Lue keskustelun säännöt.
Olen törmännyt jo useaan maisteriin, jonka älykkyys ei vakuuta.
10.02.2022 |
Heitä yhdistää se, että ovat itseään täynnä ja arvostelevat muita. Vetoavat jakuvasti koulutukseensa minkä tuovat joka keskustelussa esille. Todella kapeakatseisia ihmisiä. Alat joista he ovat valmistuneet kuuluvat yhteiskunta- sekä humanistisiin tieteisiin.
Miten tämmöiset voivat valmistua Yliopistosta? Eivät ole lainkaan sen tyylisiä kuten Esko Valtaoja, jonka puheesta saa heti kuvan miten älykäs hän on. Yhteiskuntatieteistä löytyy liike- sekä kansantaloutta, joten luulisi vaatimusten olevan kuitenkin korkealla.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ap on vetäissyt maistereista tällaisen itkupotkuraivarin, niin siitä voi tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. Itkettäähän se, jos on noin katkeran kateellinen akateemisesta koulutuksesta. Jos maisterit kerran ovat niin tyhmiä, niin kuinkahan helv...n tyhmä sinä sitten itse olet, kun et edes moista joutavaa koulutusta ole itsellesi hankkinut, vaan todennäköisesti ylipainoisena epäsiistinä lyllerönä taaperrat jälleen kerran vessoja siivoamaan. Säälittävä tapaus! :D
P.S. Proletariaatin logiikalla tohtorit ovat varmasti sitten vieläkin tyhmempiä...
Mitä varten sotket ylipainon tähänkin hommaan? Olisi aika päästä jo eroon tuollaisista stereotypioista, että ylipainoiset ovat tyhmiä, saamattomia, epäsiistejä ja laiskoja. Tuo teksti ei ainakaan vakuuttanut kirjoittajan älystä.
-eri
Stereotypiat syntyvät siitä kun riittävän iso määrä ihmisiä käyttäytyy tietyllä tavalla. Ne eivät tule koskaan tyhjästä, vaikka eivät koskekaan jokaista kyseiseen ryhmään kuuluvaa.
Miten selität, että kaikissa kulttuureissa esiintyy rasismia ja vieraanpelkoa? Jos kerran stereotypiat eivät "koskaan tule tyhjästä", jonkun on väistämättä oltava väärässä tai ainakin syyllistyttävä merkittävään liioitteluun. Kuinka ollakaan, kaikissa kulttuureissa vallitsevana on ajatusmalli, että juuri minun kaltaiseni ovat oikeassa. Koska kyseessä on faktuaalisesti mahdoton yhtälö, ainoa järjellinen johtopäätös on, että stereotypiat perustuvat osaltaan ennakkoluuloihin eivätkä pelkästään "faktoihin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika monella maisterilla mielenkiinto on siihen omaan alaan, tai jopa johonkin pieneen osa-alueeseen. Siitä tiedetään kaikki. Kaikki muu onkin sitten peruskoulutietoa, kun ei ole mielenkiintoa ottaa selvää asioista.
Suomen yliopistot ja tutkintorakenteet nimenomaan ajaa tähän. Monissa muissa Euroopan maissa opiskellaan kanditasolla paljon monipuolisemmin eri asioita ja vasta maisteritasolla, jos sinne asti edes ylipäätänsä mennään, spesialisoidutaan johonkin tiettyyn asiaan.
Ulkomailla omassa kanditutkinnossani oli 28 op matematiikkaa, 42 op tietojenkäsittelyä, 40 op metodologiaa + lopputyö, 10 op filosofiaa, 10 op psykologiaa, 10 fysiikkaa, 10 op valinnaista kieltä. Tein sivuaineen kansantaloustieteistä (30 op).
On kyllä jotenkin niin ärsyttävää tämä koko vastakkainasettelu. Itse olen käynyt vain ammattikoulun mutta periaatteessa teen ns. Insinöörin hommia. Mahdollista oman firman kautta,silloin ei papereita kysellä vaan lopputulos ratkaisee. Eri aloilla vaaditaan eri vahvuuksia enkä väheksyisi yhtään enempää amisduunaria tai maisteria. Ihminen on se tärkein sen koulutuksen takana. Ylimielisyys tai älykkyys ei minusta ole koulutuksesta kiinni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monella maisterilla mielenkiinto on siihen omaan alaan, tai jopa johonkin pieneen osa-alueeseen. Siitä tiedetään kaikki. Kaikki muu onkin sitten peruskoulutietoa, kun ei ole mielenkiintoa ottaa selvää asioista.
Suomen yliopistot ja tutkintorakenteet nimenomaan ajaa tähän. Monissa muissa Euroopan maissa opiskellaan kanditasolla paljon monipuolisemmin eri asioita ja vasta maisteritasolla, jos sinne asti edes ylipäätänsä mennään, spesialisoidutaan johonkin tiettyyn asiaan.
Ulkomailla omassa kanditutkinnossani oli 28 op matematiikkaa, 42 op tietojenkäsittelyä, 40 op metodologiaa + lopputyö, 10 op filosofiaa, 10 op psykologiaa, 10 fysiikkaa, 10 op valinnaista kieltä. Tein sivuaineen kansantaloustieteistä (30 op).
Ja sanotaan vielä, että tein tuon päälle samassa maassa maisteritutkinnon ekonometriasta eli se sitten puolestaan hyvin spesifi tutkinto mitä ei Suomessa ymmärtääkseni voi edes opiskella omana tutkintonaan.
Vierailija kirjoitti:
Ohhon, eikö ap:lle yliopiston ovet ole auenneet?
Minäpä pääsin lukemaan kauppatieteitä ihan ekalla yrittämällä ja helposti. Jotkut vaan on fiksumpia kuin toiset.
Katsos kun kaikilla ei ole edes mahdollisuutta yrittää avata ovea vaikka kuinka välkky olisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ap on vetäissyt maistereista tällaisen itkupotkuraivarin, niin siitä voi tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. Itkettäähän se, jos on noin katkeran kateellinen akateemisesta koulutuksesta. Jos maisterit kerran ovat niin tyhmiä, niin kuinkahan helv...n tyhmä sinä sitten itse olet, kun et edes moista joutavaa koulutusta ole itsellesi hankkinut, vaan todennäköisesti ylipainoisena epäsiistinä lyllerönä taaperrat jälleen kerran vessoja siivoamaan. Säälittävä tapaus! :D
P.S. Proletariaatin logiikalla tohtorit ovat varmasti sitten vieläkin tyhmempiä...
Mitä varten sotket ylipainon tähänkin hommaan? Olisi aika päästä jo eroon tuollaisista stereotypioista, että ylipainoiset ovat tyhmiä, saamattomia, epäsiistejä ja laiskoja. Tuo teksti ei ainakaan vakuuttanut kirjoittajan älystä.
-eri
Kyllåhän ylipainoinen on ihan vaa'an osoittaman lukemankin perusteella vähintään laiska ja saamaton. Paitsi tietenkin siinä tapauksessa, ettei ole koskaan edes yrittänyt laihduttaa, jolloin oikea määritelmä on välinpitämätön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohhon, eikö ap:lle yliopiston ovet ole auenneet?
Minäpä pääsin lukemaan kauppatieteitä ihan ekalla yrittämällä ja helposti. Jotkut vaan on fiksumpia kuin toiset.
Katsos kun kaikilla ei ole edes mahdollisuutta yrittää avata ovea vaikka kuinka välkky olisikin.
Ja kaikilla ei ole halua sitä ovea avata.
Terv ysin keskiarvolla amikseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopistossa tarvitse juuri älykkyyttä. Riittää, että jaksaa opiskella ahkerasti.
Tämä on totta humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Siellä riittää, että on hyvä muisti ja on jaksanut päntätä päähänsä kirjojen sisällöt. Ymmärtämistä ei vaadita, hyvä muisti ja luetun toistaminen riiittää. Luonnontieteissä ei sama prosessi toimi. Siellä täytyy osata soveltaa opittua tietoa kokeessa, eli ymmärtää jotain lukemastaan.
Heh. Vähänpä tiedät. Edes sisään ei pääse pelkästään pänttäämällä, vaan pääsykokeissa testataan miten hakija osaa soveltaa pääsykoekirjoista lukemaansa tietoa pääsykokeissa annettuun aineistoon. Myös kyky havainnoida ja yhdistää pääsykoekirjojen aineistoa muista aineista aiemmin hankittuun tietoon ja yleissivistykseen (lukion oppimäärä) katsotaan eduksi.
Yliopistoon pääsee pelkän lukiotodistuksen perusteella nykyään.
Ylioppilastodistuksella on aiemmin päässyt opiskelemaan Helsingin yliopistoon lähinnä matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, mutta jatkossa hyvät arvosanat avaavat ovet myös lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu-yliopistossa/tod…
Humanistiseen tai Valtiotieteelliseen ei siis pääse. Niissä on edelleen pääsykokeet, jotka mittaavat juuri tuota hakijoiden kykyä analysoida ja soveltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopistossa tarvitse juuri älykkyyttä. Riittää, että jaksaa opiskella ahkerasti.
Tämä on totta humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Siellä riittää, että on hyvä muisti ja on jaksanut päntätä päähänsä kirjojen sisällöt. Ymmärtämistä ei vaadita, hyvä muisti ja luetun toistaminen riiittää. Luonnontieteissä ei sama prosessi toimi. Siellä täytyy osata soveltaa opittua tietoa kokeessa, eli ymmärtää jotain lukemastaan.
Heh. Vähänpä tiedät. Edes sisään ei pääse pelkästään pänttäämällä, vaan pääsykokeissa testataan miten hakija osaa soveltaa pääsykoekirjoista lukemaansa tietoa pääsykokeissa annettuun aineistoon. Myös kyky havainnoida ja yhdistää pääsykoekirjojen aineistoa muista aineista aiemmin hankittuun tietoon ja yleissivistykseen (lukion oppimäärä) katsotaan eduksi.
Yliopistoon pääsee pelkän lukiotodistuksen perusteella nykyään.
Ylioppilastodistuksella on aiemmin päässyt opiskelemaan Helsingin yliopistoon lähinnä matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, mutta jatkossa hyvät arvosanat avaavat ovet myös lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu-yliopistossa/tod…
Humanistiseen tai Valtiotieteelliseen ei siis pääse. Niissä on edelleen pääsykokeet, jotka mittaavat juuri tuota hakijoiden kykyä analysoida ja soveltaa.
Opiskellaanko lukiossa nykyään oikeustieteitä ja lääketieteitä vai miten sinne pääsee suoraan todistuksella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Humanistinen huuhaa ei vaadi minkäänlaista älliä.
Täh? Ai Sellaiset aineet, kuten lingvistiikka, arkeologia, yleinen historia jne. onnistuisivat siis sinultakin? Enpä usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopistossa tarvitse juuri älykkyyttä. Riittää, että jaksaa opiskella ahkerasti.
Tämä on totta humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Siellä riittää, että on hyvä muisti ja on jaksanut päntätä päähänsä kirjojen sisällöt. Ymmärtämistä ei vaadita, hyvä muisti ja luetun toistaminen riiittää. Luonnontieteissä ei sama prosessi toimi. Siellä täytyy osata soveltaa opittua tietoa kokeessa, eli ymmärtää jotain lukemastaan.
Heh. Vähänpä tiedät. Edes sisään ei pääse pelkästään pänttäämällä, vaan pääsykokeissa testataan miten hakija osaa soveltaa pääsykoekirjoista lukemaansa tietoa pääsykokeissa annettuun aineistoon. Myös kyky havainnoida ja yhdistää pääsykoekirjojen aineistoa muista aineista aiemmin hankittuun tietoon ja yleissivistykseen (lukion oppimäärä) katsotaan eduksi.
Yliopistoon pääsee pelkän lukiotodistuksen perusteella nykyään.
Ylioppilastodistuksella on aiemmin päässyt opiskelemaan Helsingin yliopistoon lähinnä matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, mutta jatkossa hyvät arvosanat avaavat ovet myös lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu-yliopistossa/tod…
Humanistiseen tai Valtiotieteelliseen ei siis pääse. Niissä on edelleen pääsykokeet, jotka mittaavat juuri tuota hakijoiden kykyä analysoida ja soveltaa.
Opiskellaanko lukiossa nykyään oikeustieteitä ja lääketieteitä vai miten sinne pääsee suoraan todistuksella?
En tiedä, mitä lukioaineita Oikkiksen hakuvalinnoissa painotetaan, mutta Lääkiksessä katsotaan ainakin lukion matematiikan (mielellään laaja) , kemian, fysiikan ja biologian arvosanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistinen huuhaa ei vaadi minkäänlaista älliä.
Täh? Ai Sellaiset aineet, kuten lingvistiikka, arkeologia, yleinen historia jne. onnistuisivat siis sinultakin? Enpä usko.
Kuten sanoin, ei vaadi. Matematiikka ja fysiikka vaatisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopistossa tarvitse juuri älykkyyttä. Riittää, että jaksaa opiskella ahkerasti.
Tämä on totta humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Siellä riittää, että on hyvä muisti ja on jaksanut päntätä päähänsä kirjojen sisällöt. Ymmärtämistä ei vaadita, hyvä muisti ja luetun toistaminen riiittää. Luonnontieteissä ei sama prosessi toimi. Siellä täytyy osata soveltaa opittua tietoa kokeessa, eli ymmärtää jotain lukemastaan.
Ainoa pänttääminen yhteiskuntatieteellisessä liittyi pääsykokeisiin, jossa karsittiin epämotivoituneet joukosta. Teknillisessä yliopistossa toista tutkintoa suorittaessani sen sijaan ulkoa opettelua riitti, jos mieli selviytyä koodauskursseista.
Täällä täysin päivastaiset kokemukset. Riippuu varmaan yliopistostakin, itselläni kokemus Helsingistä. Soveltamistaitoja tarvittiin valtsikassa paljonkin ja tieteelliset ja menetelmiin liittyvät kriteerit korostuivat opetuksessa. Toisin oli taas Otaniemessä, jossa tietteellinen taso oli toista ja paljon käytännönläheisempi ote opinnoissa. Eiköhän näissäkin ole aineittain eroja. Joka tapauksessa löperömpi ote teknisen koulutuksen puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopistossa tarvitse juuri älykkyyttä. Riittää, että jaksaa opiskella ahkerasti.
Tämä on totta humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Siellä riittää, että on hyvä muisti ja on jaksanut päntätä päähänsä kirjojen sisällöt. Ymmärtämistä ei vaadita, hyvä muisti ja luetun toistaminen riiittää. Luonnontieteissä ei sama prosessi toimi. Siellä täytyy osata soveltaa opittua tietoa kokeessa, eli ymmärtää jotain lukemastaan.
Heh. Vähänpä tiedät. Edes sisään ei pääse pelkästään pänttäämällä, vaan pääsykokeissa testataan miten hakija osaa soveltaa pääsykoekirjoista lukemaansa tietoa pääsykokeissa annettuun aineistoon. Myös kyky havainnoida ja yhdistää pääsykoekirjojen aineistoa muista aineista aiemmin hankittuun tietoon ja yleissivistykseen (lukion oppimäärä) katsotaan eduksi.
Yliopistoon pääsee pelkän lukiotodistuksen perusteella nykyään.
Ylioppilastodistuksella on aiemmin päässyt opiskelemaan Helsingin yliopistoon lähinnä matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, mutta jatkossa hyvät arvosanat avaavat ovet myös lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu-yliopistossa/tod…
Humanistiseen tai Valtiotieteelliseen ei siis pääse. Niissä on edelleen pääsykokeet, jotka mittaavat juuri tuota hakijoiden kykyä analysoida ja soveltaa.
Opiskellaanko lukiossa nykyään oikeustieteitä ja lääketieteitä vai miten sinne pääsee suoraan todistuksella?
Yleistä lahjakkuutta ja motivaatiota alalle sillä mitataan. Samoin kuin niissä "pehmeiden tieteiden" pääsykokeissakin.
Kun "menin" opiskelemaan sosiologiaa, pääsykoe edellytti hyvin pitkälle ulkoa opettelemista, kuukausien ajan. Toki oli siellä kokeessa vähän jotain ns soveltavaakin mukana. Mutta pointti on, että hakijoita on niin valtavasti, että jotenkin on seulottava porukkaa puhtaasti motivaationkin pohjalta. Se on nopeampaa ja helpompaa kuin sitoa resursseja soveltavien kysymysten arviointiin (joihin sisältyy lisäksi aina tulkinnanvaraa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopistossa tarvitse juuri älykkyyttä. Riittää, että jaksaa opiskella ahkerasti.
Tämä on totta humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Siellä riittää, että on hyvä muisti ja on jaksanut päntätä päähänsä kirjojen sisällöt. Ymmärtämistä ei vaadita, hyvä muisti ja luetun toistaminen riiittää. Luonnontieteissä ei sama prosessi toimi. Siellä täytyy osata soveltaa opittua tietoa kokeessa, eli ymmärtää jotain lukemastaan.
Heh. Vähänpä tiedät. Edes sisään ei pääse pelkästään pänttäämällä, vaan pääsykokeissa testataan miten hakija osaa soveltaa pääsykoekirjoista lukemaansa tietoa pääsykokeissa annettuun aineistoon. Myös kyky havainnoida ja yhdistää pääsykoekirjojen aineistoa muista aineista aiemmin hankittuun tietoon ja yleissivistykseen (lukion oppimäärä) katsotaan eduksi.
Yliopistoon pääsee pelkän lukiotodistuksen perusteella nykyään.
Ylioppilastodistuksella on aiemmin päässyt opiskelemaan Helsingin yliopistoon lähinnä matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, mutta jatkossa hyvät arvosanat avaavat ovet myös lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu-yliopistossa/tod…
Humanistiseen tai Valtiotieteelliseen ei siis pääse. Niissä on edelleen pääsykokeet, jotka mittaavat juuri tuota hakijoiden kykyä analysoida ja soveltaa.
Opiskellaanko lukiossa nykyään oikeustieteitä ja lääketieteitä vai miten sinne pääsee suoraan todistuksella?
Tuolta löytyy Oikkiksen pisteytykset lukioaineittain. En tosin tiedä, miksi Oikkis antaa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista. Luulisi, että yhteiskuntaoppi ja historia auttaisivat opiskelijaa ymmärtämään, miksi jokin laki on olemassa, miten se on muodostunut ja muovaantunut historian saatossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopistossa tarvitse juuri älykkyyttä. Riittää, että jaksaa opiskella ahkerasti.
Tämä on totta humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Siellä riittää, että on hyvä muisti ja on jaksanut päntätä päähänsä kirjojen sisällöt. Ymmärtämistä ei vaadita, hyvä muisti ja luetun toistaminen riiittää. Luonnontieteissä ei sama prosessi toimi. Siellä täytyy osata soveltaa opittua tietoa kokeessa, eli ymmärtää jotain lukemastaan.
Heh. Vähänpä tiedät. Edes sisään ei pääse pelkästään pänttäämällä, vaan pääsykokeissa testataan miten hakija osaa soveltaa pääsykoekirjoista lukemaansa tietoa pääsykokeissa annettuun aineistoon. Myös kyky havainnoida ja yhdistää pääsykoekirjojen aineistoa muista aineista aiemmin hankittuun tietoon ja yleissivistykseen (lukion oppimäärä) katsotaan eduksi.
Yliopistoon pääsee pelkän lukiotodistuksen perusteella nykyään.
Ylioppilastodistuksella on aiemmin päässyt opiskelemaan Helsingin yliopistoon lähinnä matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, mutta jatkossa hyvät arvosanat avaavat ovet myös lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu-yliopistossa/tod…
Humanistiseen tai Valtiotieteelliseen ei siis pääse. Niissä on edelleen pääsykokeet, jotka mittaavat juuri tuota hakijoiden kykyä analysoida ja soveltaa.
Opiskellaanko lukiossa nykyään oikeustieteitä ja lääketieteitä vai miten sinne pääsee suoraan todistuksella?
Tuolta löytyy Oikkiksen pisteytykset lukioaineittain. En tosin tiedä, miksi Oikkis antaa enemmän pisteitä fysiikasta kuin yhteiskuntaopista. Luulisi, että yhteiskuntaoppi ja historia auttaisivat opiskelijaa ymmärtämään, miksi jokin laki on olemassa, miten se on muodostunut ja muovaantunut historian saatossa.
Linkki siis tässä
https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/paasykokeet/oikeustieteelline…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistinen huuhaa ei vaadi minkäänlaista älliä.
Täh? Ai Sellaiset aineet, kuten lingvistiikka, arkeologia, yleinen historia jne. onnistuisivat siis sinultakin? Enpä usko.
Kuten sanoin, ei vaadi. Matematiikka ja fysiikka vaatisi.
Eikös lingvistien opintoihin kuulu matematiikka ja arkeologian opintoon kemia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistinen huuhaa ei vaadi minkäänlaista älliä.
Täh? Ai Sellaiset aineet, kuten lingvistiikka, arkeologia, yleinen historia jne. onnistuisivat siis sinultakin? Enpä usko.
Kuten sanoin, ei vaadi. Matematiikka ja fysiikka vaatisi.
Eiks linvistiikka vaadi ainakin tilastotieteellisen menetelmän opintoja, siis matikkaa ja todennäköisyyksien laskentaa?
No kaikki maisterit yhteen niputtava ei minusta kyllä itsekään kuulosta kovin älykkäältä.. Etkö itse päässyt ap yliopistoon tai eikö äly riitä sinne vai miksi koet tarvetta mollata maistereita?
Tulihan se sieltä!