laiskoja, vaikka siis itsekin pelaan tietokonepelejä aika ahkerasti, etten voi tässä asiassa leikkiä mitään puhtaista pulmusta. Silti mua kiinnostaa myös ihan reaalimaailman jutut.

Ei nuoret ole lainkaan kuvaamasi kaltaisia. Nuorimmat ei käytä fb lainkaan. Nuo itseään kuvaavat ovat hyvin pieni ryhmä. Kuten nämä kojujulkkistyypitkin vanhemmissa ikäpolvissa. Kukaan ei odota sinulta suomen kautta yhtään mitään.

Miksi ei saisi tehdä läppärillä muistiinpanoja, jos haluaa? Onko tämä sitä laiskuutta, vai mikä?

Oman kokemukseni mukaan nuoret ovat hyvinkin kiinni maailmassa. Fiksuja, asiallisia, hyvät arvot, liikaakin kiinni reaalimaailmassa. Minulla on paljon kokemusta nuorista työn kautta ja perheessä. Koskaan ei ole ollut näin fiksuja nuoria!

Saa toki tehdä läppärillä muistiinpanoja jos haluaa. Itse oon vain enemmän sen perinteisemmän linjan kannalla. Muuten nykyään pääosa opiskelujutuista tapahtuu nykyään tietoteknologian kautta. Omassa lähipiirissäni on vain näitä pärstäesittelijöitä, vaikka onneks heiltäkin löytyy löytyy sentään jotain järkevyyttä päästä, kuten mun äidiltä. Omasta fuksiryhmästäni vain tuntuu löytyvän näitä massan mukana menijöitä, jotka ovat liittyneet someen jakamaan selfieitä silkan ryhmäpaineen takia. Itse en näin heppoisin perustein alkaisi tekemään samaa asiaa jonkun massan takia vain sen takia että esimerkiksi saisin kavereita omasta fuksiryhmästäni. Mulle on tärkeämpää olla oma itseni ja seisoa omien arvojeni takana.

Tämä on hyvä! Jokaiselle on tärkeää olla oma itsensä ja seisoa omien arvojensa takana. Se on aina vaikeaa aluksi, kun etsii itseään.

Mielestäni nykyajan nuorille tämä on kokoajan helpompaa, kun yhteiskunnassa hyväksytään yhä paremmin erilaisuutta.

Nyt myös tuotetaan erilaisuutta, on erotuttava, tuotteistettava itseään, opittava myymään osaamistaan.

Ei tuo sovi kaikille.

Ja niille jotka eivät tuossa pelissä pärjää, usein syrjäytyvät tai alisuoriutuvat.

Muistakin arvoista pitäisi puhua kuin rahasta ja taloudesta. Mihin hävisi ystävyyssuhteiden merkitys? Miksei kukaan puhu enää rakkaussuhteista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aitous ja arvot ovat kadonneet. Halutaan täyttää elämä teennäisellä paskalla.

Juokseminen jonkun perässä päättömästi toisiin verraten tekee meistä tyhjiä kuoria.

Ihminen " köyhtyy" jatkuvan tietotulvan takia, ei eroteta oleellista.

Yhteisöllisyys katoaa itsekkyyden lisääntyessä ja jokainen luulee olevansa uniikki lumihiutale.

Oikeuksia on enenmmän kuin velvollisuukia, joka huutaa kovemmin saa äänensä kuuluviin ja selkeät faktat jyrätään.

Onko nykyaikana hyvinvointi lisääntynyt vai luulemmeko niin?

Tähän kiteytyy hyvin modernin aikakauden huonous. Mikään hyvinvointi ei ole lisääntynyt. Ei mikään. Ihmiset perustelevat, että nykyään olisi muka enemmän "vapautta". Ei, olemme entistä riippuvaisempia ja eri trendien ja agendojen vankeja. Tuo tasa-arvo nyt on kaikista epäonnistunein argumentti. Kansainväliset tutkimuslaitokset ovat jo kauan aikaa julkaisseet tilastoja, josta ilmenee miten Suomi on ollut yksi demokratian ja sananvapauden kärkimaista. Päinvastoin, tasa-arvo on hävinnyt kuin tuhka tuuleen! Nyt on vähemmistöjen arvot nostettu jalustalle. Tavallisia asioita et saa enää puhua, ihmisiä savustetaan ulos työpaikoilta, yhteistyökumppaneita painostetaan luopumaan yhteistyöstä ja kaikenlainen epätasa-arvoinen käytös ja toiminta on lisääntynyt. Pahinta tietysti on se, että logiikalla ja faktoilla ei tunnu olevan enää merkitystä, vaikka siihen koko yhteiskuntien rakentuminen on perustunut.

Kun suvaitsevaisuudesta puhutaan niin sekin on usein pelkkää hyvesignalointia nykyään, eikä ihminen välttämättä edes oikeasti ole sitä mieltä. Moni somessakin muka puolustaa jotain asiaa vain koska haluaa antaa itsestään hyviksen kuvan, mutta tosiasiassa ei ole edes miettinyt koko asiaa sen pidemmälle, tai ei uskalla sanoa todellista mielipidettään. Olen tämän huomannut monien tuttujeni kohdalla, että kyllä siellä somessa ollaan niin jonkun asian puolesta, mutta koska tunnen ne ihmiset henkilökohtaisesti niin tiedän ettei se ole edes totta! Tekis mieli mennä sinne kertomaan mitä ne tyypit oikeasti puhuu kyseisestä aiheesta, mutta sittenhän minä olen se pahis ja kusipää, koska mitään en voi todistaa.

Ja sitten nämä uskonto asiat. Esimerkiksi niitä tietyn uskonnon edustajia (en kirjoita koska sensuuri) ei saa ollenkaan kritisoida, koska sormi pystyssä toitotetaan heidän oikeuttaan uskonnonvapauteen. No miksei se uskonnonvapaus koske muitakin uskontoja? Miksi kaikki on nyt esimerkiksi Päivi Räsäsen kimpussa? Missä on hänen uskonnonvapaus? Mitään tasa-arvoa ei ole kuin juhlapuheissa, kun halutaan omaa kilpeään kiillottaa. 

Ja kuka muutenkin tekee nämä päätökset, että mitä mieltä mistäkin saa olla ja mistä saa puhua? Mistä ne päätökset oikeesti tulee? Mietittekö sitä koskaan? Joku mainitsi aiemmin kuinka 90-luvulla haukuttiin kaikkia. No niin juuri, silloin haukuttiin KAIKKIA. Se oli sentään tasapuolista. Ei ollut sensuuria. Nyt on tietyt asiat ja ihmiset sellaisia suojelukohteita joista ei saa sanoa yhtään mitään asiallistakaan kritiikkiä ja toisia saa ihan vapaasti pyörittää tervassa ja höyhenissä ja tehdä heistä pilkkaa ja huumoria.

Mistä Räsäsen oikeudenkäynnissä.on kyse? Olen nähnyt monia viiteryhmäsu edustajia toistamassa samaa mitä toistat. (En siis sytä sinua, sinähän toistat lampaana mitä sinulle opetetaan)

Kyse ei ole uskonnosta, ei uskonnon harjoittamisesta vaan julkisesta herjauksesta. Laita tähän joku vertaamasi uskonnon julkinen kirjoitus, jossa solvataan ihmisryhmää. Silloin voimme verrata asiaa ja miettiä syytekynnystä.

Muuten tuo mainitsemasi on vain lampaan toistoa. Ei lampaalla ole omaa ajattelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai sentään nämä nykyaikaan pettyneet ole persuja?

Aika monesta kommentista saa sellaisen kuvan.

Eiköhän sitä nykyaikaan turhautunutta vastarannankiiskeä löydy ihan kaikkien puolueiden kannattajista ja puoluekentän ulkopuolelta.

Unabomber oli äärivasemmalla ja hän se vasta teknologista kehitystä vastustukin. Onhan sitä anarkoprimitismiä ja vaikka mitä aatetta. Hippejä ja muita kulutuskriittisiä, downshiftaajia, burnoutin polttamia entisiä startup-yrittäjiä jne.

Ketjun menneitä aikoina kaipailevat ovat niin äärioikealla kuin voi olla. He kaipaavat valkoisen miehen valtaa, sukupuolivähemmistöjen ja kaikkien erilaisten vaikenemista. Kaipuu kohdistuu koulun ruokarukouksiin(?) Ja aamunavuksiin.

Sitten on toki nämä muutama, jotka kommentoivat ilman mitään älylaitteita tai nettiä. Joidenkin mielestä kaikki vaan oli ennen parempaa! Ihan vain koska sai hiihtää kouluun kesät talvet. Joku halusi kanoja kerrostalon parvekkeelle.

Tykkäät sitten leimata ja polarisoida? Pystytkö mitenkään hahmottamaan, että ihmiset ovat yksilöitä ja heillä voi olla useita ominaisuuksia ja voi olla useita keskenäänkin ristiriitaisia mielipiteitä samasta asiasta tai aiheesta? -sivusta

Ihan kuvioista ulkona. Työelämässäkään eivät kouluttaneet koskaan mihinkään, piti vaan niska ruvella repiä duunit kasaan että firma pärjäsi. Sitten sain kenkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt 1993 ja minustakin tuntuu että olen putoamassa nykyajasta. En työssäni kylläkään vaan enemmänkin kulttuurillisesti. Olen olut täysi-ikäinen 10,5 vuotta ja koen että maailma on muuttunut tänä aikana aika paljon.

Olen hyvin pitkälti pudonnut kärryiltä kaiken woketuksen suhteen. En minä muista että silloin kun olin 18 olisi puhuttu muunsukupuolisuudesta tai kehitetty ongelmaa jostain Afrikan Tähdestä. En todellakaan muista että silloin ihmiset olisivat puhuneet jostain ”super turvattomasta olostaan” jos toinen ihminen sanoi sanan jota ei olisi haluttu kuulla. Toivon todella että tämä on vain lyhyt, muutamia vuosia kestävä vaihe ja että liiallinen itsensä ja omien tunteiden pohtiminen loppuisi.

Silloin kun minä olin ala-astelainen niin tytöt olivat tyttöjä ja pojat poikia, koulussa luettiin ruokarukous ja jos en väärin muista niin meidän todella lempeän opettajan johdolla leikittiin liikuntatunnilla ”kuka pelkää mustaa miestä”. Ja tästä ei siis ole kuin noin 20 vuotta.

Mitä on tapahtunut? Ja mihin tämä voi oikein mennä? Ennustaisin että tämä kehitys ei tee meille hyvää. Joten siinä mielessä olen ihan tyytyväinen että olen pudonnut kelkasta enkä nykyajan hermoille mukaan haluakaan.

Luettiin Ruokarukous koulussa?

Milloin. Ei ainakaan vielä 70-luvulla?

Sinun nuoruudessa ei puhuttu muunsukupuolisista? Tarkoitatko, ettei heitä ollut?

Et sinä ole pudonnut nykyajasta, olet vain hyvin vahvasti poteroitunut omaan viiteryhmääsi ja ajattelet 100% kuten sinun halutaan ajattelevan.

Sääli!

Kyllä, ruokarukous luettiin ala-astetta käydessäni ennen ruokailua 2000-2006. Peruskoulun kävin pienellä paikkakunnalla Pohjanmaalla joten sillä varmasti vaikutusta.

Ja vilpittömästi en muista että nuoruudessani olisi puhuttu muunsukupuolisista. Voi olla että on puhuttu mutta ei se todellakaan ole ollut asia mikä ainakaan minun viitepiirissäni olisi ollut tuttu. Ja lukioni kävin Helsingissä. Ensimmäisen kerran olen tuosta uudesta sukupuolesta kuullut muutamia vuosia sitten. Tätä ennen muunsukupuoliset lähtökohtaisesti olivat joko miehiä tai naisia.

Totta, en ole ehkä pudonnut nykyajasta johtuen siitä että en ole tähän hörhöilyyn koskaan edes lähtenyt mukaan.

Olet tippunut tuon uskonnollisen taustayhteisön vuoksi. Tai sis et ole koskaan edes päässyt kyytiin. Muualla ei ruokarukouksia ole ollut edes 70-luvulla. (Jolloin itse aloitin koulun)

Muunsukupuolisista ei ole puhuttu. Ei se tarkoita, ettei heitä ole ollut.

Teillä ei varmaan ollut homoja tai transsukupuolisiakaan? Ei ainakaan Pohjanmaala uskovaisissa kunnissa!

Minä suhtaudun asiaan niin, että en tiedä asioista paljoa, mutta minule on samantekevää ihmisten sukupuoli ja seksuaalusuus. Kaikki ovat samanarvoisia. Näin oli jo 80-luvulla pienellä paikkakunnalla transseksuaalisen ihmisen kanssa. Meille hän oli hyvä sellaisenaan.

OLET ihan todella vanhus, jos olet 70-luvulla syntynyt.

t.2003

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytän ens kuussa vasta 28 ja tunnen myös samoin. Varsinkin nykyteinien massamuoti on jo hyvin erilaista kun mun teinivuosien aikana, kun somen suosio alkoi vasta nousemaan. Nykyajan teinit on kyllä saaneet someinspiraatioita meiltä 90-luvulla syntyneiltä "sometähdiltä" tosi paljon, enkä todellakaan samaistu niidenkään elämään. En tajua ollenkaan tätä oman pärstän ja jokaikisen tekemänsä asian postaamista someen, kun maailmassa on paljon mielenkiintoisempia kun asioita kuin jonkun oman pärstän esitteleminen. Onneks en oo nykyajan teini. Sama pätee myös meihin nuoriin aikuisiin ja vanhempiikin. Facebookissakin lähinnä mun eri euroviisuryhmien kautta tulleet ulkomaalaiset "kaverit" vaan jakaa samoja juttuja joka ikinen päivä Facebookiin eli omien pärstiensä kuvia eri ympäristöissä ja luulevat, että kaikki muka tykkäävät niistä. Pliis keksikää jo jotain uutta sisältöä elämiinne ja someihinne. Kaipaan todellakin sitä aikaa, kun kameroilla kuvattiin lähinnä vain maisemia eikä omaa pärstää. Itse en oo pian julkaissut enää mitään henkilökohtaisia julkaisuja Facebookissa 4 vuoteen ja tää on ollu ihanan vapauttavaa!<3 Instagramiinkin julkaisen vain mun omapiirtämien kuntavaakunoiden kuvia enkä yhtään mitään muuta.

Tää mun yleinen uiminen vastavirtaan valtavirran kanssa johtuu toki diagnosoidusta aspergerista, mutta somen ja oikean elämän kautta saamani kuvan ansiosta voin todeta, ettei kyllä neurotyypillisetkään ihmiset kulje ihan täysillä tässä maailmassa. Aina kun meitä aspergereita pidetään outoina. Voisin pitää kyllä sometauon tänä vuonna kun mua ei kiinnosta siellä enää mikään muu lähinnä kuin euroviisu-uutiset. Jatkuvat selfien näpsimiset someen kertovat mulle ihmisen pinnallisuudesta ja narsismista eikä mistään muusta. Sori.

Tän nykyteknologian kehityksestä oon myös samaa mieltä ja oon vähän pyöritellyt näin yliopisto-opiskelijana silmiä, kun lähiopetuksen aikaan oon nähny joidenkin kirjoittavan luennoilla kyseisen luennon muistiinpanot kannettavalle. On se toki ympäristöystävällistä ja blaa blaa, mutta itse kirjotan ne aina vihkoon ihan lyijykynällä edelleen. Nykyteknologia on tehnyt ihmisistä laiskoja, vaikka siis itsekin pelaan tietokonepelejä aika ahkerasti, etten voi tässä asiassa leikkiä mitään puhtaista pulmusta. Silti mua kiinnostaa myös ihan reaalimaailman jutut.

Ei nuoret ole lainkaan kuvaamasi kaltaisia. Nuorimmat ei käytä fb lainkaan. Nuo itseään kuvaavat ovat hyvin pieni ryhmä. Kuten nämä kojujulkkistyypitkin vanhemmissa ikäpolvissa. Kukaan ei odota sinulta suomen kautta yhtään mitään.

Miksi ei saisi tehdä läppärillä muistiinpanoja, jos haluaa? Onko tämä sitä laiskuutta, vai mikä?

Oman kokemukseni mukaan nuoret ovat hyvinkin kiinni maailmassa. Fiksuja, asiallisia, hyvät arvot, liikaakin kiinni reaalimaailmassa. Minulla on paljon kokemusta nuorista työn kautta ja perheessä. Koskaan ei ole ollut näin fiksuja nuoria!

Saa toki tehdä läppärillä muistiinpanoja jos haluaa. Itse oon vain enemmän sen perinteisemmän linjan kannalla. Muuten nykyään pääosa opiskelujutuista tapahtuu nykyään tietoteknologian kautta. Omassa lähipiirissäni on vain näitä pärstäesittelijöitä, vaikka onneks heiltäkin löytyy löytyy sentään jotain järkevyyttä päästä, kuten mun äidiltä. Omasta fuksiryhmästäni vain tuntuu löytyvän näitä massan mukana menijöitä, jotka ovat liittyneet someen jakamaan selfieitä silkan ryhmäpaineen takia. Itse en näin heppoisin perustein alkaisi tekemään samaa asiaa jonkun massan takia vain sen takia että esimerkiksi saisin kavereita omasta fuksiryhmästäni. Mulle on tärkeämpää olla oma itseni ja seisoa omien arvojeni takana.

Tämä on hyvä! Jokaiselle on tärkeää olla oma itsensä ja seisoa omien arvojensa takana. Se on aina vaikeaa aluksi, kun etsii itseään.

Mielestäni nykyajan nuorille tämä on kokoajan helpompaa, kun yhteiskunnassa hyväksytään yhä paremmin erilaisuutta.

Nyt myös tuotetaan erilaisuutta, on erotuttava, tuotteistettava itseään, opittava myymään osaamistaan.

Ei tuo sovi kaikille.

Ja niille jotka eivät tuossa pelissä pärjää, usein syrjäytyvät tai alisuoriutuvat.

Muistakin arvoista pitäisi puhua kuin rahasta ja taloudesta. Mihin hävisi ystävyyssuhteiden merkitys? Miksei kukaan puhu enää rakkaussuhteista?

Ei tarvi sopia kaikille. Aina tätä on tehty, ei siihen tarvi osallistua. Aina osa alisuoriutuu.

Mielestäni nykyään arvot on pehmeämmät. Saa olla mitä on. Ennen raha ratkaisi kaiken. Nykyajan nuoret on vähemmän materialisteja. Ei heidän elämä ole pelkkä työ ja maine. Arvot on todellakin paremmat.

Vierailija kirjoitti:

OLET ihan todella vanhus, jos olet 70-luvulla syntynyt.

t.2003

Todellakin! Saati aloittanut koulunsa 70-luvulla!

On kuin sinun äitisi tai jopa vanhempi vanhus.

Mitta MIKSI 2003 syntynyt in palstalla? Noloa! Mummojen palata. Eikö sinulla ole elämää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai sentään nämä nykyaikaan pettyneet ole persuja?

Aika monesta kommentista saa sellaisen kuvan.

Eiköhän sitä nykyaikaan turhautunutta vastarannankiiskeä löydy ihan kaikkien puolueiden kannattajista ja puoluekentän ulkopuolelta.

Unabomber oli äärivasemmalla ja hän se vasta teknologista kehitystä vastustukin. Onhan sitä anarkoprimitismiä ja vaikka mitä aatetta. Hippejä ja muita kulutuskriittisiä, downshiftaajia, burnoutin polttamia entisiä startup-yrittäjiä jne.

Ketjun menneitä aikoina kaipailevat ovat niin äärioikealla kuin voi olla. He kaipaavat valkoisen miehen valtaa, sukupuolivähemmistöjen ja kaikkien erilaisten vaikenemista. Kaipuu kohdistuu koulun ruokarukouksiin(?) Ja aamunavuksiin.

Sitten on toki nämä muutama, jotka kommentoivat ilman mitään älylaitteita tai nettiä. Joidenkin mielestä kaikki vaan oli ennen parempaa! Ihan vain koska sai hiihtää kouluun kesät talvet. Joku halusi kanoja kerrostalon parvekkeelle.

Tykkäät sitten leimata ja polarisoida? Pystytkö mitenkään hahmottamaan, että ihmiset ovat yksilöitä ja heillä voi olla useita ominaisuuksia ja voi olla useita keskenäänkin ristiriitaisia mielipiteitä samasta asiasta tai aiheesta? -sivusta

Toki pystyn.

Mielestäni nykyajan suurin ongelma on juuri tämä. Puuttuu oma ajattelu. Mennään lampaana lauman mukana. Katsotaan mitä minun viiteryhmäni ajattelee ja toistetaan sitä. Toki tämä koskee vain pientä osaa ihmisistä.

Oletko lukenut ketjua? Oletko eri mieltä tästä? Eikö suurin kaipuu liity valkoisen miehen ylivaltaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt 1993 ja minustakin tuntuu että olen putoamassa nykyajasta. En työssäni kylläkään vaan enemmänkin kulttuurillisesti. Olen olut täysi-ikäinen 10,5 vuotta ja koen että maailma on muuttunut tänä aikana aika paljon.

Olen hyvin pitkälti pudonnut kärryiltä kaiken woketuksen suhteen. En minä muista että silloin kun olin 18 olisi puhuttu muunsukupuolisuudesta tai kehitetty ongelmaa jostain Afrikan Tähdestä. En todellakaan muista että silloin ihmiset olisivat puhuneet jostain ”super turvattomasta olostaan” jos toinen ihminen sanoi sanan jota ei olisi haluttu kuulla. Toivon todella että tämä on vain lyhyt, muutamia vuosia kestävä vaihe ja että liiallinen itsensä ja omien tunteiden pohtiminen loppuisi.

Silloin kun minä olin ala-astelainen niin tytöt olivat tyttöjä ja pojat poikia, koulussa luettiin ruokarukous ja jos en väärin muista niin meidän todella lempeän opettajan johdolla leikittiin liikuntatunnilla ”kuka pelkää mustaa miestä”. Ja tästä ei siis ole kuin noin 20 vuotta.

Mitä on tapahtunut? Ja mihin tämä voi oikein mennä? Ennustaisin että tämä kehitys ei tee meille hyvää. Joten siinä mielessä olen ihan tyytyväinen että olen pudonnut kelkasta enkä nykyajan hermoille mukaan haluakaan.

Luettiin Ruokarukous koulussa?

Milloin. Ei ainakaan vielä 70-luvulla?

Sinun nuoruudessa ei puhuttu muunsukupuolisista? Tarkoitatko, ettei heitä ollut?

Et sinä ole pudonnut nykyajasta, olet vain hyvin vahvasti poteroitunut omaan viiteryhmääsi ja ajattelet 100% kuten sinun halutaan ajattelevan.

Sääli!

Kyllä, ruokarukous luettiin ala-astetta käydessäni ennen ruokailua 2000-2006. Peruskoulun kävin pienellä paikkakunnalla Pohjanmaalla joten sillä varmasti vaikutusta.

Ja vilpittömästi en muista että nuoruudessani olisi puhuttu muunsukupuolisista. Voi olla että on puhuttu mutta ei se todellakaan ole ollut asia mikä ainakaan minun viitepiirissäni olisi ollut tuttu. Ja lukioni kävin Helsingissä. Ensimmäisen kerran olen tuosta uudesta sukupuolesta kuullut muutamia vuosia sitten. Tätä ennen muunsukupuoliset lähtökohtaisesti olivat joko miehiä tai naisia.

Totta, en ole ehkä pudonnut nykyajasta johtuen siitä että en ole tähän hörhöilyyn koskaan edes lähtenyt mukaan.

Olet tippunut tuon uskonnollisen taustayhteisön vuoksi. Tai sis et ole koskaan edes päässyt kyytiin. Muualla ei ruokarukouksia ole ollut edes 70-luvulla. (Jolloin itse aloitin koulun)

Muunsukupuolisista ei ole puhuttu. Ei se tarkoita, ettei heitä ole ollut.

Teillä ei varmaan ollut homoja tai transsukupuolisiakaan? Ei ainakaan Pohjanmaala uskovaisissa kunnissa!

Minä suhtaudun asiaan niin, että en tiedä asioista paljoa, mutta minule on samantekevää ihmisten sukupuoli ja seksuaalusuus. Kaikki ovat samanarvoisia. Näin oli jo 80-luvulla pienellä paikkakunnalla transseksuaalisen ihmisen kanssa. Meille hän oli hyvä sellaisenaan.

Joo ei ollut transsukupuolisiakaan kotipaikkakunnallani, ei ainakaan niin että minä olisin sellaisia tuntenut. Homoja varmastikin oli joitain, mutta en itse tuntenut heitä. En nyt jaksa kommentoida kaikkeen mitä sanot, mutta luin kyllä tekstisi ajatuksella. Kiitos ajatusten vaihdosta. Kaikkea hyvää sinulle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista, olen juuri miettinyt että johtuuko iästä vai mistä (täytän 40) mutta jonkinlainen änkyrä minusta on alkanut kuoriutumaan. En tykkää ajatuksesta että kaikesta tulee digitaalista ja olen vähän pudonnut kärryiltä uusimmista jutuista. Ei jaksa kiinnostaa. Johtuuko ruuhkavuosista vai mistä mutta ei ole oikein aikaa seurata "aikaa". Töissä ei ole uusien toimintojen kanssa mitään ongelmaa mutta näkee, että ne ovat vain lisää shittiä joka hidastaa ja vähentää itse perustyöhön käytettävää aikaa. En myöskään tykkää tästä ajan hengestä enkä nykykielestä esittää asioita, kun asioille keksitään uusia hienoja nimiä tarkoituksena sumuttaa perimmäinen ajatus (esim "palveluverkkouudistus" tai "kiinteistöjen kehittäminen" = oikeasti aina joidenkin toimintojen lakkauttaminen). Haluaisin lisää aitoutta tähän maailmaan ja mieluummin eläisin jossain nykymenoon verrattuna luomulandiassa oikeiden asioiden ympäröimänä.

Juuri tämä. Inhoan sitä, kun hehkutetaan tai mainostetaan jotakin uudistusta. Kun todellisuudessa on kyseessä jonkin toimivan asian tai tuotteen huonontaminen.

Monien mielestä uudistukset on huonoja aina. Kunnes niihin tottuu eikä enää muista niitä vastustaneensa.

Kaikki uudistukset eivät ole hyviä. Niin se vaan on. Mutta kun aikaa kuluu, ihmiset eivät enää muista, mitkä asiat olivat paremmin.

Mieleeni on jäänyt yhden vanhan hammaslääkärin sanat: 80-luvulla koululaisten hammashuolto oli järjestetty hyvin. Tarkastuksia oli niin usein, että ongelmiin ehdittiin puuttua varhaisessa vaiheessa.

Ja oliko esim. taksiuudistus onnistunut?

Mä elin nuoruutta 30 vuotiaaksi asti, sekoilin, juhlin, reissasin, valmistuin yliopistosta. Sitten kertarytinällä kaksi lasta, 30v. - 50v. kotiäitinä. Sitten lapset muuttivat pois kotoa, ja aloitin työn omalla alallani. Putosin kelkasta ja kaikesta jo 30 vuotiaana. Vasta nyt työelämässä alan vähitellen tajuta, mitä tämä suomalainen elämä on. Mihinkään ei ole aikaa, paitsi palkkatyöhön. Teen myös illat ja sunnuntait vaativaa asiantuntijatyötä. Olen kaikesta ulkopuolinen, se on ollut aina asenteeni jostain syystä. Niinpä en stressaa: en lähtökohtaisesti tiedä mistään mitään, en osaa mitään enkä hallitse mitään (paitsi kotihommat). Niinpä vaan ajelehdin työssä ja ESITÄN että osaan. Hah!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai sentään nämä nykyaikaan pettyneet ole persuja?

Aika monesta kommentista saa sellaisen kuvan.

Eiköhän sitä nykyaikaan turhautunutta vastarannankiiskeä löydy ihan kaikkien puolueiden kannattajista ja puoluekentän ulkopuolelta.

Unabomber oli äärivasemmalla ja hän se vasta teknologista kehitystä vastustukin. Onhan sitä anarkoprimitismiä ja vaikka mitä aatetta. Hippejä ja muita kulutuskriittisiä, downshiftaajia, burnoutin polttamia entisiä startup-yrittäjiä jne.

Ketjun menneitä aikoina kaipailevat ovat niin äärioikealla kuin voi olla. He kaipaavat valkoisen miehen valtaa, sukupuolivähemmistöjen ja kaikkien erilaisten vaikenemista. Kaipuu kohdistuu koulun ruokarukouksiin(?) Ja aamunavuksiin.

Sitten on toki nämä muutama, jotka kommentoivat ilman mitään älylaitteita tai nettiä. Joidenkin mielestä kaikki vaan oli ennen parempaa! Ihan vain koska sai hiihtää kouluun kesät talvet. Joku halusi kanoja kerrostalon parvekkeelle.

Tykkäät sitten leimata ja polarisoida? Pystytkö mitenkään hahmottamaan, että ihmiset ovat yksilöitä ja heillä voi olla useita ominaisuuksia ja voi olla useita keskenäänkin ristiriitaisia mielipiteitä samasta asiasta tai aiheesta? -sivusta

On ihmisiä, joilla ei ole aikomustakaan lukemaansa ymmärtää vaan tulevat tänne ainoastaan provosoivasti ja polarisoiden olkiukkoilemaan. Harmillista, koska ketjussa oli palstan yleiseen tasoon nähden varsin asiallistakin keskustelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt 1993 ja minustakin tuntuu että olen putoamassa nykyajasta. En työssäni kylläkään vaan enemmänkin kulttuurillisesti. Olen olut täysi-ikäinen 10,5 vuotta ja koen että maailma on muuttunut tänä aikana aika paljon.

Olen hyvin pitkälti pudonnut kärryiltä kaiken woketuksen suhteen. En minä muista että silloin kun olin 18 olisi puhuttu muunsukupuolisuudesta tai kehitetty ongelmaa jostain Afrikan Tähdestä. En todellakaan muista että silloin ihmiset olisivat puhuneet jostain ”super turvattomasta olostaan” jos toinen ihminen sanoi sanan jota ei olisi haluttu kuulla. Toivon todella että tämä on vain lyhyt, muutamia vuosia kestävä vaihe ja että liiallinen itsensä ja omien tunteiden pohtiminen loppuisi.

Silloin kun minä olin ala-astelainen niin tytöt olivat tyttöjä ja pojat poikia, koulussa luettiin ruokarukous ja jos en väärin muista niin meidän todella lempeän opettajan johdolla leikittiin liikuntatunnilla ”kuka pelkää mustaa miestä”. Ja tästä ei siis ole kuin noin 20 vuotta.

Mitä on tapahtunut? Ja mihin tämä voi oikein mennä? Ennustaisin että tämä kehitys ei tee meille hyvää. Joten siinä mielessä olen ihan tyytyväinen että olen pudonnut kelkasta enkä nykyajan hermoille mukaan haluakaan.

Luettiin Ruokarukous koulussa?

Milloin. Ei ainakaan vielä 70-luvulla?

Sinun nuoruudessa ei puhuttu muunsukupuolisista? Tarkoitatko, ettei heitä ollut?

Et sinä ole pudonnut nykyajasta, olet vain hyvin vahvasti poteroitunut omaan viiteryhmääsi ja ajattelet 100% kuten sinun halutaan ajattelevan.

Sääli!

Kyllä, ruokarukous luettiin ala-astetta käydessäni ennen ruokailua 2000-2006. Peruskoulun kävin pienellä paikkakunnalla Pohjanmaalla joten sillä varmasti vaikutusta.

Ja vilpittömästi en muista että nuoruudessani olisi puhuttu muunsukupuolisista. Voi olla että on puhuttu mutta ei se todellakaan ole ollut asia mikä ainakaan minun viitepiirissäni olisi ollut tuttu. Ja lukioni kävin Helsingissä. Ensimmäisen kerran olen tuosta uudesta sukupuolesta kuullut muutamia vuosia sitten. Tätä ennen muunsukupuoliset lähtökohtaisesti olivat joko miehiä tai naisia.

Totta, en ole ehkä pudonnut nykyajasta johtuen siitä että en ole tähän hörhöilyyn koskaan edes lähtenyt mukaan.

Olet tippunut tuon uskonnollisen taustayhteisön vuoksi. Tai sis et ole koskaan edes päässyt kyytiin. Muualla ei ruokarukouksia ole ollut edes 70-luvulla. (Jolloin itse aloitin koulun)

Muunsukupuolisista ei ole puhuttu. Ei se tarkoita, ettei heitä ole ollut.

Teillä ei varmaan ollut homoja tai transsukupuolisiakaan? Ei ainakaan Pohjanmaala uskovaisissa kunnissa!

Minä suhtaudun asiaan niin, että en tiedä asioista paljoa, mutta minule on samantekevää ihmisten sukupuoli ja seksuaalusuus. Kaikki ovat samanarvoisia. Näin oli jo 80-luvulla pienellä paikkakunnalla transseksuaalisen ihmisen kanssa. Meille hän oli hyvä sellaisenaan.

Joo ei ollut transsukupuolisiakaan kotipaikkakunnallani, ei ainakaan niin että minä olisin sellaisia tuntenut. Homoja varmastikin oli joitain, mutta en itse tuntenut heitä. En nyt jaksa kommentoida kaikkeen mitä sanot, mutta luin kyllä tekstisi ajatuksella. Kiitos ajatusten vaihdosta. Kaikkea hyvää sinulle!

Heitä varmasti oli, ei vaan ollut mahdollisuutta olla sitä mikä on. Syynä yhteisön tuomitsevaisuu. On raskasta elää niin.

Toivotan myös sinulle kaikkea hyvää!

Onko pakko yrittää pysyä siinä aallonharjalla? Peesailet vaan vanavedessä niin elämä on seesteisempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista, olen juuri miettinyt että johtuuko iästä vai mistä (täytän 40) mutta jonkinlainen änkyrä minusta on alkanut kuoriutumaan. En tykkää ajatuksesta että kaikesta tulee digitaalista ja olen vähän pudonnut kärryiltä uusimmista jutuista. Ei jaksa kiinnostaa. Johtuuko ruuhkavuosista vai mistä mutta ei ole oikein aikaa seurata "aikaa". Töissä ei ole uusien toimintojen kanssa mitään ongelmaa mutta näkee, että ne ovat vain lisää shittiä joka hidastaa ja vähentää itse perustyöhön käytettävää aikaa. En myöskään tykkää tästä ajan hengestä enkä nykykielestä esittää asioita, kun asioille keksitään uusia hienoja nimiä tarkoituksena sumuttaa perimmäinen ajatus (esim "palveluverkkouudistus" tai "kiinteistöjen kehittäminen" = oikeasti aina joidenkin toimintojen lakkauttaminen). Haluaisin lisää aitoutta tähän maailmaan ja mieluummin eläisin jossain nykymenoon verrattuna luomulandiassa oikeiden asioiden ympäröimänä.

Juuri tämä. Inhoan sitä, kun hehkutetaan tai mainostetaan jotakin uudistusta. Kun todellisuudessa on kyseessä jonkin toimivan asian tai tuotteen huonontaminen.

Monien mielestä uudistukset on huonoja aina. Kunnes niihin tottuu eikä enää muista niitä vastustaneensa.

Kaikki uudistukset eivät ole hyviä. Niin se vaan on. Mutta kun aikaa kuluu, ihmiset eivät enää muista, mitkä asiat olivat paremmin.

Mieleeni on jäänyt yhden vanhan hammaslääkärin sanat: 80-luvulla koululaisten hammashuolto oli järjestetty hyvin. Tarkastuksia oli niin usein, että ongelmiin ehdittiin puuttua varhaisessa vaiheessa.

Ja oliko esim. taksiuudistus onnistunut?

80-luvulla paikattiin lasten suut täyteen amalgaamia. Ei ennaltaehkäistä. Nykyajan parikymppisillä ei paikkoja ole.

Mikä silloin oli siis hyvää?

Hammaslääkäri oli siis vanha ja vertasi aikaan, jolloin hammashuoltoa ei ollut lainkaan.

Taxiuudistus oli kyllä huono! Kuten moni muukin poliittinen päätös.

Olen 44 ja pitäisi mennä johonkin hoitoon kun olen viimeisen 10 vuotta ollut silmät kohdistettuna netin ruutuun etsien kaikenlaista mutta harvoin mitään uraa edistävää. En tiedä minkä lajin netin käyttäjäksi minut luokiteltaisiin. Ei tämä normaalia ole, sen vielä tajuan.