Miksi nelikymppiseni kaverit alkavat erota?
Lapset saatu nuorena ja nyt pitäis olla kaikki hyvin, kun elämä kaikin puolin järjestyksessä. Silti avioeroja on pukannu monelle nyt päälle. Mistä johtuu?
Kommentit (52)
No me erottiin kun mies vaihto lennossa nuorempaan työkaveriinsa. Ei multa kysytty mitään.
Samoin.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:56"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:54"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:50"] [quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:44"] [quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:17"] [quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:09"]Voisiko olla siinä, jos lapset saatu nuorena? Ei ole tarpeeksi harkittu, kenen kanssa lapsia tekee, ja toiseksi ei oltu vietetty tarpeeksi aikaa kahdestaan, pariskuntana ennen lasten saamista. Näin rankasti yleistäen. Eli jos ei ole kunnolla tutustuttu ja luotu vahvaa pohjaa suhteelle, ennen lapsia. [/quote] voi jeesus, jos on lapset kasvatettu isoiksi niin ihan turha tuollasta tähän on vetää, kyse on jostain muusta [/quote] Monihan täällä kehuu, että ihanaa, kun tuli tehtyä lapset nuorena, on nelikymppinen, kun lapset on isoja ja voi alkaa elämään. Kai se eläminen on juuri sitä, että lapset muuttaa omilleen, voi erota ja alkaa vihdoin elämään sitä vapaata nuoruutta [/quote] Potastkaa. Myöhäinen lasten hankkiminen korreloi selvästi varaisen eroamisen kanssa. [/quote] Tämö on vain pieni otanta. Mutta tuttavapiirissä vain yksi pari on enää yhdessä, jotka menivät nuorina yhteen. Kun taas meitä oli jokunen, jotka vietimme pitkään sinkkuelämää ja aloimme seurustella vasta kolmenkympin pintaan ja teimme lapset silloin. Olemme kaikki edelleen ensimäisessä liitossamme vielä viisikymppisinä. [/quote] Ok, ehditte sitten erota vielä myöhemmin...
[/quote]
Voi olla, voi olla olematta. Mutta kukin meistä on elänyt ne villit ja vapaat vuodet, joten enää ei ole kiirettä mihinkään, joten uskon, että harva meistä myöhemmistä pareista enää eroaa.
Kuten näkyy kestävän nekin uusioperheliitot, missä on ollut jo ikää, kun uuteen suhteeseen on alettu, vaikka lapsia olisi tehty niihinkin suhteisiin.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:58"]Noinhan se monesti menee. Mä nauran ihan pikkuisen sisään päin kun ne kaveripiirin pariskunnat, jotka kovasti kritisoivat meidän valintoja, eroavat nyt. Meillä menee edelleen tosi hyvin ja uskon, että se johtuu juuri siitä, että me ollaan tarkasti mietitty mitä me elämältä tahdotaan, keskusteltu paljon ja uskallettu elää niin kuin halutaan. Ei olla menty kuten yleisesti edetään. Paljon kritiikkiä tuli kun ei muutettu omakotitaloon lasten syntymän jälkeen ja siitä että jaettiin perhevapaat todella tasa-arvoisesti. Toteutetaan vuoron perään molempien unelmia, joten molemmilla on kokemus siitä että parisuhteessakin voi kasvaa ja saavuttaa asioita.
Monet kaverit ovat menneet siihen halpaan, että pitää olla se omakotitalo, kaksi lasta, kaksi autoa ja kultainen noutaja. Sitten nelikymppisenä tosiaan mietitään että mitä, tässäkö se elämä oli? Mitä minä oikeasti haluan? Kuka tuo ihminen on, jonka kanssa olen naimisissa?
Meidän ei tarvitse kysyä noita kysymyksiä, ne on selvitetty jo aikaisemmin ja keskustelu jatkuu.
[/quote]
Nekin asiat voivat muuttua matkalla
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:56"]
Minä en sekoittaisi tähän aiheeseen lapsia. Sama ilmiö on myös tuttavapiirini lapsettomilla pareilla. Tuntuu ylipäätään ääriharvinaiselta, että pari-kolmekymppisinä pariutuneet olisivat enää yhdessä 40+ vuotiaina.Välillä tuntuu siltä, että parisuhteen maksimi-ikä nykyään on se 20 vuotta.
[/quote]
Näin juuri eli en sekoittaisi aiheeseen lapsia.
Tuttavapiirissämme on moni pari eronnut 40+ vuotiaina, joillakin on lapsia ja toisilla ei. Pariutumisikä näillä pareilla on ollut 18-23v ja yhdessä oltu reilut 20v ja nyt siis ero 40+ vuotiaina.
Olen monta kertaa miettinyt tätä erobuumia. Mistä johtuu ja miksi se on niin yleistä tällä hetkellä.
En tiedä,mutta meidän akka on 39v ja on ruvennut,kiukuttelemaan,kitisemään,pihtaamaan ym,aina naama norsunvitulla ja hiekkaa pillussa.
varmaan sen takia muutkin eroaa??
Miehille iskee ikäkriisi ja pitää vaihtaa kymmenen vuotta nuorempaan.
Lapset ovat jo isompia, joten eivät enää estä eroa. Nainen on kasvanut aikuiseksi, vastuulliseksi vanhemmaksi ja mies ei.
Tuohan on se ikä, kun sivusuhteet alkavat yleistymään. Nykyään niitä ei vaan "katsota läpi sormien" ja hiljaa hyväksytä, kuten vielä isoäitini sukupolvet tekivät.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 23:01"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:56"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:54"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:50"] [quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:44"] [quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:17"] [quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:09"]Voisiko olla siinä, jos lapset saatu nuorena? Ei ole tarpeeksi harkittu, kenen kanssa lapsia tekee, ja toiseksi ei oltu vietetty tarpeeksi aikaa kahdestaan, pariskuntana ennen lasten saamista. Näin rankasti yleistäen. Eli jos ei ole kunnolla tutustuttu ja luotu vahvaa pohjaa suhteelle, ennen lapsia. [/quote] voi jeesus, jos on lapset kasvatettu isoiksi niin ihan turha tuollasta tähän on vetää, kyse on jostain muusta [/quote] Monihan täällä kehuu, että ihanaa, kun tuli tehtyä lapset nuorena, on nelikymppinen, kun lapset on isoja ja voi alkaa elämään. Kai se eläminen on juuri sitä, että lapset muuttaa omilleen, voi erota ja alkaa vihdoin elämään sitä vapaata nuoruutta [/quote] Potastkaa. Myöhäinen lasten hankkiminen korreloi selvästi varaisen eroamisen kanssa. [/quote] Tämö on vain pieni otanta. Mutta tuttavapiirissä vain yksi pari on enää yhdessä, jotka menivät nuorina yhteen. Kun taas meitä oli jokunen, jotka vietimme pitkään sinkkuelämää ja aloimme seurustella vasta kolmenkympin pintaan ja teimme lapset silloin. Olemme kaikki edelleen ensimäisessä liitossamme vielä viisikymppisinä. [/quote] Ok, ehditte sitten erota vielä myöhemmin...
[/quote]
Voi olla, voi olla olematta. Mutta kukin meistä on elänyt ne villit ja vapaat vuodet, joten enää ei ole kiirettä mihinkään, joten uskon, että harva meistä myöhemmistä pareista enää eroaa.
Kuten näkyy kestävän nekin uusioperheliitot, missä on ollut jo ikää, kun uuteen suhteeseen on alettu, vaikka lapsia olisi tehty niihinkin suhteisiin.
[/quote]
Tilastoja kun katsotaan, niin uusperheet päätyvät eroon todennäköisemmin.
Mun ystävistäni yhdessä ovat "teiniparit" 3kpl edelleen. Suloista, ehkäpä toiseen on kasvanut niin kiinni, tuntenut niin kauan että hankala erota. Taas 25-30v puolisonsa tavanneet ovat eronneet, kuten itsekin.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:17"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:09"]Voisiko olla siinä, jos lapset saatu nuorena? Ei ole tarpeeksi harkittu, kenen kanssa lapsia tekee, ja toiseksi ei oltu vietetty tarpeeksi aikaa kahdestaan, pariskuntana ennen lasten saamista. Näin rankasti yleistäen. Eli jos ei ole kunnolla tutustuttu ja luotu vahvaa pohjaa suhteelle, ennen lapsia. [/quote] voi jeesus, jos on lapset kasvatettu isoiksi niin ihan turha tuollasta tähän on vetää, kyse on jostain muusta
[/quote]
Monihan täällä kehuu, että ihanaa, kun tuli tehtyä lapset nuorena, on nelikymppinen, kun lapset on isoja ja voi alkaa elämään. Kai se eläminen on juuri sitä, että lapset muuttaa omilleen, voi erota ja alkaa vihdoin elämään sitä vapaata nuoruutta
[/quote]
Jokseenkin näin kuin alimmassa vastauksessa. Elämä on parempaa nelissäkymmenissä. Se nyt vaan totuus oli niitä lapsia tai ei. Kyllä me miehen kanssa nautitaan lapsivapaasta kodista ja hiljaisuudesta. Voi tulla ja mennä niin kuin huvittaa ja kun ei ole mikään elämää opetteleva kakara, opiskelija tai joku muu ikuista nuoruuden ja itsensä etsimisen tuskaa poteva myöhäisteini niin elämästä vaan nauttii. Ei tarvitse paeta vessaan, että saa omaa aikaa tai pohtia miten pakata koko lössi mukaan ja kelle tulee mitäkin evästä. Aamukahvinsa saa juoda rauhassa, rakastella ihan missä haluaa huoneistossa. Kukaan ei häiritse ja vaadi loputtomasti. Kuulee omat ajatuksensa ja ei tarvitse keskustella "ääliön" kanssa. Minä en ole vielä pystynyt keksimään ainuttakaan ikävää puolta. Ihanaa :)
Viiskymppiset eroaa kun lapset muuttavat omilleen. Mikä niitä nelikymppisiä oikein vaivaa?
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:54"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:17"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 22:09"]Voisiko olla siinä, jos lapset saatu nuorena? Ei ole tarpeeksi harkittu, kenen kanssa lapsia tekee, ja toiseksi ei oltu vietetty tarpeeksi aikaa kahdestaan, pariskuntana ennen lasten saamista. Näin rankasti yleistäen. Eli jos ei ole kunnolla tutustuttu ja luotu vahvaa pohjaa suhteelle, ennen lapsia. [/quote] voi jeesus, jos on lapset kasvatettu isoiksi niin ihan turha tuollasta tähän on vetää, kyse on jostain muusta
[/quote]
Monihan täällä kehuu, että ihanaa, kun tuli tehtyä lapset nuorena, on nelikymppinen, kun lapset on isoja ja voi alkaa elämään. Kai se eläminen on juuri sitä, että lapset muuttaa omilleen, voi erota ja alkaa vihdoin elämään sitä vapaata nuoruutta
[/quote]
Potastkaa. Myöhäinen lasten hankkiminen korreloi selvästi varaisen eroamisen kanssa.
[/quote]
Tämö on vain pieni otanta. Mutta tuttavapiirissä vain yksi pari on enää yhdessä, jotka menivät nuorina yhteen. Kun taas meitä oli jokunen, jotka vietimme pitkään sinkkuelämää ja aloimme seurustella vasta kolmenkympin pintaan ja teimme lapset silloin. Olemme kaikki edelleen ensimäisessä liitossamme vielä viisikymppisinä.
[/quote]
Meidän porukassa ovat kaikki nuorena yhteen menneet yhdessä edelleen 45-vuotiaina. Eräs pari, joka alkoi seurustella vasta 3-kymppisenä, on eronnut.