Yle: Walhelmin perheen isä on välillä syömättä, jotta lapsille riittää ruokaa – mutta onko rivitalossa asuvalla perheellä sittenkään oikeutta puhua köyhyydestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niin vain on että opiskelu ja työnteko kannattaa.

Monella työttömällä on tutkintoja ja työkokemusta, ei auta nykypäivänä.

Olen itse rekrytointialalla ja pääsääntöisesti koulutetut ihmiset, joilla on työkokemusta työllistyvät melko hyvin, monilla aloilla heidät suorastaan revitään käsistä. Totta kai on aloja, joissa työllisyystilanne on haastava. Mutta joka tapauksessa, työmarkkinat ovat taas muuttuneet huomattavasti parempaan suuntaan.

Koulutus ja työnteko on aina parempi, kuin henkilö, jolla ei ole osaamista, eikä edes yritystä mihinkään.

Valitettavasti monella työttömällä on CV:ssä paljon työkokemusta ja tutkintoja.

Jopa tohtoreita on työttömänä.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse köyhästä perheestä ja omaa lapsuuttani muistellessa tämän perheen esitteleminen esimerkkinä köyhästä perheestä tuntuu lähes loukkaukselta. Missä ihmeen kuplassa tuo toimittajakin on elämänsä elänyt?

Isänsä kuoli, kun oli lapsi. Äiti jäi huolehtimaan hänestä ja siskostaan. Uskon, että hänen lapsuutensa köyhyys on ollut toista luokkaa, kun haastattelemansa perheen. Varmasti pyöritteli kulisseissa silmiään, mutta pakkohan se oli työnsä puolesta myötäelää perheen ”kurjuutta”.

Vierailija kirjoitti:

Minulta on mennyt paljolti usko ihmisten oikeudentajuun ja rehellisyyteen ja osin myös hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminnan avoimuuteen ja vastuullisuuteen.

Hyväntekekeväisyyjärjestöiltä huijataan apua, tavaraa, rahaa ja lahjakortteja. Avunhakijalla voi olla verotuksessa pienet tulot, mutta sekään ei kerto kaikkea. Avunhakija voi asua sukulaisilta perityssä ja ilmaisessa omistuasunnossa. Ihminen voi esittää ulospäin "köyhää", mutta totuus on jotain ihan muuta. Joillekin omat vanhemmat ja appivanhemmat antavat avokätisesti rahaa, tarjoavat ilmaista apua, maksavat laskuja ja ostavat tavaraa.

Minusta Suomessa pitäisi ymmärtää, että kaikki köyhäksi itseään kutsuvat eivät ole köyhyyttä nähneetkään. On olemassa yhteiskuntaa, kuntaa, seurakuntaa, järjestöjä ja liian hyväuskoisia auttajia huijaava tekoköyhien joukko. Ja sitä apua tarvitsevat oikeat köyhät. Monet lapsiperheet saavat esimerkiksi isovanhemmilta jatkuvasti ilmaista apua ja rahaa. Toiset lapsiperheet eivät saa isovanhemmilta ikinä minkäänlaista apua tai lantin lanttia. Pitäisi selvittää avunhakijan tulot ja varallisuus sekä paljonko he saavat apua ja rahaa esimerkiksi sukulaisilta.

Kiinnostaa, paljonko seurakunnat, ruokapankit ja järjestöt kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti, Pelastusarmeija, Hope ja muut avustuksia jakavat tahot kohtaavat huijareita? Vanhemmat hakevat avustuksista perheelleen lahjakortteja ja ilmaiset vaatteet, kengät ja harrastusvälineet. Avustukset ja tuet pitäisi jakaa heille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat, ei huijareille!

Vierailija kirjoitti:

Itse teen vapaaehtoistyötä ja viime vuosina on valitettavasti lisääntynyt sellaiset joille ei enää kelpaa ne Prisman t-paidat vaan pitää olla tiettyjä merkkejä. Ei kelpaa aikuisille tavalliset 15 euron alushousupaketit vaan pitää olla Björn Borgia tai Hilfigeriä. Eikä niitä pyydetä siksi että olisi laadukkaampaa vaan merkit ovat nykyään tärkeitä.

Myös lapset opetetaan tiettyyn elintasoon johon vanhemmilla ei ole varaa ilman lahjoituksia ja avustuksia. Lasten vikahan se ei ole. Enkä tarkoita että vähävaraisten pitää kulkea rääsyissä tai ottaa kaikki romu vastaan. Emme edes ota vastaan huonokuntoista ja rikkinäistä vaatetta ja tavaraa.

Suurin osa on oikeasti kiitollisia kaikesta avusta mutta löytyy niitä jotka vaativat alakoululaiselle 300euron Samsung-kännykkää rikkoontuneen tilalle ja käytetty mutta toimiva ei kelpaa. Olen vienyt ruokakassin ja kurahousut perheeseen jossa isä pelasi usean tonnin pelitietokoneella ja perheeseen oli vasta ostettu viides kissa. Selkävaivoja valittanut nainen vaati hieroja- ja fyssarilahjakortin sijaan uudet ripset ja kynsihuollon.

Olen hävennyt silmät päästäni kun erään yrittäjän kanssa vietiin uusi tietokone opiskeluja aloittavalle äidille ja hänen kommentti oli että Applen MacBook ois ollut hienompi. Tai kun eräälle pitkäaikaistyöttömälle 4 lapsen isälle järjestettiin työpaikkahaastattelu jonka hän oli perunut kun hänestä tuntui ettei se työ olisi ollut ihan sitä mitä etsii.

Välillä turhauttavaa.

Halpaa ja huonoa ei pidä kenenkään ostaa, varsinkaan vähä varaisen. Eikä merkittömät tuotteet sovi edes lapsile. Ettekö ymmärrä!

No sehän nyt on ihan selvä että jos makaa takamus homeessa elämänsä, niin sen löytää edestään. Ei silloin voi olla sama elintaso kuin koulutetulla, joka on nähnyt paljon vaivaa ja työtä elämänsä eteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niin vain on että opiskelu ja työnteko kannattaa.

Monella työttömällä on tutkintoja ja työkokemusta, ei auta nykypäivänä.

Olen itse rekrytointialalla ja pääsääntöisesti koulutetut ihmiset, joilla on työkokemusta työllistyvät melko hyvin, monilla aloilla heidät suorastaan revitään käsistä. Totta kai on aloja, joissa työllisyystilanne on haastava. Mutta joka tapauksessa, työmarkkinat ovat taas muuttuneet huomattavasti parempaan suuntaan.

Koulutus ja työnteko on aina parempi, kuin henkilö, jolla ei ole osaamista, eikä edes yritystä mihinkään.

Valitettavasti monella työttömällä on CV:ssä paljon työkokemusta ja tutkintoja.

Jopa tohtoreita on työttömänä.

On kyllä, mutta työttömyys ei johdu tohtoriudesta. Yleensä noilla korkeasti koulutetuilla työttömillä on esim. mielenterveyden tai päihteiden kanssa ongelmia, tai jokin vakava fyysinen sairaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niin vain on että opiskelu ja työnteko kannattaa.

Monella työttömällä on tutkintoja ja työkokemusta, ei auta nykypäivänä.

Olen itse rekrytointialalla ja pääsääntöisesti koulutetut ihmiset, joilla on työkokemusta työllistyvät melko hyvin, monilla aloilla heidät suorastaan revitään käsistä. Totta kai on aloja, joissa työllisyystilanne on haastava. Mutta joka tapauksessa, työmarkkinat ovat taas muuttuneet huomattavasti parempaan suuntaan.

Koulutus ja työnteko on aina parempi, kuin henkilö, jolla ei ole osaamista, eikä edes yritystä mihinkään.

Valitettavasti monella työttömällä on CV:ssä paljon työkokemusta ja tutkintoja.

Jopa tohtoreita on työttömänä.

On kyllä, mutta työttömyys ei johdu tohtoriudesta. Yleensä noilla korkeasti koulutetuilla työttömillä on esim. mielenterveyden tai päihteiden kanssa ongelmia, tai jokin vakava fyysinen sairaus.

Tai koulutus on alalta, jossa on yleisesti surkea työllistymismahdollisuus. Lisäksi on näitä ikuisia opiskelijoita, jotka kouluttavat itseään hyvinkin korkeasti ja yhden tutkinnon jälkeen lukevat taas seuraavan, sen sijaan että menisivät töihin.

Vierailija kirjoitti:

Sorry, jos asia ollut moneen kertaan jo, muttta siis onko tämä viisilapsinen perhe todellisuudessa kolmelapsinen? Siis kaksi lasta ei asu edes enää tuolla?

Patrician vanhin poika asuu isällään, on aina asunut paitsi kun oli huostassa Patricuan pahoinpideltyä häntä.

Isän pojat luultabasti asuneet äidillä vähintään vuoroviikoin. Ja tuo 16-vuotias asuu nyt jo omillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niin vain on että opiskelu ja työnteko kannattaa.

Monella työttömällä on tutkintoja ja työkokemusta, ei auta nykypäivänä.

Olen itse rekrytointialalla ja pääsääntöisesti koulutetut ihmiset, joilla on työkokemusta työllistyvät melko hyvin, monilla aloilla heidät suorastaan revitään käsistä. Totta kai on aloja, joissa työllisyystilanne on haastava. Mutta joka tapauksessa, työmarkkinat ovat taas muuttuneet huomattavasti parempaan suuntaan.

Koulutus ja työnteko on aina parempi, kuin henkilö, jolla ei ole osaamista, eikä edes yritystä mihinkään.

Valitettavasti monella työttömällä on CV:ssä paljon työkokemusta ja tutkintoja.

Jopa tohtoreita on työttömänä.

On kyllä, mutta työttömyys ei johdu tohtoriudesta. Yleensä noilla korkeasti koulutetuilla työttömillä on esim. mielenterveyden tai päihteiden kanssa ongelmia, tai jokin vakava fyysinen sairaus.

Pikemminkin kapean alan asiantuntijausuus ja haluavat työllistyä omalle alalle. Moni opiskelee tosin toisenkin tutkinnon sopivaa työtarjousta odotellessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulta on mennyt paljolti usko ihmisten oikeudentajuun ja rehellisyyteen ja osin myös hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminnan avoimuuteen ja vastuullisuuteen.

Hyväntekekeväisyyjärjestöiltä huijataan apua, tavaraa, rahaa ja lahjakortteja. Avunhakijalla voi olla verotuksessa pienet tulot, mutta sekään ei kerto kaikkea. Avunhakija voi asua sukulaisilta perityssä ja ilmaisessa omistuasunnossa. Ihminen voi esittää ulospäin "köyhää", mutta totuus on jotain ihan muuta. Joillekin omat vanhemmat ja appivanhemmat antavat avokätisesti rahaa, tarjoavat ilmaista apua, maksavat laskuja ja ostavat tavaraa.

Minusta Suomessa pitäisi ymmärtää, että kaikki köyhäksi itseään kutsuvat eivät ole köyhyyttä nähneetkään. On olemassa yhteiskuntaa, kuntaa, seurakuntaa, järjestöjä ja liian hyväuskoisia auttajia huijaava tekoköyhien joukko. Ja sitä apua tarvitsevat oikeat köyhät. Monet lapsiperheet saavat esimerkiksi isovanhemmilta jatkuvasti ilmaista apua ja rahaa. Toiset lapsiperheet eivät saa isovanhemmilta ikinä minkäänlaista apua tai lantin lanttia. Pitäisi selvittää avunhakijan tulot ja varallisuus sekä paljonko he saavat apua ja rahaa esimerkiksi sukulaisilta.

Kiinnostaa, paljonko seurakunnat, ruokapankit ja järjestöt kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti, Pelastusarmeija, Hope ja muut avustuksia jakavat tahot kohtaavat huijareita? Vanhemmat hakevat avustuksista perheelleen lahjakortteja ja ilmaiset vaatteet, kengät ja harrastusvälineet. Avustukset ja tuet pitäisi jakaa heille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat, ei huijareille!

Vierailija kirjoitti:

Itse teen vapaaehtoistyötä ja viime vuosina on valitettavasti lisääntynyt sellaiset joille ei enää kelpaa ne Prisman t-paidat vaan pitää olla tiettyjä merkkejä. Ei kelpaa aikuisille tavalliset 15 euron alushousupaketit vaan pitää olla Björn Borgia tai Hilfigeriä. Eikä niitä pyydetä siksi että olisi laadukkaampaa vaan merkit ovat nykyään tärkeitä.

Myös lapset opetetaan tiettyyn elintasoon johon vanhemmilla ei ole varaa ilman lahjoituksia ja avustuksia. Lasten vikahan se ei ole. Enkä tarkoita että vähävaraisten pitää kulkea rääsyissä tai ottaa kaikki romu vastaan. Emme edes ota vastaan huonokuntoista ja rikkinäistä vaatetta ja tavaraa.

Suurin osa on oikeasti kiitollisia kaikesta avusta mutta löytyy niitä jotka vaativat alakoululaiselle 300euron Samsung-kännykkää rikkoontuneen tilalle ja käytetty mutta toimiva ei kelpaa. Olen vienyt ruokakassin ja kurahousut perheeseen jossa isä pelasi usean tonnin pelitietokoneella ja perheeseen oli vasta ostettu viides kissa. Selkävaivoja valittanut nainen vaati hieroja- ja fyssarilahjakortin sijaan uudet ripset ja kynsihuollon.

Olen hävennyt silmät päästäni kun erään yrittäjän kanssa vietiin uusi tietokone opiskeluja aloittavalle äidille ja hänen kommentti oli että Applen MacBook ois ollut hienompi. Tai kun eräälle pitkäaikaistyöttömälle 4 lapsen isälle järjestettiin työpaikkahaastattelu jonka hän oli perunut kun hänestä tuntui ettei se työ olisi ollut ihan sitä mitä etsii.

Välillä turhauttavaa.

Halpaa ja huonoa ei pidä kenenkään ostaa, varsinkaan vähä varaisen. Eikä merkittömät tuotteet sovi edes lapsile. Ettekö ymmärrä!

Siinähän vähävarainen ostaa kallista, jos hänellä sitä rahaa on, ei kukaan kiellä.

Tuossa viestissä mihin vastasit, puhuttiin lahjoituksista.

Merkittömien tuotteiden on pakko sopia, jos ei merkkivaatteisiin ole varaa. Kulkee sitten alasti, jos ei kelpaa. Valintojahan nämä ovat.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niin vain on että opiskelu ja työnteko kannattaa.

Monella työttömällä on tutkintoja ja työkokemusta, ei auta nykypäivänä.

Olen itse rekrytointialalla ja pääsääntöisesti koulutetut ihmiset, joilla on työkokemusta työllistyvät melko hyvin, monilla aloilla heidät suorastaan revitään käsistä. Totta kai on aloja, joissa työllisyystilanne on haastava. Mutta joka tapauksessa, työmarkkinat ovat taas muuttuneet huomattavasti parempaan suuntaan.

Koulutus ja työnteko on aina parempi, kuin henkilö, jolla ei ole osaamista, eikä edes yritystä mihinkään.

Valitettavasti monella työttömällä on CV:ssä paljon työkokemusta ja tutkintoja.

Jopa tohtoreita on työttömänä.

On kyllä, mutta työttömyys ei johdu tohtoriudesta. Yleensä noilla korkeasti koulutetuilla työttömillä on esim. mielenterveyden tai päihteiden kanssa ongelmia, tai jokin vakava fyysinen sairaus.

Niin sen takia lomautettiin koronan alkaessa porukkaa, päihdeongelmia, mielenterveysongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niin vain on että opiskelu ja työnteko kannattaa.

Monella työttömällä on tutkintoja ja työkokemusta, ei auta nykypäivänä.

Olen itse rekrytointialalla ja pääsääntöisesti koulutetut ihmiset, joilla on työkokemusta työllistyvät melko hyvin, monilla aloilla heidät suorastaan revitään käsistä. Totta kai on aloja, joissa työllisyystilanne on haastava. Mutta joka tapauksessa, työmarkkinat ovat taas muuttuneet huomattavasti parempaan suuntaan.

Koulutus ja työnteko on aina parempi, kuin henkilö, jolla ei ole osaamista, eikä edes yritystä mihinkään.

Valitettavasti monella työttömällä on CV:ssä paljon työkokemusta ja tutkintoja.

Jopa tohtoreita on työttömänä.

On kyllä, mutta työttömyys ei johdu tohtoriudesta. Yleensä noilla korkeasti koulutetuilla työttömillä on esim. mielenterveyden tai päihteiden kanssa ongelmia, tai jokin vakava fyysinen sairaus.

Niin sen takia lomautettiin koronan alkaessa porukkaa, päihdeongelmia, mielenterveysongelmaa.

Sairaalassa sanottiin tutulle hoitajalle, että hän on mielenterveysongelmainen, koska täydet sairaslomat ja ylipainoa.

Ylipaino kertoo mielenterveysongelmista

Ja täydet sairaslomat kertoo jaksamisongelmista, noita ihmisiä on työelämässä.

Yksi psykologi sanoi, että hänen vastaanotolla käy lääkäreitäkin.

Vierailija kirjoitti:

Yksi psykologi sanoi, että hänen vastaanotolla käy lääkäreitäkin.

Miksi ei kävisi, ihmisiä hekin ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi psykologi sanoi, että hänen vastaanotolla käy lääkäreitäkin.

Miksi ei kävisi, ihmisiä hekin ovat.

No, kun täällä nyt työttömiä arvostellaan esim. mielenterveysongelmaisiksi, tosin monikaan ei niiden palveluiden piirissä ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu osoittaa juuri todeksi sen mitä Ylen alkuperäisessä artikkelissa mainittiin.  Hillitön richpleining, jossa sormi pystyssä paasataan kuinka köyhän tulisi elää.  Lanttuja  ja kaurapuuroa, marjanpoimintaa ja risujen keräämistä vaan, eikä mitään herkkuja koskaan, ikinä.  Pitäisi älytä asua rumassa asunnossa yksin, ilman koiraa ja lapsia ja vetää kättä lippaan aina kun mielestään oikein elävä ajaa ohitse.

Suurin osa meistä "richpleinaajista" on pienituloisena elänyt juuri noin. Pienessä asunnossa, ilman lapsia ja lemmikkejä, poiminut marjoja, myynyt tavaroita jne. Sillä on päästy eteenpäin, vuosien ja vuosien kituuttelun jälkeen saatu työtä, tutkintoja, oma koti ja tavarat, sitten lapsia ja lemmikkejä. Suunnitellen ja tavoitteita asetellen, työtä tehden ja jatkuvasti säästäen. Miksi jonkun perheen pitäisi saada ensin hankkia kaikki tuo ja sitten käsi ojossa pyytää muita maksamaan ne?

Kyllä tässä itse kukin on joutunut sopeutumaan muutoksiin (sairaudet, työttömyys, muutto, avioero jne) ja tekemään uusia suunnitelmia (pienempi koti, lemmikeistä luopuminen, uusi ammatti tai useampi, useampien lasten tekemättä jättäminen jne). Miksi tällä perheellä on oikeus pitää sama elintaso luopumatta mistään ja anoa muita maksamaan se elämäntyyli? Ei, en kettuile, kunhan ihmettelen, miksi meidän muiden pitää sopeutua, mutta heidän ei.

Niinpä, muistan itsekin aikoinaan kuinka tiukkaa oli opiskelijana eläminen, siinä tuet vasta pienet ovatkin. Olisin halunnut lisätienestin toiveissa myydä vanhoja vaatteitani ja joitakin tavaroita kirpparilla, mutta minulla ei ollut rahaa maksaa pöytää (silloisella lähikirpparilla piti maksaa pöytä etukäteen). En silti ulissut olevani köyhä, elin olosuhteiden pakosta. En muutenkaan kokenut olevani varsinaisesti köyhä, opintotuki ja opiskelijan asumislisä ovat pienimmät tuet kaikista, mutta silti sain syödäkseni, oli katto pään päällä ja perusasiat ihan ok. Myöhemmin sain opintojen oheen osa-aikatyön ruokakaupasta, ja se helpotti elämää hieman.

Nykyään olen ihan hyväpalkkaisessa vakityössä, joten tuo ponnistelu kannatti. Kyllä elämässä pitää itse yrittää, jos jotain haluaa saada.

Minulla meinaa joka kerta palaa käämit, kun luen jotain tällaista. Ensinnäkin köyhyys on erilaista eri ikäisenä ja erilaisissa elämäntilanteissa. Ihan omasta kokemuksestanikin voin sanoa, että nuorena opiskelijana koettu köyhyys on ihan eri juttu kuin viisikymppisenä työkyvyttömänä koettu köyhyys. Niistä ei voi puhua samana päivänä. Ja esim. perheettömän köyhyys on varmasti erilaista kuin perheellisen. Ja jo se, että onko sairas vai terve iästä riippumatta on tosi iso tekijä siinä, miten köyhyys kuormittaa ja miten voi tilannettaan parantaa.

Ja melkein kaikki ovat opiskelijana tiukilla. Se on tavallista opiskelijaelämää. Mutta silloin on nuori, terve, energinen, elämä edessä jne... Tarvitseeko oikeasti selittää enemmän? (Tosin nykypäivänä niitä mt-ongelmia taitaa olla jo aika monella nuorella.)

Tällaisista viesteistä voi moni köyhä oikeasti pahoittaa mielensä. Itse yritän ajatella, että kyse on enemmän ymmärtämättömyydestä kuin vaikkapa ilkeydestä. Mutta silti loukkaannun melkein aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niin vain on että opiskelu ja työnteko kannattaa.

Monella työttömällä on tutkintoja ja työkokemusta, ei auta nykypäivänä.

Olen itse rekrytointialalla ja pääsääntöisesti koulutetut ihmiset, joilla on työkokemusta työllistyvät melko hyvin, monilla aloilla heidät suorastaan revitään käsistä. Totta kai on aloja, joissa työllisyystilanne on haastava. Mutta joka tapauksessa, työmarkkinat ovat taas muuttuneet huomattavasti parempaan suuntaan.

Koulutus ja työnteko on aina parempi, kuin henkilö, jolla ei ole osaamista, eikä edes yritystä mihinkään.

Valitettavasti monella työttömällä on CV:ssä paljon työkokemusta ja tutkintoja.

Jopa tohtoreita on työttömänä.

On kyllä, mutta työttömyys ei johdu tohtoriudesta. Yleensä noilla korkeasti koulutetuilla työttömillä on esim. mielenterveyden tai päihteiden kanssa ongelmia, tai jokin vakava fyysinen sairaus.

Niin sen takia lomautettiin koronan alkaessa porukkaa, päihdeongelmia, mielenterveysongelmaa.

Sairaalassa sanottiin tutulle hoitajalle, että hän on mielenterveysongelmainen, koska täydet sairaslomat ja ylipainoa.

Ylipaino kertoo mielenterveysongelmista

Oho! Ehkä siinä nyt on kuitenkin takana jotain muutakin.

En ole lukenut ketjua, mutta katsoin just dokkarin.

Aikas kalliit tatuoinnit vanhemmilla. Hienosti leikatut hiukset pojilla ja miehellä. Voi toki joku sukulainen leikata ilmaiseksikin.

Kaunis koti. Mitä ihmettä heiltä puuttuu?

En kehtaisi naamaani näyttää telkkarissa ja valittaa jos olisin tuo äiti. Isä tuntuu olevan tyytyväisempi.

Usein sydämen vajaatoimintaa sairastavalla on turvotuksia mm. nilkoissa. Tuolla rouvalla on kapeat, kauniit nilkat. No, tuskin kehtaa telkkarissa huijata. Saattaapi hänen lääkärinsä nähdä dokkarin. Sitten saakin jonkin muun diagnoosin. Painoindeksi näyttää olevan kyllä yli normaalin.

Olen itse sairaseläkkeellä. Ikää 60+ vuotta.

Kun kuntoutuisin niin töitä piisais, sillä olen hoitaja.

Sitä odotellessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi psykologi sanoi, että hänen vastaanotolla käy lääkäreitäkin.

Miksi ei kävisi, ihmisiä hekin ovat.

No, kun täällä nyt työttömiä arvostellaan esim. mielenterveysongelmaisiksi, tosin monikaan ei niiden palveluiden piirissä ole.

Niin, mt-ongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyyteen. Moni roikkuu mt-ongelmiensa kanssa te-toimiston listoilla, mutta eivät ole työkykyisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi psykologi sanoi, että hänen vastaanotolla käy lääkäreitäkin.

Miksi ei kävisi, ihmisiä hekin ovat.

No, kun täällä nyt työttömiä arvostellaan esim. mielenterveysongelmaisiksi, tosin monikaan ei niiden palveluiden piirissä ole.

Niin, mt-ongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyyteen. Moni roikkuu mt-ongelmiensa kanssa te-toimiston listoilla, mutta eivät ole työkykyisiä.

Oletko nähnyt jonkun terveystiedot? Ei moni työtön ole noiden palveluiden piirissä

Lukekaa kaikki se Ylen artikkeli myös sen dokkarin katsomisen lisäksi. Noista molemmat vanhemmat ovat kuntouttavassa työtoiminnassa. Joten voisitte lopettaa nuo puheet kotona perse homeessa löhöämisestä!