Hajonnut lapsuudenperhe, kriisin paikka
Minun vanhempani lähtivät eri teille, kun muutin pois kotoa opiskelemaan. Siinä meni lapsuudenkoti myyntiin, tuli kuvioihin isän uusi naisystävä (teennäinen bimbo) ja äiti vaihtoi paikkakuntaa. Pahalta tuntui. Opinnotkin junnasivat ekana keväänä, kun en pystynyt keskittymään. Äiti sanoi eron jälkeen, että isä on tiennyt jo vuosia, että hän muuttaa kotipaikkakunnalleen takaisin, kunhan "pesä tyhjenee", eli lähden opiskelemaan. Isä oli ilmoittanut, ettei aio jättää työtään eikä muuta mukana. Lisäksi isä sanoi vuosia eron jälkeen, että hän oli katsellut uutta naisystäväänsä "sillä silmällä" jo vuosia, että tuon hän haluaa, jos eroavat äidin kanssa. Miten minua on voitu pitää pimennossa näistä suunnitelmista niin kauan ennen eroa ja miksi. Vaikka en enää asunut kotona, minulta meni koti. Poikaystäväni sanoi, että älä marise, aikuinen (19 v.) ihminen. Asia on noussut jälleen ajatuksiin, kun on omia pieniä lapsia. Miten osaan elää siten, ettei heiltä tarvitse salata elämän isoja päätöksiä? Onko muilla vastaavia kokemuksia? Kodin hajoamisesta?
Kommentit (92)
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 12:03"][quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 11:52"] Opettele lukemaan. Ketjun nimi on hajonnut lapsuudenperhe - kriisin paikka. Ei siis esim. kadonnut lapsuudenkoti tai muuttavat vanhemmat.
[/quote]
Niin?
Saanko kysyä, millaisia kommetteja tänne oikein haluaisit?
Jos siis ihan itse saisit valita.
[/quote]
Jos ap kertoo lapsuudenPERHEENSÄ hajoamisesta, ei se ihan sama asia ole kuin vanhempien muutto yhdessä toiselle paikkakunnalle. Minusta on ikävää vähätellä toisten tunteita ja pettymystä, kun on muuttanut opiskelemaan ja vanhemmat välittömästi eroavat ja on uutta naisystävää ja muuttoa kotipaikkakunnalle ja kaikki on suunniteltu yhdessä, muttei ole lasta varoitettu etukäteen. En tarkoita, etteikö vanhempien ero olisi lapselle vaikea paikka muulloinkin, kuten omalla kohdallani koin.
Kai se on jokaisen oma asia, mistä traumoja tahtoo repiä. Muistan, kun just ap:n iässä yksi kaverini oli ihan raivona, kun hänen vanhempansa olivat ilmoittaneet luopuvansa omakotitalosta ja muuttavansa kerrostaloon heti kun nuorimmainen on lähtenyt kotoa. Kaveri väitti, että siinä vietiin mummola hänen syntymättömiltä lapsiltaan.
En sanonut mitään. Olin saanut juuri tietää, että kumpikin vanhemmistani oli vakavasti sairas.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 13:32"][quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 12:39"][quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 12:27"] Minä en ole repinyt traumoja siitä, että koti on myyty. Minulle lapsuudenperhe tarkoittaa jotain muuta kuin seiniä. Myös minun äitini on sairastanut rintasyövän, joten ymmärrän senkin, miltä tuntuu pelätä äidin menettämistä, mutta se ei ole tämän ketjun aiheena lainkaan. Näen edelleen isääni pari kertaa kuukaudessa. Hän käy tapaamassa lapsenlapsia meillä, koska en jaksa hänen bimbonaisystäväänsä. Äiti asuu niin kaukana, että tapaamme harvoin, mutta puhelimessa puhutaan. -ap [/quote] Ensinnäkin, tuo asenteesi isäsi naisystävää kohtaan.... Mitä vittua? Ei kai kukaan oikeasti teini-iän ohittanut puhu toisesta ihmisestä noin? [/quote] Kyllä minä puhun. Jos joku on sietämätön höttöpää, niin sitten on. En minä isäni kuullen nimittele ketään bimboksi. Millainen ihminen sinun mielestäsi ei osaa lainkaan englantia, ruotsia tai muitakaan kieliä, koska arveli aikoinaan, ettei niitä missään tarvitse. Kyseessä on kuitenkin n. 45-vuotias nainen, jonka aikaan kielet luullakseni ovat olleet peruskoulun opetusohjelmassa. Saman naikkosen mielestä me emme voi viedä koiraa mukanamme heille, koska tulee niin paljon koirankarvoja. Tämä koira asuu meillä, ja omistan imurin, meillä ei ole lattiat täynnä koirankarvoja. Tuskin heilläkään olisi, jos koira siellä kävisi pari kertaa vuodessa. Mielestäni koko nainen on ihan bimbo tapaus. -ap
[/quote]
Mitä sanoisit, jos isäsi naisystävä ajattelisi samaa sinusta ja kertoisi siitä vaikka täällä av:lla?
[/quote]
Ap:lla on oikeus olla vaikka bimbo. Se isän uusi nainen on kuitenkin perheenrikkoja, siitä ei pääse mihinkään.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 12:18"]Kai se on jokaisen oma asia, mistä traumoja tahtoo repiä. Muistan, kun just ap:n iässä yksi kaverini oli ihan raivona, kun hänen vanhempansa olivat ilmoittaneet luopuvansa omakotitalosta ja muuttavansa kerrostaloon heti kun nuorimmainen on lähtenyt kotoa. Kaveri väitti, että siinä vietiin mummola hänen syntymättömiltä lapsiltaan.
En sanonut mitään. Olin saanut juuri tietää, että kumpikin vanhemmistani oli vakavasti sairas.
[/quote]
Minä en ole repinyt traumoja siitä, että koti on myyty. Minulle lapsuudenperhe tarkoittaa jotain muuta kuin seiniä. Myös minun äitini on sairastanut rintasyövän, joten ymmärrän senkin, miltä tuntuu pelätä äidin menettämistä, mutta se ei ole tämän ketjun aiheena lainkaan. Näen edelleen isääni pari kertaa kuukaudessa. Hän käy tapaamassa lapsenlapsia meillä, koska en jaksa hänen bimbonaisystäväänsä. Äiti asuu niin kaukana, että tapaamme harvoin, mutta puhelimessa puhutaan.
-ap
Ei täällä tiedetä mitään siitä kuka oli perheenrikkoja.
Jos äiti uhittelee vuosia muuttavansa kotipaikkakunnalleen, tai itse asiassa olleensa sitoutumaton jatkamaan parisuhdetta lasten muuttaessa omilleen, ei parisuhde ole hääppöinen. Silloin parisuhdetta on rikkonut ehkä paremmin äiti. Tai sitten isä. Tai sitten sitä tai tätä. Toisten ihmisten asioista ei oikeasti voi tietää.
Joten jospa keskitytään täällä vaan siihen että miten tuo aapee tuosta selviäisi tai voiko noin "kauheasta" (!) asiasta edes selvitä!
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 12:12"] Jos ap kertoo lapsuudenPERHEENSÄ hajoamisesta, ei se ihan sama asia ole kuin vanhempien muutto yhdessä toiselle paikkakunnalle. Minusta on ikävää vähätellä toisten tunteita ja pettymystä, kun on muuttanut opiskelemaan ja vanhemmat välittömästi eroavat ja on uutta naisystävää ja muuttoa kotipaikkakunnalle ja kaikki on suunniteltu yhdessä, muttei ole lasta varoitettu etukäteen. En tarkoita, etteikö vanhempien ero olisi lapselle vaikea paikka muulloinkin, kuten omalla kohdallani koin.
[/quote]
Kuka nyt on vähätellyt, ja miten?
Olen edelleen sitä mieltä, että puhuminen tuossa tilanteessa voisi auttaa edes jotain. Turha ja ylimääräiset kränät ei niin yhtään.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 12:27"] Minä en ole repinyt traumoja siitä, että koti on myyty. Minulle lapsuudenperhe tarkoittaa jotain muuta kuin seiniä. Myös minun äitini on sairastanut rintasyövän, joten ymmärrän senkin, miltä tuntuu pelätä äidin menettämistä, mutta se ei ole tämän ketjun aiheena lainkaan. Näen edelleen isääni pari kertaa kuukaudessa. Hän käy tapaamassa lapsenlapsia meillä, koska en jaksa hänen bimbonaisystäväänsä. Äiti asuu niin kaukana, että tapaamme harvoin, mutta puhelimessa puhutaan. -ap
[/quote]
Ensinnäkin, tuo asenteesi isäsi naisystävää kohtaan....
Mitä vittua? Ei kai kukaan oikeasti teini-iän ohittanut puhu toisesta ihmisestä noin?
Suomalainen ei saa puhua ikävistä asioista. Jos vanhemmat eroavat, se on heidän yksityisasiansa. Jos jokin tuntuu pahalta, älä näytä murheelliselta. Minun äitini on ollut 3 kertaa avoliitossa ja nyt naimisissa. Yhden ainoan kerran olen suuni avannut ja sanonut, että ei tarvitsisi kuljettaa ukkoja passattavaksi. Sain pikkusiskon 15-vuotiaana, ja hänen isänsä oli paitsi kusipää, myös siivellä elävä muka-liikemies. Äitini sanoi silloin, että älä puutu aikuisten asioihin. Enkä ole enää sanonut sanaakaan miesvalinnoista. Jos ei ymmärrä, että myös lapsilla on oikeus tunteisiin ja he ovat osa perhettä, niin sitten vaan ei ymmärrä. Äitini kaltaisia onnen etsijöitä on Suomi puolillaan.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 12:27"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 12:18"]Kai se on jokaisen oma asia, mistä traumoja tahtoo repiä. Muistan, kun just ap:n iässä yksi kaverini oli ihan raivona, kun hänen vanhempansa olivat ilmoittaneet luopuvansa omakotitalosta ja muuttavansa kerrostaloon heti kun nuorimmainen on lähtenyt kotoa. Kaveri väitti, että siinä vietiin mummola hänen syntymättömiltä lapsiltaan. En sanonut mitään. Olin saanut juuri tietää, että kumpikin vanhemmistani oli vakavasti sairas. [/quote] Minä en ole repinyt traumoja siitä, että koti on myyty. Minulle lapsuudenperhe tarkoittaa jotain muuta kuin seiniä. Myös minun äitini on sairastanut rintasyövän, joten ymmärrän senkin, miltä tuntuu pelätä äidin menettämistä, mutta se ei ole tämän ketjun aiheena lainkaan. Näen edelleen isääni pari kertaa kuukaudessa. Hän käy tapaamassa lapsenlapsia meillä, koska en jaksa hänen bimbonaisystäväänsä. Äiti asuu niin kaukana, että tapaamme harvoin, mutta puhelimessa puhutaan. -ap
[/quote]
Tästä varmaan sataa taas alapeukkuja, mutta onnekkaalta tilanteeltahan tuo kuulostaa. Isovanhemmat ovat elossa ja yhteyttä pidetään. Isoisä on varmasti motivoitunut rooliinsa, kun on valmis käymään kylässä vaikkei puolisoaan hyväksytä. T. Se äskeinen.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 12:39"][quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 12:27"] Minä en ole repinyt traumoja siitä, että koti on myyty. Minulle lapsuudenperhe tarkoittaa jotain muuta kuin seiniä. Myös minun äitini on sairastanut rintasyövän, joten ymmärrän senkin, miltä tuntuu pelätä äidin menettämistä, mutta se ei ole tämän ketjun aiheena lainkaan. Näen edelleen isääni pari kertaa kuukaudessa. Hän käy tapaamassa lapsenlapsia meillä, koska en jaksa hänen bimbonaisystäväänsä. Äiti asuu niin kaukana, että tapaamme harvoin, mutta puhelimessa puhutaan. -ap
[/quote]
Ensinnäkin, tuo asenteesi isäsi naisystävää kohtaan....
Mitä vittua? Ei kai kukaan oikeasti teini-iän ohittanut puhu toisesta ihmisestä noin?
[/quote]
Kyllä minä puhun. Jos joku on sietämätön höttöpää, niin sitten on. En minä isäni kuullen nimittele ketään bimboksi. Millainen ihminen sinun mielestäsi ei osaa lainkaan englantia, ruotsia tai muitakaan kieliä, koska arveli aikoinaan, ettei niitä missään tarvitse. Kyseessä on kuitenkin n. 45-vuotias nainen, jonka aikaan kielet luullakseni ovat olleet peruskoulun opetusohjelmassa. Saman naikkosen mielestä me emme voi viedä koiraa mukanamme heille, koska tulee niin paljon koirankarvoja. Tämä koira asuu meillä, ja omistan imurin, meillä ei ole lattiat täynnä koirankarvoja. Tuskin heilläkään olisi, jos koira siellä kävisi pari kertaa vuodessa. Mielestäni koko nainen on ihan bimbo tapaus.
-ap
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 12:39"][quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 12:27"] Minä en ole repinyt traumoja siitä, että koti on myyty. Minulle lapsuudenperhe tarkoittaa jotain muuta kuin seiniä. Myös minun äitini on sairastanut rintasyövän, joten ymmärrän senkin, miltä tuntuu pelätä äidin menettämistä, mutta se ei ole tämän ketjun aiheena lainkaan. Näen edelleen isääni pari kertaa kuukaudessa. Hän käy tapaamassa lapsenlapsia meillä, koska en jaksa hänen bimbonaisystäväänsä. Äiti asuu niin kaukana, että tapaamme harvoin, mutta puhelimessa puhutaan. -ap [/quote] Ensinnäkin, tuo asenteesi isäsi naisystävää kohtaan.... Mitä vittua? Ei kai kukaan oikeasti teini-iän ohittanut puhu toisesta ihmisestä noin? [/quote] Kyllä minä puhun. Jos joku on sietämätön höttöpää, niin sitten on. En minä isäni kuullen nimittele ketään bimboksi. Millainen ihminen sinun mielestäsi ei osaa lainkaan englantia, ruotsia tai muitakaan kieliä, koska arveli aikoinaan, ettei niitä missään tarvitse. Kyseessä on kuitenkin n. 45-vuotias nainen, jonka aikaan kielet luullakseni ovat olleet peruskoulun opetusohjelmassa. Saman naikkosen mielestä me emme voi viedä koiraa mukanamme heille, koska tulee niin paljon koirankarvoja. Tämä koira asuu meillä, ja omistan imurin, meillä ei ole lattiat täynnä koirankarvoja. Tuskin heilläkään olisi, jos koira siellä kävisi pari kertaa vuodessa. Mielestäni koko nainen on ihan bimbo tapaus. -ap
[/quote]
Mitä sanoisit, jos isäsi naisystävä ajattelisi samaa sinusta ja kertoisi siitä vaikka täällä av:lla?
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 11:52"] Opettele lukemaan. Ketjun nimi on hajonnut lapsuudenperhe - kriisin paikka. Ei siis esim. kadonnut lapsuudenkoti tai muuttavat vanhemmat.
[/quote]
Niin?
Saanko kysyä, millaisia kommetteja tänne oikein haluaisit?
Jos siis ihan itse saisit valita.