Yle: Walhelmin perheen isä on välillä syömättä, jotta lapsille riittää ruokaa – mutta onko rivitalossa asuvalla perheellä sittenkään oikeutta puhua köyhyydestä?
Hyviä pointteja
Kommentit (4664)
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se ole mitään haukkumista, että ihmettelee miten perheestä on puolet niin lihavia ja samalla valittavat nälkää?ihan itse ovat vastuussa siitä, mitä suustaan päästivät dokkarissa. Itselläni ei olisi ollut mitään tarvetta kommentoida heidän ulkonäköään, jos rouva ei olisi valittanut miehensä nälkäkuolemaa ja laihuutta, kun itse ei selkeästi ole uhrautunut samalla tavalla jättämällä aterioita väliin, että lapsille riittää ruokaa. Ei ole vihapuhetta todeta jonkun olevan lihava, jos hän on. Lihava ei ole haukkumasana.
No voisko sitä ihmetellä vaikka ihan vain omassa päässään? Tai jos nyt ihan pakko on saada jollekin sanoa, niin sanoisko vaikka jollekin kaverille? Voisitte sitten kauhistella ja hämmästellä keskenänne.
Pitääkö se asia kirjoittaa jonnekin julkisesti niin, että tämä ko ihminenkin voi sen nähdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon perheen nuoret miehet vaikuttavat hyvin kasvateluilta ja fiksuilta/siisteiltä yksilöiltä. Ja vanhin käy kesätöissä. Kyllä noista kunnon kansalaisia kasvaa, vaikka vanhempansa ovat tuossa tilanteessa missä nyt ovat. Ainakinheillä näyttää rakkautta piisaavan ja se on tärkeätä.
Mies sanoi, ettei mene vakitöihin, koska vaimo ei jaksaisi paria kuukautta pitempään kotona vaan olisi sitten jo vuodeosastopotilaana ja hän joutuisi jäämään kuitenkin töistä pois.
Sydämen vajaatoiminta toki kerää nestettä elimistöön, mutta vaimolla silti lienee ylipainoa runsaasti, mikä vielä pahentaa kyseistä tautia. Jos perheellä ei ole aina varaa kaikkien ruokaan, vaimo voisi antaa miehen syödä ja jättää itse vähemmälle.
Ja tätä en sano pahalla enkä pilkatakseni, vaan ihan sen takia, että naisen terveys vaaraantuu entistä enemmän tuon painon takia.
Täällä moni väheksyy selvästi vaimon sairautta, mutta jos hänellä oikeasti on sydämen vajaatoiminta, se ei ole helppo sairaus. Harvemminhan sitä nuorilla ihmisillä on, mutta vanhoilla kyllä ja sen ennuste on aika huono.
Jos se sairqus olisi paha, hän pääsisi eläkkeelle.
Nyt on työtön joten kyllä hänet on työkykyiseksi arvioitu.
Fyysiset sairaudet ovat sellaisia, että Kela saattaa pitää työkykyisenä, vaikka olisi suurin piirtein pää kainalossa. Valtava määrä työkyvyttömiä ihmisiä työttöminä työnhakijoina juuri tästä syystä. Ihmetyttää, että vieläkin on olemassa ihmisiä, jotka eivät tätä tiedä.
Mielenterveyssyistä pääsee helpommin eläkkeelle.
Sydämen vajaatoiminta ei oikeasti ole syy olla käymättä töissä.
Annetaanpa asiantuntijoiden päättää
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin keskustelu vahvistaa sitä ajatusta, että teen itsem*rhan sitten kun olen niin vanha etten enää pysty työhön. Minä nimittäin tiedän, että siinä vaiheessa joudun hakemaan tukia, koska saan vähän vajaa 10€ tuntipalkkaa ja siitä ei kerry sellaista eläkettä, että sillä elää. Koska olen sitten ison osan ihmisistä silmissä moskaa, jätettä, kuppaaja, elätti, tukirotta, mitä näitä nyt on tässäkin keskustelussa mainittu, niin en todellakaan halua elää.
Tai ehkä täällä kommentoivien mielestä pitäisi päästää itsensä päiviltä jo nyt, olenhan nytkin todella pienituloinen, rumakin olen ja myös tyhmä (oppimisvaikeudet), eli sellainen jolla ei ainakaan tämän palstan mukaan ole mitään ihmisarvoa.
Älä viitsi uhriutua. Sinun elämänvalintasi ja -tyylisi tuskin on sama kuin tällä perheellä. Sinä käyt kuitenkin töissä kun vielä pystyt etkä ole heti parikymppisenä heittäytynyt tukisysteemiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon perheen nuoret miehet vaikuttavat hyvin kasvateluilta ja fiksuilta/siisteiltä yksilöiltä. Ja vanhin käy kesätöissä. Kyllä noista kunnon kansalaisia kasvaa, vaikka vanhempansa ovat tuossa tilanteessa missä nyt ovat. Ainakinheillä näyttää rakkautta piisaavan ja se on tärkeätä.
Mies sanoi, ettei mene vakitöihin, koska vaimo ei jaksaisi paria kuukautta pitempään kotona vaan olisi sitten jo vuodeosastopotilaana ja hän joutuisi jäämään kuitenkin töistä pois.
Sydämen vajaatoiminta toki kerää nestettä elimistöön, mutta vaimolla silti lienee ylipainoa runsaasti, mikä vielä pahentaa kyseistä tautia. Jos perheellä ei ole aina varaa kaikkien ruokaan, vaimo voisi antaa miehen syödä ja jättää itse vähemmälle.
Ja tätä en sano pahalla enkä pilkatakseni, vaan ihan sen takia, että naisen terveys vaaraantuu entistä enemmän tuon painon takia.
Täällä moni väheksyy selvästi vaimon sairautta, mutta jos hänellä oikeasti on sydämen vajaatoiminta, se ei ole helppo sairaus. Harvemminhan sitä nuorilla ihmisillä on, mutta vanhoilla kyllä ja sen ennuste on aika huono.
Jos se sairqus olisi paha, hän pääsisi eläkkeelle.
Nyt on työtön joten kyllä hänet on työkykyiseksi arvioitu.
Fyysiset sairaudet ovat sellaisia, että Kela saattaa pitää työkykyisenä, vaikka olisi suurin piirtein pää kainalossa. Valtava määrä työkyvyttömiä ihmisiä työttöminä työnhakijoina juuri tästä syystä. Ihmetyttää, että vieläkin on olemassa ihmisiä, jotka eivät tätä tiedä.
Mielenterveyssyistä pääsee helpommin eläkkeelle.
Sydämen vajaatoiminta ei oikeasti ole syy olla käymättä töissä.
Annetaanpa asiantuntijoiden päättää
Ovat päättäneet jo, koska hän on työtön, eikä sairauseläkeläinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se ole mitään haukkumista, että ihmettelee miten perheestä on puolet niin lihavia ja samalla valittavat nälkää?ihan itse ovat vastuussa siitä, mitä suustaan päästivät dokkarissa. Itselläni ei olisi ollut mitään tarvetta kommentoida heidän ulkonäköään, jos rouva ei olisi valittanut miehensä nälkäkuolemaa ja laihuutta, kun itse ei selkeästi ole uhrautunut samalla tavalla jättämällä aterioita väliin, että lapsille riittää ruokaa. Ei ole vihapuhetta todeta jonkun olevan lihava, jos hän on. Lihava ei ole haukkumasana.
No voisko sitä ihmetellä vaikka ihan vain omassa päässään? Tai jos nyt ihan pakko on saada jollekin sanoa, niin sanoisko vaikka jollekin kaverille? Voisitte sitten kauhistella ja hämmästellä keskenänne.
Pitääkö se asia kirjoittaa jonnekin julkisesti niin, että tämä ko ihminenkin voi sen nähdä?
Ilmeisesti pitää, koska hän ilmeisesti kuvittelee muuten että kaikki on ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt en lukenut koko keskustelua kun on niin monta sivua, niin en tiedä oliko jo jotain seuraavasta?
Ohjelmassa kohdassa noin 4.07 perheen isä alkaa kertoa mistä velkaantuminen on alkanut. Kohdassa 4.18 hän sanoo: enhän mä ollut työttömänä kun pari kuukautta, mutta kuitenkin siitä se velkakierre on niiku alkanut"
Eli onko ollut jossain töissä sen IT-työn jälkeen? Miksi velkaantuminen on alkanut, jos on ollut silloin vain parin kk:n verran työttömänä?
On tietysti voinut olla jotain äkillisiä isompia menoja joihin lopputili lomapalkkoineen ei ole riittänyt ja pitänyt ottaa lainaa, mutta nyt en oikein saa kiinni tuosta.
Epämääräistä selittelyä ja tekosyiden keksintää.
Perheellisellä pitää aina olla puskurirahasto, pitää kuulua ammattiliittoon ja pitää tajuta että pikavippejä ei oteta.
Varmasti eläneet ihan okei kun isä ollut töissä, äiti on hoitanut lapsia kotona. Saaneet asuntolainaa ja hankkineet asunnon.
Sitten kun isä on jäänyt yllättäen työttömäksi, tilanne on varmaan kärjistynyt nopeasti, koska asuntovelka pitänyt maksaa ja silleen. Jos isä ollut työelämässä aina, ei ole ehkä tarvinnut kehittää taitoja toimia byrokratian kanssa ja elää köyhänä.
Ongelmiin joutuvat usein tuollaiset ihmiset jotka ovat vielä tunnollisia ja yrittävät maksaa joka velan, sen sijaan että neuvottelisivat velanantajan kanssa järjestelyistä (saati että jättäisivät maksamatta) ja/tai hakisivat äkkiä apua jostain asialle. Monella se häpeän tunne estää puhumasta asiasta alussa. Miehet varsinkin jos ovat perheenelättäjiä kokevat syyllisyyttä työttömyydestä (vaikka firma olisi mennyt konkkaan tms. eli ei mitenkään heidän syytään).
Niin koska ei ole sitä puskurirahastoa ja työttömyysturvasta ei ole huolehdittu.
Ja sen sijaan että äiti olisi mennyt töihin on väännetty kolmas lapsi. Ja neljäs ja viides.
”Suomessa oli viime vuonna reilut 630 000 köyhyysrajan alla elävää ihmistä, joista harvalla on merkittäviä säästöjä tai sijoituksia.” IL
Pitäisi ja pitäisi. Karu tosiasia on, että monellakaan ei ole, vaikka kuinka pitäisi.
Ja miksi meidän edes hyvinvointivaltiossa iloisina veronmaksajina pitäisi? Sitä vartenhan veroja maksetaan, että kaikilla on turvaverkko.
Muuten, lasten yhteydessä ”vääntäminen” särähtää korvaan tosi pahasti. En suosittele sen käyttöä. Lapset ovat viattomia tähän maailmaan tullessaan ja monet myös rakastettuja. Sitten on heitä, jotka jäävät ilman rakkautta ja huolenpitoa ja puhuvat enimmäkseen puskurirahastoista tai niiden puutteesta.
Taitaa Paksu Partricia itse riehua nyt täällä.
Sen verran omituista perustelua nyt.
Nuo lapset on tehtailemalla tehtailtu eikä heitä rakasteta, äiti tyydyttää omia tarpeitaan.
Vääntämällä väännetty.
Vanhemmat holtittomia, itsekkäitä ja tyhmiä.
Tämä. Olen itse monilapsisesta perheestä (meillä lapsia vielä yksi enemmän) ja äidin traumoja meidätkin hankittiin paikkailemaan. Ikinä ei ollut varaa mihinkään kivaan (ei sitä enää lopulta osannut pyytääkään), mitään kivaa ei ikinä tehty (sen sijaan sai kuunnella ainaista rahatilanteesta valitusta), ja ei äidin huomio riittänyt kaikille, yleensä se perheen senhetkinen ”vauva” oli tärkein. Isä kävi kuitenkin ihan hyväpalkkaisessa työssä ja äiti piilotteli kotona lasten kanssa. Ei meillä onneksi koiraa sentään ollut.
En tähän päivään mennessä ole saanut selville missä vaiheessa vanhempien päässä vinksahti. Kun ei meistä näyttänyt edes olevan heille kovin paljon iloa. 🤷♀️
Samoin. Lisäksi sai kuunnella jatkuvaa marinaa siitä miten äiti "uhrautuu" meidän lasten takia jne. Ja tätä kun oltiin kuunneltu ensin ja näytti siltä, että nyt se menee jopa töihin, hän tekaisikin taas uuden lapsen.
Tuttua settiä! Minä taas päätin jättää lapset kokonaan tekemättä, käytännössä kasvatin ja kolme nuorinta sisarustani kun äitini henkinen ja fyysinen terveys oli ulapalla liian monen synnytyksen jälkeen. Koen tehneeni ihan tarpeeksi työtä tulevaisuuden veronmaksajien saralla. 😎
Terveyskirjasto:
Sydämen vajaatoiminnan hoidossa pyritään ensin vaikuttamaan sen perussyyhyn. Vajaatoiminnan tavallisin aiheuttaja, kohonnut verenpaine, hoidetaan tehokkaasti. Sepelvaltimotauti voidaan usein hoitaa lääkkeillä, joskus pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa aiheuttava tai pahentava läppävika korjataan leikkauksella tai katetritoimenpiteellä.
Lääkehoito on tärkein osa sydämen vajaatoiminnan hoitoa, mutta myös säännöllisellä liikunnalla, painon tarkalla hallinnalla, alkoholin käytön kohtuullistamisella ja terveellisellä vähäsuolaisella ja riittävästi rautaa sisältävällä ruokavaliolla on tärkeä merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta olisi pelastaa tuolta nuorimmat lapset pois ja odottaa, että vanhimmat lentävät pesästä. Sama homma jokaisen elämänhallintaongelmaisen perheen kohdalla. Lapsi vauvana jo adoptioon, hyviä ottajia olisi. Loppuisi se holtiton lisääntyminen tilanteessa, jossa taloudesta ja edellisistäkään lapsista ei osata pitää huolta. Elämää ei kuulu täyttää aina uusilla lapsilla, jotta olisi itsellä päiviin jotain tekemistä.
Kyllähän noista lapsista ihan hyvää huolta pidettiin. Oletko kenties adoptiojonossa vai miksi noin katkera kommentti?
Tämän perheen äiti tuskin on samaa mieltä kanssasi adoptioperheiden automaattisesta hyvyydestä, hänet kun pelastettiin ilmeisesti sellaisesta lastenkotiin…Ei noista lapsista huolta pidetty oikeasti. Heidät oli hankittu paikkaamaan äidin traumoja, eikä heitä nähty oikeasti.
Millä perusteella väität noin? Miten se näkyi, ettei huolta pidetty?
Kuulostaa aika mustavalkoiselta ajattelulta.Samaa mietin. Eihän tuollaisesta pikkupätkästä voi edes pahemmin päätellä mitään, eikä voida tietää millaista se heidän elämänsä on normaalisti. Mitään erityisen huolestuttavaa tai hälyttävää en tuossa nähnyt. Aika rennolta ja lämminhenkiseltä meno vaikutti, joskin aika vakavia olivat enimmäkseen. Mutta sehän voi johtua kuvaamisestakin, lapsia ainakin voi jännittääkin tuollainen.
Ja ylipäätään, meillä kaikilla on jonkinasteisia traumoja taustalla, tai jos ei nyt ihan traumoja, niin ainakin erilaisia haitallisia uskomuksia ja ajatus- ja toimintamalleja, joita me siirrämme eteenpäin lapsillemme, joko tietoisesti tai tiedostamatta. Eli jos aletaan hakemaan jotain ihanteellista äitiä tai isää lapsille, niin eipä kukaan oikeastaan saisi silloin lapsia hankkia. Me ollaan kaikki enemmän tai vähemmän epätäydellisiä ja keskeneräisiä.
Ja teille, jotka paheksutte lapsimäärää, niin mistä te tiedätte, vaikka noista lapsista kasvaisi ihan tasapainoisia aikuisia, kunnon kansalaisia ja kunnon veronmaksajia (kun tuo veronmaksuasia nyt vaikuttaa niin teidän sydäntänne lähellä olevan)?
Kun kaikkien tutkimusten mukaan tuollaisten vanhempien lapsista tulee samanlaisia kuin vanhempansa.
Ja se yksihän on autisti ja muutakin ongelmaa on, joten hänestä ei ainakaan tule veronmaksajaa.
Mikään tutkimus ei sano, että perhetausta määrää ihmiset tulevevaisuuden. Jos näin olisi, mistään omasta vastuusta ei edes voitaisi puhua tässäkään keskustelussa. Silloin jokainen vain toteuttaisi syntymässä määrättyä kohtaloaan tahdottomana.
Kyllähän tästä on ihan selkeää tutkimustulosta, että perhetausta vaikuttaa lapsen koulumenestyksen. Tausta myös vaikuttaa siihen ,että yhä harvempi korkeakouluopiskelija on edes duunari perheistä . Tässä yhteydessä ei kannata edes näistä surjäytyneistaustaisista mitään puhua.. sen sijaan ylisukupolvinen köyhyys ja osattomuus alkaa olla jo tavallista Suomessakin. Ikävä kyllä nämä syrjäytyvät lapset näkee helposti jo koulun alaluokilla.
Missasinko, siis mies ei voi käydä töissä kun vaimo ei kestä olla kotona ilman miestä seuranaan? Vai oliko se joku tekosyy sille, ettei käy töissä? Vai ihan tosissaanko näin?
Toivottavasti äidillä on hyvä hoitokontakti. Olisi tärkeää pitää terveydestä huolta, kun on noin pieniä lapsiakin. Laihduttaminen olisi super tärkeää sydämen kannalta. En tiedä millä perustein Suomessa pääsee laihdutusleikkaukseen.. Toivottavasti saa kuitenkin elämänsä reilaan tavalla tai toisella!
Vierailija kirjoitti:
335 kirjoitti:
Joitain havaintoja:
- työttömyyden alkamisen jälkeen on tehty 3 lasta; moni muu lykkäisi lasten tekoa siihen asti, kunnes talous on kunnossa
Jos moni muu lykkäisi lasten tekoa työttömyyden takia, niin miksi yleensä kriisiaikoina syntyvyys nousee?
Talouslama ja suurtyöttömyys, sota, pandemia ovat kaikki yleensä nostaneet syntyvyyttä. Ei kait niin pitäisi käydä jos moni lykkää lisääntymistä kunnes tulee parempi talous tai muuten parempi aika.Kyllä se vaan niin päin menee, että moni hankkii lapsia työttömyyden aikana, sillä silloin on aikaa lapsille.
Osa voi myös hakea uutta sisältöä elämäänsä työn tilalle. Osa kokee myös saavansa toivoa paremmasta ja elämän jatkumisesta lasten myötä.
90-luvun laman aikaan nousi, mutta 2008-18 puolestaan laski yli 20% ja peruskoulun käyneillä miehillä 33%.
Vierailija kirjoitti:
Missasinko, siis mies ei voi käydä töissä kun vaimo ei kestä olla kotona ilman miestä seuranaan? Vai oliko se joku tekosyy sille, ettei käy töissä? Vai ihan tosissaanko näin?
Vaimo ei jaksa hoitaa nuorinta lastaan kotona yksin, vaikka hänet on nimetty tämän omaishoitajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missasinko, siis mies ei voi käydä töissä kun vaimo ei kestä olla kotona ilman miestä seuranaan? Vai oliko se joku tekosyy sille, ettei käy töissä? Vai ihan tosissaanko näin?
Vaimo ei jaksa hoitaa nuorinta lastaan kotona yksin, vaikka hänet on nimetty tämän omaishoitajaksi.
Normaali perhe palkkaisi sinne kotiin apua siitä isän palkasta, koska isä kuitenkin tienaisi enemmän vaikka siitä maksettaisiin hoitajaakin. Ja hänelle edes kertyisi eläkettä.
Muutenhan nämä on loppuikänsä tukien varassa, kuolemaansa asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin keskustelu vahvistaa sitä ajatusta, että teen itsem*rhan sitten kun olen niin vanha etten enää pysty työhön. Minä nimittäin tiedän, että siinä vaiheessa joudun hakemaan tukia, koska saan vähän vajaa 10€ tuntipalkkaa ja siitä ei kerry sellaista eläkettä, että sillä elää. Koska olen sitten ison osan ihmisistä silmissä moskaa, jätettä, kuppaaja, elätti, tukirotta, mitä näitä nyt on tässäkin keskustelussa mainittu, niin en todellakaan halua elää.
Tai ehkä täällä kommentoivien mielestä pitäisi päästää itsensä päiviltä jo nyt, olenhan nytkin todella pienituloinen, rumakin olen ja myös tyhmä (oppimisvaikeudet), eli sellainen jolla ei ainakaan tämän palstan mukaan ole mitään ihmisarvoa.
Älä viitsi uhriutua. Sinun elämänvalintasi ja -tyylisi tuskin on sama kuin tällä perheellä. Sinä käyt kuitenkin töissä kun vielä pystyt etkä ole heti parikymppisenä heittäytynyt tukisysteemiin.
Minä käyn töissä tasan sen ansiosta, että satuin henkilökohtaisesti tuntemaan ihmisen joka viitsi ja uskalsi minut palkata. Jos en olisi tuntenut, niin tuskin olisin nyt töissä, koska ei lähes kehitysvammaisen kognitiivisilla kyvyillä varustettu ihminen kuten minä edes pysty tekemään moniakaan töitä, saati että tällainen ihminen uskallettaisiin palkata kun normaalejakin on saatavilla. Ei minulla ole mitään varaa ylentää itseäni jotenkin fiksummaksi kuin ne, joilla ei ole työtä. Työhön kun ei tosiaan noin vain mennä vaikka kuinka olisi motivaatiota, pitää löytyä myös se työnantaja joka haluaa palkata.
Ja mitä uhriutumista se on jos päättää tehdä sen ratkaisun mikä ilmeisesti olisi tänne kirjoittavien mielestä hyvä meille vähävaraisille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin keskustelu vahvistaa sitä ajatusta, että teen itsem*rhan sitten kun olen niin vanha etten enää pysty työhön. Minä nimittäin tiedän, että siinä vaiheessa joudun hakemaan tukia, koska saan vähän vajaa 10€ tuntipalkkaa ja siitä ei kerry sellaista eläkettä, että sillä elää. Koska olen sitten ison osan ihmisistä silmissä moskaa, jätettä, kuppaaja, elätti, tukirotta, mitä näitä nyt on tässäkin keskustelussa mainittu, niin en todellakaan halua elää.
Tai ehkä täällä kommentoivien mielestä pitäisi päästää itsensä päiviltä jo nyt, olenhan nytkin todella pienituloinen, rumakin olen ja myös tyhmä (oppimisvaikeudet), eli sellainen jolla ei ainakaan tämän palstan mukaan ole mitään ihmisarvoa.
Älä viitsi uhriutua. Sinun elämänvalintasi ja -tyylisi tuskin on sama kuin tällä perheellä. Sinä käyt kuitenkin töissä kun vielä pystyt etkä ole heti parikymppisenä heittäytynyt tukisysteemiin.
Minä käyn töissä tasan sen ansiosta, että satuin henkilökohtaisesti tuntemaan ihmisen joka viitsi ja uskalsi minut palkata. Jos en olisi tuntenut, niin tuskin olisin nyt töissä, koska ei lähes kehitysvammaisen kognitiivisilla kyvyillä varustettu ihminen kuten minä edes pysty tekemään moniakaan töitä, saati että tällainen ihminen uskallettaisiin palkata kun normaalejakin on saatavilla. Ei minulla ole mitään varaa ylentää itseäni jotenkin fiksummaksi kuin ne, joilla ei ole työtä. Työhön kun ei tosiaan noin vain mennä vaikka kuinka olisi motivaatiota, pitää löytyä myös se työnantaja joka haluaa palkata.
Ja mitä uhriutumista se on jos päättää tehdä sen ratkaisun mikä ilmeisesti olisi tänne kirjoittavien mielestä hyvä meille vähävaraisille?
Tuskin kukaan toivoo sinun tai dokkarin perheen kuolemaa. Ihmiset arvostelevat heidän asennettaan ja kykenemättömyyttään ottaa vastuuta tietyistä asioista. Ja toivovat että ottaisivat sen vastuun. Älä lue liikaa rivien välistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko näin iso osa kommentoijista todellakin ihan ääliöitä vai teeskentelevätkö vain? Kymmenen minuutin tv-pätkän perusteella tehdään diagnoosia ja luonneanalyysiä, ylipäätään kuvitellaan, että nyt tästä perheestä tiedetään aivan kaikki. Jotain rajaa.
No sehän siinä on, kun kaikki muut näkee kymmenessä minuutissa, mikä siellä mättää ja he itse tallaa siellä suossa vuosikausia tajuamatta sitä.
Taas on ylimielisyys huipussaan, av-palsta ei petä koskaan.
Joo, epäilemättä myös kymmenessä minuutissa pystytte samaistumaan siihen tilanteeseen, jossa perheen nuorin lapsi on vammainen, äiti on vaikeasta taustasta tuleva, sairas, ja molemmat vanhemmat köyhiä.
Kyllä te tiedätte ja osaatte kaiken paremmin kuin tuo perhe.
Itse ihmettelen taas tämän perheen sitkeyttä ja voimakasta keskinäistä rakkautta. Itse tiedän, että tuollaisia vaikeuksia en välttämättä itse edes jaksaisi.
Kymmenessä minuutissa ei kerrotuista TOSIASIOISTA voi päätellä, mitä tehdään väärin?
Mutta sitkeys ja voimakas keskinäinen rakkaus sen sijaan loistavat jo ensimmäiseltä minuutilta niin, että silmiä häikäisee.
Hieman logiikkaa, kiitos. Jos me emme voi nähdä, mitä he tekevät väärin, et sinäkään mitään rakkautta voi nähdä.
Minusta tuo oli mukavanoloinen perhe. Tekivät yhdessä kaikkea ja lapset oli kivan oloisia, samoin tuo pappa. Mamma vaikutti vähän perässävedettävältä ja vastuuttomalta , kuin yksi ylimääräinen lapsi joka hokee mää rakastan sua ainakun tilanne menee vaikeaksi. Voisi olla topakampi kun on saanut noin ihanan perheen.
Jotenkin näkisi enemmän toivoa tuollekin perheelle jos isä saataisiin töihin.Eikö äiti pärjää edes osapäivää lapsen kanssa?Lapselle voisi myös osa-aikainen hoito tehdä hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo oli mukavanoloinen perhe. Tekivät yhdessä kaikkea ja lapset oli kivan oloisia, samoin tuo pappa. Mamma vaikutti vähän perässävedettävältä ja vastuuttomalta , kuin yksi ylimääräinen lapsi joka hokee mää rakastan sua ainakun tilanne menee vaikeaksi. Voisi olla topakampi kun on saanut noin ihanan perheen.
Ne söi yhdessä ja kävi mökillä. Muun ajanhan ne pojat möllötti kännykällä tai koneella. Jopa se kuusvuotias jolle oli ollut varaa ostaa älypuhelin.
Ja jos hakee ja saa, niin kivitetään Vauvan aihe vapaalla.