Lue keskustelun säännöt.
Kaveriporukka, jossa en ole ydinporukassa
27.06.2015 |
Onkohan kohtalotovereita täällä? Ongelmani on siis se, että olen jo useamman vuoden viettänyt aikaa yhden tietyn porukan kanssa ja viihdyn hyvin liki kaikkien porukassa olevien ihmisten kanssa, ja heitä on hauska nähdä. Ainut mikä ahdistaa, on se, että en ole oikeastaan kenenkään tuossa porukassa olevan kanssa kovin läheinen ystävä enkä kuulu ns. ydinposseen. Sen vuoksi jään usein ulkopuoliseksi, mua ei oteta kaikkiin ryhmäjuttuihin mukaan, eikä pyydetä muutenkaan aina joka tilaisuuteen, minkä siis ymmärrän hyvin. Ei mua tarvii joka paikkaan pyytääkään ja aina kun pyydetään, niin hauskaa on! Mutta usein mulle lankeaa juuri se osa, että pyydetään viinan höyryisiin pippaloihin mukaan ja oma osallistuminen ei aina perheellisellä oo niin itsestäänselvyys.
Ongelma on lähinnä se, etten oikein tiedä pitäisikö irtautua tuosta porukasta kokonaan ja keskittyä niihin oikeisiin ystäviin, joita mulla onneksi on useita. Tuntuu niin turhalta välillä "tuhlata aikaa" tollasessa porukassa, johon en kuitenkaan tuu ikinä täysin pääsemään sisään... Olen kuitenkin jo 31-vuotias ja mulla on mies ja kaksi lastakin jo, joten siinä mielessä kaverit nyt ei oo se tärkein asia enää elämässä, mutta tykkään viettää aikaa myös isossa porukassa ja muita varsinaisia kaveriporukoita mulla ei oo. Ja monet ystäväni on toooosi perhekeskeisiä, jotka ei kaipaa juuri elämää kodin ulkopuolelta. Itse kun tykkään käydä leffoissa, syömässä porukassa ja harrastaa (ilman lapsia) ym. vaikka perheellinen olenkin.
löytyiskö täältä ketään samassa tilanteessa olleita / olevia? Ja vinkkejä, mistä löytyä uus kaveriporukka, otetaan vastaan :D
Kommentit (17)
Mä kuuluin ydinporukkaan kunnes muutin 100km päähän opiskelemaan, tietty siinä alkoi väkisinkin yhteydenpito vähentyä ja muut porukassa teki ilman minua mitä milloinkin mistä sain lukea facesta. Kun muutin takaisin olin selvästi jäänyt ydinpossen ulkopuolelle. Katselin sitä touhua ja loukkauksia päälle puoli vuotta muuton jälkeen ja jätin koko porukan. Nyt mennyt vuosi kun viimeksi puhunut näiden kanssa ja olen erittäin tyytyväinen elämääni näin. Mulla oma perhe ja sit yks lapsuuden ystävä joka on kuin sisko ja sit muutama pinnallisempi kaverisuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli saman tyylinen tilanne, paitsi että pitkään kuuluin siihen ydinporukkaan. Tai ainakin luulin kuuluvani. Sitten tuli mitta täyteen sitä, että kaikki muut kutsuttiin johonkin jne. Enää en ole juuri yhteyksissä tuohon porukkaan.
Ota tilanne hallintaan ja jarjesta bileet. Kutsut kaikki nama ydinporukka tyypit (ja muitakin tietysti) ja jos eivat tule ni se on siina sitten. Ei varmaan kannat yrittaa olla ystavat jos eivat arvosta sen vertaa etta tulevat kun on kutsuttu.
Itsekin harkitsen kyllä vakavasti koko porukan jättämistä. Kun vaan uskaltaisi ja toinen on se, että lopettaisi tämän asian ajattelun. Tälläkin hetkellä aina kun näen jonkun porukkaan kuuluvan ja kuulen niitä juttuja missä he on ollu ja mitä tehnyt niin tulee paha mieli mikä saattaa kestää seuraavaankin päivään. Myönnän että se on erittäin typerää aikuiselta ihmiseltä ja kuulostaa varmaan naurettavalta, mutta minkäs teet!
Ap
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 20:45"]Mulla oli saman tyylinen tilanne, paitsi että pitkään kuuluin siihen ydinporukkaan. Tai ainakin luulin kuuluvani. Sitten tuli mitta täyteen sitä, että kaikki muut kutsuttiin johonkin jne. Enää en ole juuri yhteyksissä tuohon porukkaan.
[/quote]
Miten pistit välit poikki? Tai mitä sanoit kun sua pyydettiin jonnekin?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 20:48"]Ota tilanne hallintaan ja jarjesta bileet. Kutsut kaikki nama ydinporukka tyypit (ja muitakin tietysti) ja jos eivat tule ni se on siina sitten. Ei varmaan kannat yrittaa olla ystavat jos eivat arvosta sen vertaa etta tulevat kun on kutsuttu.
[/quote]
Toi olis kyllä hyvä idis...
Ap
Mulla ei ole ikinä ollut tollasta tilannetta, eikä kukaan mun mielestäni ole ollut ulkopuolinen. Jos oisin sä niin lopettaisin niiden kanssa oleilun, tai jos kutsuvat johonkin joka kuulostaa huppuhauskalta niin menisin mutta muuten lopettaisin niistä tuskailemisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 20:49"]Itsekin harkitsen kyllä vakavasti koko porukan jättämistä. Kun vaan uskaltaisi ja toinen on se, että lopettaisi tämän asian ajattelun. Tälläkin hetkellä aina kun näen jonkun porukkaan kuuluvan ja kuulen niitä juttuja missä he on ollu ja mitä tehnyt niin tulee paha mieli mikä saattaa kestää seuraavaankin päivään. Myönnän että se on erittäin typerää aikuiselta ihmiseltä ja kuulostaa varmaan naurettavalta, mutta minkäs teet!
Ap
[/quote]
Ei tuo ole naurettavaa, varsinkin jos olet ollut ystävä heidän kanssaan pitkään. Mulla tulee vielä vuodenkin jälkeen ikävä mutta vaikka olis ikävä ei se tarkoita et tarvitsisit heitä takaisin elämääsi. Itse laitoin jokaiselle saman viestin jossa selitin miksi olen ratkaisun tehnyt ja miltä minusta tuntui. Vastauksena sain haukkumista ja sanoivat olevansa iloisia päätöksestäni jne... Eli täysin oikea ratkaisu. En itse vastannut enää mitään heille. Vuoden aikana oon kyllä kuullut puheita yhteisiltä tutuilta jne ja olen kertonut oman puoleni mutta antanut muuten asian olla. Miksi tuhlata aikaa vanhojen märehtimiseen?
Nro 3
Minulla ei oikein ole neuvoja antaa. Olen itse jäädyttänyt kaikki ystävyys- ja kaverisuhteeni. Ennen niin läheiset ystävyydet ovat viilenneet jo muutenkin, kun jotkut naiset eivät voi lähteä suhteen alkamisen jälkeen minnekään. Kotona istutaan, ja ystävän elämä on muuttunut "meidän" elämäksi. Asia olisi varmasti eri, jos minullakin olisi lapsia, sitten voisimme puhua niistä lapsista.
Menevämmät kaverit taas ärsyttävät, koska se elämä on ainaista kuplajuomaa, uusia bilevaatteita, ja vaihtuvia miehiä. Itse olen lopen kyllästynyt baareissa istumiseen, olen kuoleman väsynyt klo 12 yöllä. Blaah. Kaupoissa pyöriminenkään ei kiinnosta, sillä olen kiinnostunut eettisistä ja ekologisista tuotteista.
Niin. Yritä ottaa ne syvälliset keskustelut ystäviltä. Ja sitten pidät hauskaa niiden kavereiden kanssa. Ainakin vältyt draamoilta, olet se harmiton tyyppi siinä taustalla. Et ehkä saa huomiota yhtä paljon kuin muut, mutta ei saa moni muukaan. Ehkäpä siellä nurkissa pyörii muitakin vähän "ulkopuolisia", ehkä jostakusta sellaisesta saisit läheisemmän ystävän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 20:55"][quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 20:49"]Itsekin harkitsen kyllä vakavasti koko porukan jättämistä. Kun vaan uskaltaisi ja toinen on se, että lopettaisi tämän asian ajattelun. Tälläkin hetkellä aina kun näen jonkun porukkaan kuuluvan ja kuulen niitä juttuja missä he on ollu ja mitä tehnyt niin tulee paha mieli mikä saattaa kestää seuraavaankin päivään. Myönnän että se on erittäin typerää aikuiselta ihmiseltä ja kuulostaa varmaan naurettavalta, mutta minkäs teet!
Ap
[/quote]
Ei tuo ole naurettavaa, varsinkin jos olet ollut ystävä heidän kanssaan pitkään. Mulla tulee vielä vuodenkin jälkeen ikävä mutta vaikka olis ikävä ei se tarkoita et tarvitsisit heitä takaisin elämääsi. Itse laitoin jokaiselle saman viestin jossa selitin miksi olen ratkaisun tehnyt ja miltä minusta tuntui. Vastauksena sain haukkumista ja sanoivat olevansa iloisia päätöksestäni jne... Eli täysin oikea ratkaisu. En itse vastannut enää mitään heille. Vuoden aikana oon kyllä kuullut puheita yhteisiltä tutuilta jne ja olen kertonut oman puoleni mutta antanut muuten asian olla. Miksi tuhlata aikaa vanhojen märehtimiseen?
Nro 3
[/quote]
Kiitos vastauksestasi! "Mukava" kuulla että mulla on kohtalotovereita! Olet rohkeasti ja asiallisesti uskaltanut irtautua porukasta, arvostan. Tolla tavalla se mustakin pitäisi hoitaa mutta en tiedä löytyykö boollsseja :)
Ap
Miksi sun pitäisi olla ydinporukkaa joka ikisessä porukassa, jossa liikut? Ja miksi pitäisi laittaa dramaattisesti välit poikki? Harvennat vaan tapaamisia, jos nyt ei nappaa. Saattaa tulla sellainen tilanne elämässä, että biletysseura taas maistuu. Ja sellainenkin juttu mietittäväksi, että mitenkäs aktiivisesti olet itse kutsunut tätä porukkaa jonnekin / järjestänyt jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 20:59"]Minulla ei oikein ole neuvoja antaa. Olen itse jäädyttänyt kaikki ystävyys- ja kaverisuhteeni. Ennen niin läheiset ystävyydet ovat viilenneet jo muutenkin, kun jotkut naiset eivät voi lähteä suhteen alkamisen jälkeen minnekään. Kotona istutaan, ja ystävän elämä on muuttunut "meidän" elämäksi. Asia olisi varmasti eri, jos minullakin olisi lapsia, sitten voisimme puhua niistä lapsista.
Menevämmät kaverit taas ärsyttävät, koska se elämä on ainaista kuplajuomaa, uusia bilevaatteita, ja vaihtuvia miehiä. Itse olen lopen kyllästynyt baareissa istumiseen, olen kuoleman väsynyt klo 12 yöllä. Blaah. Kaupoissa pyöriminenkään ei kiinnosta, sillä olen kiinnostunut eettisistä ja ekologisista tuotteista.
Niin. Yritä ottaa ne syvälliset keskustelut ystäviltä. Ja sitten pidät hauskaa niiden kavereiden kanssa. Ainakin vältyt draamoilta, olet se harmiton tyyppi siinä taustalla. Et ehkä saa huomiota yhtä paljon kuin muut, mutta ei saa moni muukaan. Ehkäpä siellä nurkissa pyörii muitakin vähän "ulkopuolisia", ehkä jostakusta sellaisesta saisit läheisemmän ystävän?
[/quote]
Hyviä pointteja! Ja tuota olen itseasiassa miettinyt että alkaisin kaveerata jonkun muun ulkopuolisemman kanssa, siihen suuntaan olen itseasiassa saanut ehdotuksiakin juuri tällaisilta henkilöiltä.
Toki se on kiva kun on porukka jonka kanssa pitää hauskaa. Ehkä pitäisi vaan pitää hauskaa analysoimatta turhaan sen enempää porukan muiden ihmisten välisiä suhteita..
Ap
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 20:55"]
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 20:49"]Itsekin harkitsen kyllä vakavasti koko porukan jättämistä. Kun vaan uskaltaisi ja toinen on se, että lopettaisi tämän asian ajattelun. Tälläkin hetkellä aina kun näen jonkun porukkaan kuuluvan ja kuulen niitä juttuja missä he on ollu ja mitä tehnyt niin tulee paha mieli mikä saattaa kestää seuraavaankin päivään. Myönnän että se on erittäin typerää aikuiselta ihmiseltä ja kuulostaa varmaan naurettavalta, mutta minkäs teet! Ap [/quote] Ei tuo ole naurettavaa, varsinkin jos olet ollut ystävä heidän kanssaan pitkään. Mulla tulee vielä vuodenkin jälkeen ikävä mutta vaikka olis ikävä ei se tarkoita et tarvitsisit heitä takaisin elämääsi. Itse laitoin jokaiselle saman viestin jossa selitin miksi olen ratkaisun tehnyt ja miltä minusta tuntui. Vastauksena sain haukkumista ja sanoivat olevansa iloisia päätöksestäni jne... Eli täysin oikea ratkaisu. En itse vastannut enää mitään heille. Vuoden aikana oon kyllä kuullut puheita yhteisiltä tutuilta jne ja olen kertonut oman puoleni mutta antanut muuten asian olla. Miksi tuhlata aikaa vanhojen märehtimiseen? Nro 3
[/quote]
Paljon parempi olisi van ottaa etäisyyttä. Nähdä näitä ihmisiä vähemmn. Ei mennä tapaamisiin.
Miksi sitä olisi pahoillaan, jos oma elämäntilanne ja asuinpaikka vaikuttaa kuitenkin mahdollisuuteen osallistua tapaamisiin. Joskus myöhemmin voisi taas tulla toisenlaisia aikoja, jolloin vanhoja ystäviä voisi tavata. Ei kannata olla niin mustasukkainen. Ihmiset vo olla kivoja tavata joskus, vaikei ihan paras ystävä tai joka juhlien kutsuttu olisikaan.
Ei kannata tehdä edellä kuvatun tavalla. T. Vähän vanhempi ja erilaisia tilanteita kaveriporukoissa nähnyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 21:02"]Miksi sun pitäisi olla ydinporukkaa joka ikisessä porukassa, jossa liikut? Ja miksi pitäisi laittaa dramaattisesti välit poikki? Harvennat vaan tapaamisia, jos nyt ei nappaa. Saattaa tulla sellainen tilanne elämässä, että biletysseura taas maistuu. Ja sellainenkin juttu mietittäväksi, että mitenkäs aktiivisesti olet itse kutsunut tätä porukkaa jonnekin / järjestänyt jotain?
[/quote]
Ihan totta puhut! Ei mun tarvitsekaan olla ydinporukkaa. Jotenkin vaan vaivaa tuo asia ja on sellainen tunne että olis helpompi jos ei olis tekemisissä ollenkaan. Plaah! Hyviä pointteja sulla, kun ne vielä menis mun omaan kaaliin :D Ja jonkin verran järjestän jotakin, ehkä vaan pitäis alkaa päättäväisemmin järjestää sellasia tapaamisia, mitkä olis enempi oman tyylisiä ja kattoo mitä tapahtuu.
Ap
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 20:50"]
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 20:45"]Mulla oli saman tyylinen tilanne, paitsi että pitkään kuuluin siihen ydinporukkaan. Tai ainakin luulin kuuluvani. Sitten tuli mitta täyteen sitä, että kaikki muut kutsuttiin johonkin jne. Enää en ole juuri yhteyksissä tuohon porukkaan. [/quote] Miten pistit välit poikki? Tai mitä sanoit kun sua pyydettiin jonnekin? Ap
[/quote]
Välit viileni pikkuhiljaa ihan itsestään kun mua ei enää pyydetty mukaan ja silloin kun pyydettiin niin en mennyt, tekosyynä käytin työkiireitä ym.
Tuossa ydinporukassa oli kaksi mulle läheistä ystävää, toiseen heistä pidän yhteyttä vieläkin ja toinen ex-ystävä on ainoa johon voisin sanoa mulla olevan välit poikki. Hänelle sanoin melko suoraan, että olen kyllästynyt pompotteluun ja haluan ottaa etäisyyttä. Tämän ex-ystävän kanssa oli vähän sellaista, että olin tervetullut kun minusta hyötyi jotain. Muut porukasta ei olleet mulle niin läheisiä, moikataan kun nähdään ja ehkä vaihdetaan kuulumiset.
Mä olen sua kyllä roimasti nuorempi, eikä mulla varsinaisia ystäviä ole. Tai, no oli mutta hänkin muutti eri paikkakunnalle kauas pois. Elämä on yksinäistä tällä hetkellä
Anyone?