Olen törmännyt jo useaan maisteriin, jonka älykkyys ei vakuuta.

Lisäksi monet maisterit eivät tunnu oikein ymmärtävän arkitodellisuudesta mitään. Uskotaan kaikki YK:n agendat, ilmastonmuutoshuijaukset ja Koronahuuhaat sun muut massoille valehdeltavat asiat. Luulisi, että yliopistoissa opetetaan kriittistä tiedonkäsittelyä ja omaksumista, tieteellistä tutkimusta jne. Olen erittäin pettynyt yliopistoissa opiskeleviin ihmisiin, etenkin humanistisen alan mutta myös kansantaloustieteen ja mitä lie kv-politiikkaa siellä on. Uskovat ihan ihme lähtökohtiin jotka eivät päde.727

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ap on vetäissyt maistereista tällaisen itkupotkuraivarin, niin siitä voi tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. Itkettäähän se, jos on noin katkeran kateellinen akateemisesta koulutuksesta. Jos maisterit kerran ovat niin tyhmiä, niin kuinkahan helv...n tyhmä sinä sitten itse olet, kun et edes moista joutavaa koulutusta ole itsellesi hankkinut, vaan todennäköisesti ylipainoisena epäsiistinä lyllerönä taaperrat jälleen kerran vessoja siivoamaan. Säälittävä tapaus! :D 

P.S. Proletariaatin logiikalla tohtorit ovat varmasti sitten vieläkin tyhmempiä...

Mitä varten sotket ylipainon tähänkin hommaan? Olisi aika päästä jo eroon tuollaisista stereotypioista, että ylipainoiset ovat tyhmiä, saamattomia, epäsiistejä ja laiskoja. Tuo teksti ei ainakaan vakuuttanut kirjoittajan älystä. 

-eri

Stereotypiat syntyvät siitä kun riittävän iso määrä ihmisiä käyttäytyy tietyllä tavalla. Ne eivät tule koskaan tyhjästä, vaikka eivät koskekaan jokaista kyseiseen ryhmään kuuluvaa.

Läski ei ketään tyhmennä, eikä läskittömyys tee fiksuksi. Aivot eivät pienene rasvan karttuessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yliopistossa tarvitse juuri älykkyyttä. Riittää, että jaksaa opiskella ahkerasti.

Tämä on totta humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Siellä riittää, että on hyvä muisti ja on jaksanut päntätä päähänsä kirjojen sisällöt. Ymmärtämistä ei vaadita, hyvä muisti ja luetun toistaminen riiittää . Luonnontieteissä ei sama prosessi toimi. Siellä täytyy osata soveltaa opittua tietoa kokeessa, eli ymmärtää jotain lukemastaan.

"Ymmärtämistä ei vaadita, hyvä muisti ja luetun toistaminen riiittää"

Tuota... jo pääsykokeissa vaaditaan kykyä analysoida ja soveltaa opittua tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Iso osa on varmasti älykkäitä, olettaisin että lääkärit, osa insinööresitä jne. Mutta sitten on paljon näitä huuhaa tutkijoita jotka saavat paperinsa tutkimalla millon mitäkin linnun kakkaa yms. Valtion viroissa on juuri paljon näitä suojatyöpaikoissa olevia tohtoreita.

Millä perusteella oletat, että tutkimusalan oletettu hyödyllisyys tai hyödyttömyys korreloisi tutkijan älykkyyden kanssa?

Sitä paitsi yhden hyödyllinen on toisen hyödytön. Esimerkiksi luonnon kannalta "insinööritieteiden" kehittyminen on ollut paitsi hyödytöntä myös erittäin haitallista. Kun taas se linnunkakan nuuhkija voi parhaimmilllaan pelastaa eläviä luontokappaleita ensin mainitun tieteen "saavutusten" haittavaikutuksilta. Riippuu täysin valitusta näkökulmasta.

Yliopistossa ei arvioida luonnetta.

Minä olen maisteri ja siivoan työkseni mm. vessoja, lähinnä, koska tykkään mieluummin olla työllinen kuin työtön. Ei tarvii vastakkainasetella vessansiivousta ja yliopistokoulutusta :)

Opiskelin alaa, josta olin/olen todella kiinnostunut, pärjäsin opinnoissa elämänhallintavaikeuksien ym. jälkeen lopulta hyvinkin hyvin ja sain ns. hyvät paperit. En tiedä, väittäisinkö itseäni koulutuksen takia älykkäämmäksi kuin joku vähemmän kouluttautunut. Ihmisten älykkyydet ovat eri asioissa. Itse olin aina hyvä koulussa teoria-aineissa ja surkea mm. käsitöissä ja pesäpallossa. Nyt olen aika ylpeäkin siitä, että siivoojana on jo sen verran rutiinia, että pärjään siinä työssä hyvin.

Sanoisin, että puhuisin suhteellisen "valistuneesti" (vaikken todellakaan kaikkea tiedä) omasta opiskelualastani vaikka kuinka pitkään, mutta jos puheenaihe menee johonkin oman osaamisen tai kokemuksen tai kiinnostuksen ulkopuolelle, niin voin antaa hyvinkin tyhmän vaikutelman. Jos sattuu huono päivä, niin varmaan vaikutelma voi olla ylimielinenkin.

Joka tapauksessa kannattaisi varmaan keskittyä siihen, missä on itse hyvä ja olla siihen tyytyväinen? Ketuttaa vähemmän kuin keskittyessä siihen, miten joku toinen on "tyhmä ja ylimielinen".

Työelämässä tutustunut muutamaan kauppatieteen maisteriin, joista ei kyllä äly tai fiksuus loista.

Välillä käynyt mielessä, että mistäköhän ovat ostaneet tutkintotodistuksensa, koska osaaminen on niin heikkoa ja minkäänlaista lahjakkuutta kaupalliselle alalle tunnu olevan.

Varmaan gradut kopioitu jostain tai tyttöystävällä teetetty.

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi monet maisterit eivät tunnu oikein ymmärtävän arkitodellisuudesta mitään. Uskotaan kaikki YK:n agendat, ilmastonmuutoshuijaukset ja Koronahuuhaat sun muut massoille valehdeltavat asiat. Luulisi, että yliopistoissa opetetaan kriittistä tiedonkäsittelyä ja omaksumista, tieteellistä tutkimusta jne. Olen erittäin pettynyt yliopistoissa opiskeleviin ihmisiin, etenkin humanistisen alan mutta myös kansantaloustieteen ja mitä lie kv-politiikkaa siellä on. Uskovat ihan ihme lähtökohtiin jotka eivät päde.727

Mainitse 5 humanistisen alan ja 5 yhteiskunnallisen alan* pääainetta. Minusta tuntuu, ettet oikeasti edes tiedä mitä siellä opiskellaan.

*Tarkoitatko tällä Valtiotieteellistä tiedekuntaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät ole lainkaan sen tyylisiä kuten Esko Valtaoja,

jonka puheesta saa heti kuvan miten älykäs hän on.

Esko ei olekaan mikään tusinamaisteri.

Älä törmäile ihmisiin, viisas väistää.

Vierailija kirjoitti:

Todella älykkäät ihmiset ovat itseoppineita, millä tarkoitan sitä, että osaavat opettaa itseään. Mitään opetamisen arvoista ei voida opettaa, se pitää itse oppia, sanoi Einstein aikoinaan. 

Se päähän pänttäys ennen tenttiä ei ole oppimista lainkaan, kuten moni maisteri niin kuvittelee. Se on vain tyhmää suorittamista. 

Pitää olla aitoa intohimoa oppimiseen, siis haluun ymmärtää kokonaisuus. 

Kapea-alainen spesialisti tuskin on kovin fiksu ihminen. 

Vaikka itse olen TkT, DI ja LuK, en pidä tutkintoja lainkaan todellisen ymmärryksen kriteerinä. 

Sana oppinut herättää minussa lähinnä hilpeyttä nykyään.

Tämä.

DI sanoi kerrankin jotain järkevää. Kiitos.

Voi olla että olet tietämättäsi erittäin älykäs. Sellaiset suorittavat yleensä yliopiston ja tohtorin tutkinnon 2,5 - 4 vuodessa pelkästään tenttimällä. Kokeile.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen maisteri ja siivoan työkseni mm. vessoja, lähinnä, koska tykkään mieluummin olla työllinen kuin työtön. Ei tarvii vastakkainasetella vessansiivousta ja yliopistokoulutusta :)

Opiskelin alaa, josta olin/olen todella kiinnostunut, pärjäsin opinnoissa elämänhallintavaikeuksien ym. jälkeen lopulta hyvinkin hyvin ja sain ns. hyvät paperit. En tiedä, väittäisinkö itseäni koulutuksen takia älykkäämmäksi kuin joku vähemmän kouluttautunut. Ihmisten älykkyydet ovat eri asioissa. Itse olin aina hyvä koulussa teoria-aineissa ja surkea mm. käsitöissä ja pesäpallossa. Nyt olen aika ylpeäkin siitä, että siivoojana on jo sen verran rutiinia, että pärjään siinä työssä hyvin.

Sanoisin, että puhuisin suhteellisen "valistuneesti" (vaikken todellakaan kaikkea tiedä) omasta opiskelualastani vaikka kuinka pitkään, mutta jos puheenaihe menee johonkin oman osaamisen tai kokemuksen tai kiinnostuksen ulkopuolelle, niin voin antaa hyvinkin tyhmän vaikutelman. Jos sattuu huono päivä, niin varmaan vaikutelma voi olla ylimielinenkin.

Joka tapauksessa kannattaisi varmaan keskittyä siihen, missä on itse hyvä ja olla siihen tyytyväinen? Ketuttaa vähemmän kuin keskittyessä siihen, miten joku toinen on "tyhmä ja ylimielinen".

(Tää siis oli alunperin vastauksena yhdelle, joka solvasi aloittajaa "säälittäväksi vessansiivoojaksi" kun niin ärsyyntyy maistereista , mutta lopulta tarkotin oikeastaan vastata ap:llekin. Sori sekavuus.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisteri on lukenut 40 kirjaa ja tehnyt jokusen referaatin. Bilettänyt opintotukia pari vuotta. Hybris, ylimielisyys ja alentava suhtautuminen "ammattitauti. " (Ei ammattia)

Ei mitään , korrelaatiota älyn, viisauden, empatian, luovuuden tai osaamisen kanssa.

Riittääkö 40 kirjan lukeminen oikeasti maisterin papereihin?

- "elämankoululainen"

Ei. Tuo on ehkä pääaineen perus- ja aineopintojen oppimäärä. Syventäviin saat lukea toiset 40 kirjaa. Lisäksi pitää suorittaa sivuaineopinnot tai -opintoja, mikä tekee suunnilleen 40 kirjaa lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yliopistossa tarvitse juuri älykkyyttä. Riittää, että jaksaa opiskella ahkerasti.

Tämä on totta humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Siellä riittää, että on hyvä muisti ja on jaksanut päntätä päähänsä kirjojen sisällöt. Ymmärtämistä ei vaadita, hyvä muisti ja luetun toistaminen riiittää. Luonnontieteissä ei sama prosessi toimi. Siellä täytyy osata soveltaa opittua tietoa kokeessa, eli ymmärtää jotain lukemastaan.

Heh. Vähänpä tiedät. Edes sisään ei pääse pelkästään pänttäämällä, vaan pääsykokeissa testataan miten hakija osaa soveltaa pääsykoekirjoista lukemaansa tietoa pääsykokeissa annettuun aineistoon. Myös kyky havainnoida ja yhdistää pääsykoekirjojen aineistoa muista aineista aiemmin hankittuun tietoon ja yleissivistykseen (lukion oppimäärä) katsotaan eduksi.

Yliopistoon pääsee pelkän lukiotodistuksen perusteella nykyään.

Ulos harvemmin. Graduun tarvii muutakin kuin ylppäritokarin, jos nyt ei mikään mahdoton homma kirjoitus- ja istumistaitoiselle olekaan.

Humanistinen huuhaa ei vaadi minkäänlaista älliä.

Enpä itsekään pidä itseäni kovin fiksuna ja diplomi-insinöörin paperit olen onnistunut saamaan.

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi monet maisterit eivät tunnu oikein ymmärtävän arkitodellisuudesta mitään. Uskotaan kaikki YK:n agendat, ilmastonmuutoshuijaukset ja Koronahuuhaat sun muut massoille valehdeltavat asiat. Luulisi, että yliopistoissa opetetaan kriittistä tiedonkäsittelyä ja omaksumista, tieteellistä tutkimusta jne. Olen erittäin pettynyt yliopistoissa opiskeleviin ihmisiin, etenkin humanistisen alan mutta myös kansantaloustieteen ja mitä lie kv-politiikkaa siellä on. Uskovat ihan ihme lähtökohtiin jotka eivät päde.727

Totta. Kriittinen käyttää tieteellisen julkaisun sijaan vaihtoehtoisia lähteitä, joiden lähtökohdat pätevät aivan varmasti. Ja jos löytyy öljy-yhtymän rahoittama yksi tutkimus, sillä voidaan kriittisesti kumota kymmeniä riippumattomia julkaisuja.

Missä olitkaan oppinut tätä kritiikkiä?

Vierailija kirjoitti:

Ohhon, eikö ap:lle yliopiston ovet ole auenneet?

Minäpä pääsin lukemaan kauppatieteitä ihan ekalla yrittämällä ja helposti. Jotkut vaan on fiksumpia kuin toiset.

Kauppakorkeaan on aika helppo päästä. Katsopa joskus Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan tai Taideyliopiston sisäänpääsyprosentteja. Voi yllättyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisteri on lukenut 40 kirjaa ja tehnyt jokusen referaatin. Bilettänyt opintotukia pari vuotta. Hybris, ylimielisyys ja alentava suhtautuminen "ammattitauti. " (Ei ammattia)

Ei mitään , korrelaatiota älyn, viisauden, empatian, luovuuden tai osaamisen kanssa.

Riittääkö 40 kirjan lukeminen oikeasti maisterin papereihin?

- "elämankoululainen"

Riippuu varmaan alasta. Itse tietotekniikan opiskelijana luetut kirjat voi laskea yhden käden sormilla. Sen sijaan harjoitustehtäviä ja muuta materiaalia oli enemmän, mutta pänttäystä sinänsä vähän.