Olen törmännyt jo useaan maisteriin, jonka älykkyys ei vakuuta.
Heitä yhdistää se, että ovat itseään täynnä ja arvostelevat muita. Vetoavat jakuvasti koulutukseensa minkä tuovat joka keskustelussa esille. Todella kapeakatseisia ihmisiä. Alat joista he ovat valmistuneet kuuluvat yhteiskunta- sekä humanistisiin tieteisiin.
Miten tämmöiset voivat valmistua Yliopistosta? Eivät ole lainkaan sen tyylisiä kuten Esko Valtaoja, jonka puheesta saa heti kuvan miten älykäs hän on. Yhteiskuntatieteistä löytyy liike- sekä kansantaloutta, joten luulisi vaatimusten olevan kuitenkin korkealla.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistinen huuhaa ei vaadi minkäänlaista älliä.
Täh? Ai Sellaiset aineet, kuten lingvistiikka, arkeologia, yleinen historia jne. onnistuisivat siis sinultakin? Enpä usko.
Kuten sanoin, ei vaadi. Matematiikka ja fysiikka vaatisi.
Lingvistit, arkeologit ja historioitsijatkin tarvitsevat matematiikkaa, jos he tekevät kvantitatiivista tutkimusta.
Come on, eihän maisteri ole kovin korkea tutkinto. Ihan tavikset niitä tekee. Joillekin se voi tuntua hienolta, ehkä ovat pistäneet siihen paljon töitä, sitten tykkäävät röyhistää rintaa.
Vierailija kirjoitti:
No kaikki maisterit yhteen niputtava ei minusta kyllä itsekään kuulosta kovin älykkäältä.. Etkö itse päässyt ap yliopistoon tai eikö äly riitä sinne vai miksi koet tarvetta mollata maistereita?
En ole kovin vakuuttunut tästä ap:n älykkyydestä minäkään.
Vielä riittää näköjään maailmassa ihmisiä, joiden mielestä akateemisista pitäisi paistaa päällepäin suuri älykkyys ja sydämen sivistys. Akateeminen tutkinto edellyttää kohtalaista älykkyyttä, ei muuta. Älykäs ihminen ei myöskään usein tuo sitä esiin junttien seurassa, koska siitä koituu vain harmia. En ole koskaan törmännyt tuollaisiin koulutuksellaan kehuskelijoihin.
Vierailija kirjoitti:
No kaikki maisterit yhteen niputtava ei minusta kyllä itsekään kuulosta kovin älykkäältä.. Etkö itse päässyt ap yliopistoon tai eikö äly riitä sinne vai miksi koet tarvetta mollata maistereita?
Fiksu hankkii sen akateemisen koulutuksen. Vaikuttaahan se suoraan eläkkeeseenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistinen huuhaa ei vaadi minkäänlaista älliä.
Täh? Ai Sellaiset aineet, kuten lingvistiikka, arkeologia, yleinen historia jne. onnistuisivat siis sinultakin? Enpä usko.
Kuten sanoin, ei vaadi. Matematiikka ja fysiikka vaatisi.
Arkeologit hyödyntävät matematiikkaa ja fysiikkaa. Olet aika yksinkertainen, jos se ei tullut edes mieleesi.
yoni-ilmaisimia oli jo 1940-luvulla, mutta ilmeisesti ensimmäisen kerran 1960-luvun lopulla yhdysvaltalaisen fyysikon Luis Alvarezin aloitteesta egyptiläis-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä käytti myonigrafiaa Gizan Khefrenin pyramidin tutkimiseen. Ilmaisinlaitteisto sijoitettiin pyramidin alla olevaan kammioon. Kaksi vuotta kestäneistä mittauksista ilmeni, ettei Khefrenin pyramidissa ollut yhden, jo löydetyn lisäksi enempää isompia kammioita. Mittausjärjestelyissä oli pyritty eliminoimaan heikoiksi käyneet, poikkeamiensa takia mittausta häiritsevät myonit suojaamalla ilmaisin paksuhkolla metallilla.[3]
Vuonna 2008 oli käynnissä kaksikin hanketta myonien hyödyntämiseksi arkeologisessa tutkimuksessa:
Khefrenin pyramidia on tutkittu myonigrafian avulla.
Belizessä La Milpan, muinaisen Maya-kaupungin raunioilla olevan rakennelman sisältävä kumpu aiottiin läpivalaista. Ilmaisimena aiottiin käyttää kahta kaasutäytteistä sylinteriä, joka oli vuorattu myoneja rekisteröivällä materiaalilla. Sylinterin sisälle sijoitettuna olisivat myös ilmaisimet, jotka rekisteröivät myonien kaasussa synnyttämät valonvälähdykset. Prototyyppi-ilmaisin oli noin 5 metriä pitkä ja Teksasin yliopistoa edustava Roy Schwitters sanoi 1000 myonin mittauksen kestävän 10 päivää.
Toinen hanke koski Auringon pyramidia Meksikon Teotihuacánissa. Pyramidin alla kulkevaan käytävään aiottiin sijoittaa kuudesta, päällekkäisestä kaasutäytteisestä osastosta koostuva ilmaisin. Tutkimusryhmää johtava Arturo Menchaca-Rocha arvioi ilmaisimen löytävän kaikki pyramidin sisäiset kammiot, jotka olisivat yli 75 cm korkeita. Mittausten odotettiin kestävän noin vuoden.
Maisteriksi pääsee kun pääsee hakumenettelyssä läpi yliopistoon ja paukuttaa kasaan sen n. 300 opintopistettä. Itselläni on kaksi maisterin tutkintoa. Mitään ylimaallista älyä se ei vaadi, mutta viitseliäisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja fiksuutta se kysyy. Kun fiksu vaan saa jerjestettyä elämänsä niin, että tutkinnon suoritus onnistuu ja halutun ammatin ja uran ovet avautuvat. Yhteistä kaikille akateemisille tutkinnoille on, että ne kehittävät analyyttisiä taitoja ja kykyjä hahmottaa laaja-alaisia kokonaisuuksia oli sitten kyse vaikkapa sivilisaatiohistoriasta tai vaikka sosiaalipolitiikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi monet maisterit eivät tunnu oikein ymmärtävän arkitodellisuudesta mitään. Uskotaan kaikki YK:n agendat, ilmastonmuutoshuijaukset ja Koronahuuhaat sun muut massoille valehdeltavat asiat. Luulisi, että yliopistoissa opetetaan kriittistä tiedonkäsittelyä ja omaksumista, tieteellistä tutkimusta jne. Olen erittäin pettynyt yliopistoissa opiskeleviin ihmisiin, etenkin humanistisen alan mutta myös kansantaloustieteen ja mitä lie kv-politiikkaa siellä on. Uskovat ihan ihme lähtökohtiin jotka eivät päde.727
Mainitse 5 humanistisen alan ja 5 yhteiskunnallisen alan* pääainetta. Minusta tuntuu, ettet oikeasti edes tiedä mitä siellä opiskellaan.
*Tarkoitatko tällä Valtiotieteellistä tiedekuntaa?
Ei vastausta? Kertoo paljon.
Minua taas on ihmetyttänyt että tutkijalla, maisterilla ja tohtorilla voi olla minkälainen väitöskirja (tai muu tutkielma) tahansa, vaikka sekava ja hullu – ja se menee läpi. Perustan väitteen netissä nähtyihin muutamaan ja sukulaisen. Ihmisryhmiä kuten köyhiä kohtaan oltiin myös rasistisia, syrjiviä. Joku taso kai voi olla vai voiko, tietenkin on inhottavaa sanoa jollekin jos homma ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi monet maisterit eivät tunnu oikein ymmärtävän arkitodellisuudesta mitään. Uskotaan kaikki YK:n agendat, ilmastonmuutoshuijaukset ja Koronahuuhaat sun muut massoille valehdeltavat asiat. Luulisi, että yliopistoissa opetetaan kriittistä tiedonkäsittelyä ja omaksumista, tieteellistä tutkimusta jne. Olen erittäin pettynyt yliopistoissa opiskeleviin ihmisiin, etenkin humanistisen alan mutta myös kansantaloustieteen ja mitä lie kv-politiikkaa siellä on. Uskovat ihan ihme lähtökohtiin jotka eivät päde.727
Mainitse 5 humanistisen alan ja 5 yhteiskunnallisen alan* pääainetta. Minusta tuntuu, ettet oikeasti edes tiedä mitä siellä opiskellaan.
*Tarkoitatko tällä Valtiotieteellistä tiedekuntaa?
Ei vastausta? Kertoo paljon.
Ap ei tiedä mistään mitään. Raukka,
Tunnen biokemian tohtorin joka on hirveän katkera kaikille lääketieteen opiskelijoille. Hän kun ei itse aikoinaan päässyt lääkikseen.
Vierailija kirjoitti:
Maisteriksi pääsee kun pääsee hakumenettelyssä läpi yliopistoon ja paukuttaa kasaan sen n. 300 opintopistettä. Itselläni on kaksi maisterin tutkintoa. Mitään ylimaallista älyä se ei vaadi, mutta viitseliäisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja fiksuutta se kysyy. Kun fiksu vaan saa jerjestettyä elämänsä niin, että tutkinnon suoritus onnistuu ja halutun ammatin ja uran ovet avautuvat. Yhteistä kaikille akateemisille tutkinnoille on, että ne kehittävät analyyttisiä taitoja ja kykyjä hahmottaa laaja-alaisia kokonaisuuksia oli sitten kyse vaikkapa sivilisaatiohistoriasta tai vaikka sosiaalipolitiikasta.
Tämä. Maistereita on moneen junaan kaikilta aloilta kuten muitakin ihmisiä. Viisaat yksilöt ovat harvassa. Yhteiskuntatieteissä arvostan sen generalistisuutta ja välineitä analyyttiseen ajatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen biokemian tohtorin joka on hirveän katkera kaikille lääketieteen opiskelijoille. Hän kun ei itse aikoinaan päässyt lääkikseen.
Samoin kuin lääkäri voi olla kateellinen toiselle, joka pärjännyt vaativammalla alalla, väitellyt tai mitä vaan. Inhimillistä, vaikkakaan ei niin viisasta.
Älykkyydellä ja viisaudella on vissi ero.
Kun kaksi ihmistä ottaa yhteen paljain nyrkein, niin älykkäin seisoo viimeisenä pystyssä.
Älykkäimmät ihmiset ovat luoneet myös ydinaseet.
Ajatelkaapa tätä.
Kun seuraavan kerran arvioit toisen älykkyyttä, niin arvioi voittaisiko hän sinut kamppailussa.
Se on todellinen äo-testi.
Aikoinaan kun vain miehillä oli oikeus käydä kouluja länsimaissa ja yliopistot olivat hyvin hierarkisia laitoksia kuten armeijat, niin ajateltiin ettei naiset ole soveliaita älynsä puolesta opiskelemaan yliopistoissa.
Kaikki tämä pohjautuu siihen että voima on todellista älykkyyttä.
Tässä on länsimaisen sivistyksen pohja.
Se monelta unohtuu.
Olen maisteri, ja vaikutan varmaan höpöttävältä täti-ihmiseltä. Olen kumminkin suorittanut ne kaikki opintppisteet ja tehnyt gradun. Tiedän, mitä se kysyy. Olen saanut erinomaisia arvosanoja enimäkseen, joten ei paljon jonkun "miten toikin voi olla maisteri" -kommentit kiinnosta. Niitä netti- ja fb-maailmassa kyllä saa. Olen ollut kiinnostunut kyseisestä opiskelemastani alasta ja se on ammattini. Pitäisikö hävetä.
Olen maisteri. Mies on maisteri ja ekonomi. Lapsemme on lisensiaatti. Mitä sitten? Ihminen on muutakin kuin opinnot. Aristoteles sanoi 70-vuotiaana, ettei ymmärrä mistään mitään. Mitä enemmän ihminen opiskelee, sitä paremmin hän ymmärtää, kuinka vähän hän itse asiassa tietää. Ja se tekee ihmisen yleensä aika nöyräksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ap on vetäissyt maistereista tällaisen itkupotkuraivarin, niin siitä voi tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. Itkettäähän se, jos on noin katkeran kateellinen akateemisesta koulutuksesta. Jos maisterit kerran ovat niin tyhmiä, niin kuinkahan helv...n tyhmä sinä sitten itse olet, kun et edes moista joutavaa koulutusta ole itsellesi hankkinut, vaan todennäköisesti ylipainoisena epäsiistinä lyllerönä taaperrat jälleen kerran vessoja siivoamaan. Säälittävä tapaus! :D
P.S. Proletariaatin logiikalla tohtorit ovat varmasti sitten vieläkin tyhmempiä...
Mitä varten sotket ylipainon tähänkin hommaan? Olisi aika päästä jo eroon tuollaisista stereotypioista, että ylipainoiset ovat tyhmiä, saamattomia, epäsiistejä ja laiskoja. Tuo teksti ei ainakaan vakuuttanut kirjoittajan älystä.
-eri
Stereotypiat syntyvät siitä kun riittävän iso määrä ihmisiä käyttäytyy tietyllä tavalla. Ne eivät tule koskaan tyhjästä, vaikka eivät koskekaan jokaista kyseiseen ryhmään kuuluvaa.
Stereotypiat ovat yksinkertaisten tapa kommunikoida yhteiskunnassa.
Pelkkä maisterin tutkinto ei takaa että joku olisi älykäs, eikä opiskelemattomuus tee tyhmäksi.
Opiskeleminen on raakaa työtä jota hyvät hoksottimet helpottavat. Siksi oppineella on keskimäärin (mutta ei aina) vähän paremmat hoksottimet.
On myös mahdollista että runsas hoksottimien käyttö opettaa ajattelemaan, ja että tieteellisen ajattelutavan harjoitteleminen opettaa ajattelemaan tieteellisesti: siis hahmottamaan vaikkapa asioiden todennäköisyyttä ja asioiden välisiä kausaalisuhteita.
Opisekelemaan menoa ennustavat monet muutkin asiat kuin äly: esimerkiksi ympäristön odotukset ja arvot, perheen taloudellinen tilanne ym.
Miksi nörteissä on paljon niitä, jotka alisuoriutuvat näissä älyä oletetusti vaatimattomissa pyrinnöissä kuten kielissä? Pärjäisivät kyllä jos vain "viitsisivät", niinkö?