Lue keskustelun säännöt.
Apua, kaveri kertoi lainaavansa rahaa aviomieheltään. Siis mitä?!
10.02.2022 |
Kaverini on kahden pikkulapsen kanssa äitiyslomalla, mies on pankissa töissä ja saa tosi hyvää palkkaa. Kaverini on ammatiltaan joku hoitaja ja muutenkin siis palkka huono. Me ei koskaan puhuta rahasta, mutta nyt hän sivulauseessa varmaan vahingossa sanoi lainanneensa mieheltä rahaa, että oli rahaa johonkin hankintaan.
Olin aivan äimänä. Siis avioliitossa oleva pariskunta, toinen elää pennosilla ja joutuu lainaamaan rahaa aviomieheltään! Ukko osti itselleen juuri uuden auton, eikä todellakaan säästele omien harrastustensa jne. kanssa yhtään. Tuli tosi surku tätä kaveria ja häntä selvästi hävetti, niin en halunnut kiusata ja kysellä enempää. Suututtaa hänen puolestaan. Jättäisi sen paskan ukon. Kaverini on niin suloinen ja ihana, että saisi kenet tahansa.
Kommentit (196)
Aina tämä sama juttu. Kun joku kertoo tälläisestä tulevat muut uhoamaan etteivät ymmärrä miten tämä on mahdollista kun heillä itsellään on yhteinen talous. Luuletteko ettei ap kaveri haluaisi yhteistaloutta? Se on vaan niin jos toinen ei suostu ja vaikka muuttuu vuosien varrella, ei voi pakottaa. Jos on yhteisiä lapsia tuntuu hurjalta erota rahan takia.
Meillä on tällainen tilanne. Jouduin jo äitiyslomalla lainaamaan rahaa mieheltäni jotta sain ruokaa, hän on hyväpalkkainen jolla hyvät säästöt. Tienaan 1/3 ? Miehen tuloista ja maksan kaikesta puolet. No ei ole rahaa mihinkään minulla ja jos joudun ostamaan esim uudet kengät hajonneiden tilalle joudun lainaamaan rahaa häneltä ja muistaa kyllä vaatia omansa pois. Me sovimme ennen lapsen syntymää toisin, mutta mies muuttui ja on kuulemma minun oma syyni kun en opiskellut hyväpalkkaista ammattia ja aloin hoitajaksi.
En kuitenkaan halua erota tämän takia ja laittaa lasta vuoroviikkosydteemiin tms,yritän uhrautua ja kestää kunnes lapsi on aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olimme aikoinaan muuttaneet nykyisen puolisoni kanssa yhteen, ja jaoimme kaikki yhteiset kulut 50/50. Meillä oli verrattain pienet tuloerot, mutta kuitenkin sen verran isot, että kumppanilleni jäi selkeästi enemmän rahaa kuussa pakollisten menojen jälkeen.
Olimme suunnittelemassa yhteistä ulkomaanmatkaa, joka sekin maksettiin 50/50. Kumppanini halusi käydä kalliissa nähtävyyksissä, yöpyä hienoissa hotelleissa, syödä laadukkaissa ravintoloissa ja niin edelleen. Hikikarpalot nousivat otsalleni katsoessani budjettia, ja sanoin lopulta suoraan, ettei minulla ollut moiseen varaa. Ehdotin, että matkan luksustasoa hieman laskettaisiin, jotta minullakin olisi varaa maksaa oma osuuteni. Kumppani sitten keksi jalomielisen ratkaisun – hän voisi lainata minulle rahaa omaan osuuteeni, jotta hän saisi haluamansa luksusloman. Olin kuin puulla päähän lyöty. Eli minun pitäisi lainata häneltä rahaa, jotta pääsisimme hänelle mieluisalle matkalle? Anna mun kaikki kestää.
Lopulta pääsimme yhteisymmärrykseen, ja matka tehtiin minun maksukykyni mukaan. Sittemmin olemme siirtyneet 50/50-jaosta hieman inhimillisempään jakoon, jotta minullakin jää riittävästi omaa rahaa käyttöön. Jos kumppani haluaa luksusta, hän saa maksaa sen itse.
- Hyödynnä koulutustasi ja hanki työpaikka jossa palkka on kunnollinen.
- Majoittukaa eri hotelleihin.
Palkkani on ihan hyvä, selkeästi suomalaista mediaania korkeampi, muttei kuitenkaan yhtä hyvä kuin kumppanillani. Mitä järkeä on yhteisessä matkassa, jos siellä tehdään kaikki erikseen? Toinen menee fine dining -ravintolaan ja toinen Mäkkäriin, ja illalla viestitellään hyvät yöt eri hotelleista? Laadukasta parisuhdeaikaa, sanoisin. Samassa hotellissa asuminen on taloudellisestikin järkevää, koska yksi kahden hengen huone on melkein aina halvempaa kuin kaksi yhden hengen huonetta.
Me ei olla edes naimisissa ja maksan työttömän mieheni kuluja. En kestä nähdä miestäni stressaamassa rahasta, koska rakastan häntä.
Ei suhteessa voi olla kahta eri elintasoa, ei se ole silloin rakastava suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerää lainailla puolisoiden kesken, miksi ei voi vain antaa rahaa, koska muutenkin elämän jakaa tämän kanssa?
Ennen oli yleistä että aviopuolisoilla oli yhteineinen tili.
Ennen oli sitä ja tätä, ja onneksi tuo ei ole enää yleistä.
Tästä on puolison kanssa keskusteltu ja kauhisteltu että miten ihmeessä moinen voi toimia riitelemättä.
Itsekin olen "lainannut" puolisolleni (on pienempituloinen kuin minä) joihinkin hankintoihin, esim. uuteen puhelimeen tjvst.
Usein hän on maksanut jotain takaisin, mutta ei koko summaa, enkä ole sitä vaatimassakaan.Luulen että se on myös psykologinen asia, että ei ole hyvä tuntea itseään riippuvaiseksi toisen rahoista.
Tämän takia yhteinen talous on näppärä. Itse olisin voinut samassa tilanteessa vain sanoa miehelleni että puhelin hajosi, otan rahaa jemmatililtä. Ei tarvitse lainailla eikä maksella, molemmat on nöyryyttäviä asioita parisuhteessa
Tai ottaa ihan vaan omalta jemmatililtä, ei tarvitse edes kertoa olleensa rähmäkäpälä.
Jos on avioliitossa, niin puolison velvollisuus on elättää. Näin se menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina tämä sama juttu. Kun joku kertoo tälläisestä tulevat muut uhoamaan etteivät ymmärrä miten tämä on mahdollista kun heillä itsellään on yhteinen talous. Luuletteko ettei ap kaveri haluaisi yhteistaloutta? Se on vaan niin jos toinen ei suostu ja vaikka muuttuu vuosien varrella, ei voi pakottaa. Jos on yhteisiä lapsia tuntuu hurjalta erota rahan takia.
Meillä on tällainen tilanne. Jouduin jo äitiyslomalla lainaamaan rahaa mieheltäni jotta sain ruokaa, hän on hyväpalkkainen jolla hyvät säästöt. Tienaan 1/3 ? Miehen tuloista ja maksan kaikesta puolet. No ei ole rahaa mihinkään minulla ja jos joudun ostamaan esim uudet kengät hajonneiden tilalle joudun lainaamaan rahaa häneltä ja muistaa kyllä vaatia omansa pois. Me sovimme ennen lapsen syntymää toisin, mutta mies muuttui ja on kuulemma minun oma syyni kun en opiskellut hyväpalkkaista ammattia ja aloin hoitajaksi.
En kuitenkaan halua erota tämän takia ja laittaa lasta vuoroviikkosydteemiin tms,yritän uhrautua ja kestää kunnes lapsi on aikuinen.
Miten ero auttais sun taloudellista tilannetta? Entä jos olisit miehen kans, joka tienais sua vähemmän tai olis työtön? Mikä oikeus sulla on hyötyä varakkaammasta puolisosta?
Vierailija kirjoitti:
Jos on avioliitossa, niin puolison velvollisuus on elättää. Näin se menee.
Ei se kuulkaas tarkoita sitä, et toinen voi maata perse homeessa kotona miten haluaa.
Siinä katsotaan molempien kykyä vastata elatuksesta.
On se jännä kun muuten ollaan niin moderneja naisia, mut mieheltä pitäis saada rahat kupattua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tapasin mieheni, hän asui yksiössä, minä kaksiossa.
Ehdotti laitetaan yksiö vuokralle, oltiin aina mun luona ja hän muuttaa mun luo.
Onneksi tajusin kysyä paljonko maksaisi minulle vuokraa. Oli aivan ihmeissään. Eihän minun kulut muutu, vaikka hän asuu mun luona.
Ehdotin muutetaan hänen yksiöön ja laitetaan mun kaksio vuokralle. Saan enemmän tuloja, vrt mitä hän saa.
Ymmärsi yskän.
Avattiin tili, jonne vuokrarahat tulivat ja maksettiin sillä asumisen kuluja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina tämä sama juttu. Kun joku kertoo tälläisestä tulevat muut uhoamaan etteivät ymmärrä miten tämä on mahdollista kun heillä itsellään on yhteinen talous. Luuletteko ettei ap kaveri haluaisi yhteistaloutta? Se on vaan niin jos toinen ei suostu ja vaikka muuttuu vuosien varrella, ei voi pakottaa. Jos on yhteisiä lapsia tuntuu hurjalta erota rahan takia.
Meillä on tällainen tilanne. Jouduin jo äitiyslomalla lainaamaan rahaa mieheltäni jotta sain ruokaa, hän on hyväpalkkainen jolla hyvät säästöt. Tienaan 1/3 ? Miehen tuloista ja maksan kaikesta puolet. No ei ole rahaa mihinkään minulla ja jos joudun ostamaan esim uudet kengät hajonneiden tilalle joudun lainaamaan rahaa häneltä ja muistaa kyllä vaatia omansa pois. Me sovimme ennen lapsen syntymää toisin, mutta mies muuttui ja on kuulemma minun oma syyni kun en opiskellut hyväpalkkaista ammattia ja aloin hoitajaksi.
En kuitenkaan halua erota tämän takia ja laittaa lasta vuoroviikkosydteemiin tms,yritän uhrautua ja kestää kunnes lapsi on aikuinen.
Miten ero auttais sun taloudellista tilannetta? Entä jos olisit miehen kans, joka tienais sua vähemmän tai olis työtön? Mikä oikeus sulla on hyötyä varakkaammasta puolisosta?
Niin, meillä ei ole yhteisiä rahoja, mies säästää joka kk omiin sijoituksiinsa ja minulla on tili miinuksella loppukuusta. Vastaukseni oli niille jotka ihmettelivät miten ei kaikilla ole yhteistä taloutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän taloudessa elämisen kustannukset ja lapsiin liittyvät kustannukset jaetaan tasan, mutta en minä omia hankintojani miehelläni maksuta. Kyllä hän varmaan maksaisi, mutta en kyllä pyytäisi. Jos taas pakon edessä joutuisin pyytämään, niin tämän rahan kyllä maksaisin todellakin takaisin. Ihan sama vaikka mieheni saakin hyvää palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerää lainailla puolisoiden kesken, miksi ei voi vain antaa rahaa, koska muutenkin elämän jakaa tämän kanssa?
Ennen oli yleistä että aviopuolisoilla oli yhteineinen tili.
Ennen oli sitä ja tätä, ja onneksi tuo ei ole enää yleistä.
Tästä on puolison kanssa keskusteltu ja kauhisteltu että miten ihmeessä moinen voi toimia riitelemättä.
Itsekin olen "lainannut" puolisolleni (on pienempituloinen kuin minä) joihinkin hankintoihin, esim. uuteen puhelimeen tjvst.
Usein hän on maksanut jotain takaisin, mutta ei koko summaa, enkä ole sitä vaatimassakaan.Luulen että se on myös psykologinen asia, että ei ole hyvä tuntea itseään riippuvaiseksi toisen rahoista.
Tämän takia yhteinen talous on näppärä. Itse olisin voinut samassa tilanteessa vain sanoa miehelleni että puhelin hajosi, otan rahaa jemmatililtä. Ei tarvitse lainailla eikä maksella, molemmat on nöyryyttäviä asioita parisuhteessa
Näppärä ja näppärä... Sanot, että puhelin hajosi, otat rahaa jemmatililtä. Mies vastaa, ota vaan. Parilla sataa saa uuden Huawein. Halusit ostaa iPhonen.
Sinä oletat nyt, että puolisot aina haluavat "varastaa" toisiltaan, kun silmä välttää. Yhteistalous tarkoittaa sitä, että perheen tulevaisuus ja hyvinvointi on molempien tavoite. Sitä voi olla vaikea ymmärtää tuollaisesta hyväksikäyttönäkökulmasta. Siinä mielessä on aivan sama, haluaako kirjoittaja ostaa sen Huawein vai Iphonen. Koska se riippuu perheen kulttuurista ja tulotasosta.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina tämä sama juttu. Kun joku kertoo tälläisestä tulevat muut uhoamaan etteivät ymmärrä miten tämä on mahdollista kun heillä itsellään on yhteinen talous. Luuletteko ettei ap kaveri haluaisi yhteistaloutta? Se on vaan niin jos toinen ei suostu ja vaikka muuttuu vuosien varrella, ei voi pakottaa. Jos on yhteisiä lapsia tuntuu hurjalta erota rahan takia.
Meillä on tällainen tilanne. Jouduin jo äitiyslomalla lainaamaan rahaa mieheltäni jotta sain ruokaa, hän on hyväpalkkainen jolla hyvät säästöt. Tienaan 1/3 ? Miehen tuloista ja maksan kaikesta puolet. No ei ole rahaa mihinkään minulla ja jos joudun ostamaan esim uudet kengät hajonneiden tilalle joudun lainaamaan rahaa häneltä ja muistaa kyllä vaatia omansa pois. Me sovimme ennen lapsen syntymää toisin, mutta mies muuttui ja on kuulemma minun oma syyni kun en opiskellut hyväpalkkaista ammattia ja aloin hoitajaksi.
En kuitenkaan halua erota tämän takia ja laittaa lasta vuoroviikkosydteemiin tms,yritän uhrautua ja kestää kunnes lapsi on aikuinen.
Miten ero auttais sun taloudellista tilannetta? Entä jos olisit miehen kans, joka tienais sua vähemmän tai olis työtön? Mikä oikeus sulla on hyötyä varakkaammasta puolisosta?
Niin, meillä ei ole yhteisiä rahoja, mies säästää joka kk omiin sijoituksiinsa ja minulla on tili miinuksella loppukuusta. Vastaukseni oli niille jotka ihmettelivät miten ei kaikilla ole yhteistä taloutta.
Et osannut vastata kysymyksiin. Toivoisit selvästi, että voisit hyötyä enemmän taloudellisesti miehestä. Miksi koet sen oikeutetuksi?
Vierailija kirjoitti:
Jos on avioliitossa, niin puolison velvollisuus on elättää. Näin se menee.
Miksi alapeukutat? Käy lukemassa avioliittolaki. Jos puoliso ei vapaaehtoisesti elätä, niin elatusavun voi hakea käräjäoikeuden kautra.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerää lainailla puolisoiden kesken, miksi ei voi vain antaa rahaa, koska muutenkin elämän jakaa tämän kanssa?
Ennen oli yleistä että aviopuolisoilla oli yhteineinen tili.
Ennen oli sitä ja tätä, ja onneksi tuo ei ole enää yleistä.
Tästä on puolison kanssa keskusteltu ja kauhisteltu että miten ihmeessä moinen voi toimia riitelemättä.
Itsekin olen "lainannut" puolisolleni (on pienempituloinen kuin minä) joihinkin hankintoihin, esim. uuteen puhelimeen tjvst.
Usein hän on maksanut jotain takaisin, mutta ei koko summaa, enkä ole sitä vaatimassakaan.Luulen että se on myös psykologinen asia, että ei ole hyvä tuntea itseään riippuvaiseksi toisen rahoista.
Tämän takia yhteinen talous on näppärä. Itse olisin voinut samassa tilanteessa vain sanoa miehelleni että puhelin hajosi, otan rahaa jemmatililtä. Ei tarvitse lainailla eikä maksella, molemmat on nöyryyttäviä asioita parisuhteessa
Näppärä ja näppärä... Sanot, että puhelin hajosi, otat rahaa jemmatililtä. Mies vastaa, ota vaan. Parilla sataa saa uuden Huawein. Halusit ostaa iPhonen.
Sinä oletat nyt, että puolisot aina haluavat "varastaa" toisiltaan, kun silmä välttää. Yhteistalous tarkoittaa sitä, että perheen tulevaisuus ja hyvinvointi on molempien tavoite. Sitä voi olla vaikea ymmärtää tuollaisesta hyväksikäyttönäkökulmasta. Siinä mielessä on aivan sama, haluaako kirjoittaja ostaa sen Huawein vai Iphonen. Koska se riippuu perheen kulttuurista ja tulotasosta.
-eri
Olen 100-varma, että todella harvassa ovat ne pariskunnat, joilla rahankäyttö on molemmilla osapuolilla hyvin samanlaista. Useimmiten jompikumpi tuhlaa enemmän ja toinen on järkevämpi. Ei ole kyse varastamisesta, vaan tuosta minkä kumpikin näkee oikeana tapana elää. Mihin on ok laittaa minkäkin verran rahaa. Ja siinä se säästeliäämpi tai varakkaampi osapuoli jää nuolemaan näppejään. Se voi pitkällä aikatähtäimellä, tai viimeistään ero tullessa, katkeroittaa pahastikin.
Ohis minäkin
Vierailija kirjoitti:
Kun tapasin mieheni, hän asui yksiössä, minä kaksiossa.
Ehdotti laitetaan yksiö vuokralle, oltiin aina mun luona ja hän muuttaa mun luo.Onneksi tajusin kysyä paljonko maksaisi minulle vuokraa. Oli aivan ihmeissään. Eihän minun kulut muutu, vaikka hän asuu mun luona.
Ehdotin muutetaan hänen yksiöön ja laitetaan mun kaksio vuokralle. Saan enemmän tuloja, vrt mitä hän saa.Ymmärsi yskän.
Avattiin tili, jonne vuokrarahat tulivat ja maksettiin sillä asumisen kuluja
Miehet on tälläisiä perzeileviä lokkeja. Liian monta vastaavaa keissiä nähnyt, joissa mies muuttanut naisen elätettäväksi. Näistä ei vaan puhuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on avioliitossa, niin puolison velvollisuus on elättää. Näin se menee.
Miksi alapeukutat? Käy lukemassa avioliittolaki. Jos puoliso ei vapaaehtoisesti elätä, niin elatusavun voi hakea käräjäoikeuden kautra.
Sama velvollisuus koskee molempia puolisoita. Ja luepa itse tarkemmin mitä siellä elatusvelvollisuudesta sanotaan. Nykyään varsinkin tuota pykälää on syytä tulkita kiristyneesti.
No ymmärrän tavallaan. Meillä rahat yhteiset tavallisessa arjessa, mutta nyt olen esim. ostamassa suvun metsäpalstaa sisarusteni kanssa, johon miehellä ei ole osaa eikä arpaa. Mies on paljon rikkaampi ja pystyisi ostaa tuon heti käteisellä, joten todennäköisesti lainaan häneltä rahaa tuohon palstaan. En ikikuunapäivänä kehtaisi ostaa sitä itselleni mieheni rahoilla, koen sen jotenkin nöyryyttäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi voi vaatia mieheltä elatusta käräjäoikeudessa. Avioparien tulot ovat yhteiset ja menot yhteiset ja erossa kaikki jaetaan puoliksi, koska avio-oikeus. Avioliitto on tavallaan kahden aikuisen YRITYS.
Tuo ap:n kertoma juttu on taloudellista väkivaltaa.
Outoa, että tätä peukutetaan. En nyt ota mitenkään kantaa ap:n kuvaamaan tilateeseen, MUTTA avioparin tulot eivät ole yhteisiä. Avio-oikeus koskee erotilanteita.
Avioparilla on elatusvelvollsuus toisiina. Se on totta, mutta täysin eri asia kuin se, että olisi automaattisesti oikeus toisen tuloihin.
Tehkää kuten Aasiassa: Puoliso hankitaan vain saman tulo-/varallisuusluokan sisältä niin ei tule tällaisia ongelmia.