Olen törmännyt jo useaan maisteriin, jonka älykkyys ei vakuuta.
Heitä yhdistää se, että ovat itseään täynnä ja arvostelevat muita. Vetoavat jakuvasti koulutukseensa minkä tuovat joka keskustelussa esille. Todella kapeakatseisia ihmisiä. Alat joista he ovat valmistuneet kuuluvat yhteiskunta- sekä humanistisiin tieteisiin.
Miten tämmöiset voivat valmistua Yliopistosta? Eivät ole lainkaan sen tyylisiä kuten Esko Valtaoja, jonka puheesta saa heti kuvan miten älykäs hän on. Yhteiskuntatieteistä löytyy liike- sekä kansantaloutta, joten luulisi vaatimusten olevan kuitenkin korkealla.
Kommentit (122)
HSEn adonis kirjoitti:
AP taisi itsekin vähän yrittää mutta epäonnistui kouluttautua ja nyt alemmuudentunteissaan näkee ja aistii vähättelyä ja ylimielisyyttä.
Näin itsekin asian tulkitsisin. Itse asiassa aika monella kirjoittajalla tuntuu olevan omituista patoutunutta raivoa kaikkea koulutusta kohtaan. Jää vaikutelma, että opetusministeriö ja kaikki oppilaitokset eivät ole ihan hirveän hyvin onnistuneet tälle sakille vakuuttamaan, että korkea koulutus tuo vaurautta koko kansalle ja yksilölle erityisesti.
Iso osa on varmasti älykkäitä, olettaisin että lääkärit, osa insinööresitä jne. Mutta sitten on paljon näitä huuhaa tutkijoita jotka saavat paperinsa tutkimalla millon mitäkin linnun kakkaa yms. Valtion viroissa on juuri paljon näitä suojatyöpaikoissa olevia tohtoreita.
Kaikki eivät ole hyviä puhujia. Moni tutkija on erittäin hyvä kirjoittamaan, mutta puheissaan sekava ja hermostunut.
Vierailija kirjoitti:
Maisteri on lukenut 40 kirjaa ja tehnyt jokusen referaatin. Bilettänyt opintotukia pari vuotta. Hybris, ylimielisyys ja alentava suhtautuminen "ammattitauti. " (Ei ammattia)
Ei mitään , korrelaatiota älyn, viisauden, empatian, luovuuden tai osaamisen kanssa.
Riittääkö 40 kirjan lukeminen oikeasti maisterin papereihin?
- "elämankoululainen"
Tunnen kyllä semmoisia maistereita, jotka ei mitään älyn jättiläisiä ole - ei toki myöskään erityisen tyhmiä ja varmasti ahkeria opiskelijoita ja osaavat oman asiansa, mutta semmoista laajaa yleissivistystä ja kykyä ymmärtää kokonaisuuksia ei ole. Jotkut on myös sosiaalisesti kömpelöitä. Mutta ylimielisyyttä ei esiinny mielestäni sen enempää kuin vähemmän koulutettujen parissa, enemmän on niitä matalasti koulutettuja jotka haukkuu akateemiset maan rakoon kuin toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Koska ap on vetäissyt maistereista tällaisen itkupotkuraivarin, niin siitä voi tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. Itkettäähän se, jos on noin katkeran kateellinen akateemisesta koulutuksesta. Jos maisterit kerran ovat niin tyhmiä, niin kuinkahan helv...n tyhmä sinä sitten itse olet, kun et edes moista joutavaa koulutusta ole itsellesi hankkinut, vaan todennäköisesti ylipainoisena epäsiistinä lyllerönä taaperrat jälleen kerran vessoja siivoamaan. Säälittävä tapaus! :D
P.S. Proletariaatin logiikalla tohtorit ovat varmasti sitten vieläkin tyhmempiä...
Mitä varten sotket ylipainon tähänkin hommaan? Olisi aika päästä jo eroon tuollaisista stereotypioista, että ylipainoiset ovat tyhmiä, saamattomia, epäsiistejä ja laiskoja. Tuo teksti ei ainakaan vakuuttanut kirjoittajan älystä.
-eri
Mä tunnen nuoren opettaja-miehen, joka puhuttelee itseään maisterina mm. somessa. Muutenkin vaikuttaa hyvin itsekeskeiseltä ihmiseltä.
Ohhon, eikö ap:lle yliopiston ovet ole auenneet?
Minäpä pääsin lukemaan kauppatieteitä ihan ekalla yrittämällä ja helposti. Jotkut vaan on fiksumpia kuin toiset.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen kyllä semmoisia maistereita, jotka ei mitään älyn jättiläisiä ole - ei toki myöskään erityisen tyhmiä ja varmasti ahkeria opiskelijoita ja osaavat oman asiansa, mutta semmoista laajaa yleissivistystä ja kykyä ymmärtää kokonaisuuksia ei ole. Jotkut on myös sosiaalisesti kömpelöitä. Mutta ylimielisyyttä ei esiinny mielestäni sen enempää kuin vähemmän koulutettujen parissa, enemmän on niitä matalasti koulutettuja jotka haukkuu akateemiset maan rakoon kuin toisin päin.
Miksi maisterilla olisi erityisen hyvä yleissivistys tai muita suurempi kyky ymmärtää kokonaisuuksia (mitä se sitten tarkoittaakaan)? Maisteri on saanut oppia tietystä asiasta ja hän hallitsee sen. On aika erikoista olettaa, että sen lisäksi hän olisi jokin yleistietäjä, vain maisterintutkinnon vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Minkä alan maistereita ap:n itseään täynnä olevat tuttavamaisterit ovat? Vai oliko näitä olemassakaan?
Jääkärimaisteri on tullut tutuksi jo vuosien ajalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ap on vetäissyt maistereista tällaisen itkupotkuraivarin, niin siitä voi tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. Itkettäähän se, jos on noin katkeran kateellinen akateemisesta koulutuksesta. Jos maisterit kerran ovat niin tyhmiä, niin kuinkahan helv...n tyhmä sinä sitten itse olet, kun et edes moista joutavaa koulutusta ole itsellesi hankkinut, vaan todennäköisesti ylipainoisena epäsiistinä lyllerönä taaperrat jälleen kerran vessoja siivoamaan. Säälittävä tapaus! :D
P.S. Proletariaatin logiikalla tohtorit ovat varmasti sitten vieläkin tyhmempiä...
Mitä varten sotket ylipainon tähänkin hommaan? Olisi aika päästä jo eroon tuollaisista stereotypioista, että ylipainoiset ovat tyhmiä, saamattomia, epäsiistejä ja laiskoja. Tuo teksti ei ainakaan vakuuttanut kirjoittajan älystä.
-eri
Stereotypiat syntyvät siitä kun riittävän iso määrä ihmisiä käyttäytyy tietyllä tavalla. Ne eivät tule koskaan tyhjästä, vaikka eivät koskekaan jokaista kyseiseen ryhmään kuuluvaa.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja viisaus ovat eri asioita. Etenkin jos puhutaan kirjaviisaudesta.
Elämänviisautta ja luonteen jaloutta ei myöskään opi maisterin tutkinnon avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen kyllä semmoisia maistereita, jotka ei mitään älyn jättiläisiä ole - ei toki myöskään erityisen tyhmiä ja varmasti ahkeria opiskelijoita ja osaavat oman asiansa, mutta semmoista laajaa yleissivistystä ja kykyä ymmärtää kokonaisuuksia ei ole. Jotkut on myös sosiaalisesti kömpelöitä. Mutta ylimielisyyttä ei esiinny mielestäni sen enempää kuin vähemmän koulutettujen parissa, enemmän on niitä matalasti koulutettuja jotka haukkuu akateemiset maan rakoon kuin toisin päin.
Miksi maisterilla olisi erityisen hyvä yleissivistys tai muita suurempi kyky ymmärtää kokonaisuuksia (mitä se sitten tarkoittaakaan)? Maisteri on saanut oppia tietystä asiasta ja hän hallitsee sen. On aika erikoista olettaa, että sen lisäksi hän olisi jokin yleistietäjä, vain maisterintutkinnon vuoksi.
Niin, sitähän tuossa yritinkin sanoa? Että maisterintutkinto ei ole mikään tae sille että ihminen olisi erityisen sivistynyt tai älykäs.
Ei pidä romantisoida yliopistokoulutusta. Opiskelemaan pääsee, kun on riittävän kiinnostunut valitsemastaan alasta ja/tai osaa omaksua tietoa ja soveltaa sitä aika hyvin. Tämän enempää "pakollista" yhteistä ei maistereilla ole.
t. FM ja risat
Vierailija kirjoitti:
Helsingin yliopisto ei sijoitu kansainvälisessä vertailussa korkealle. Entä sitten muut? Suomella ei mene hyvin.
Kyllä se älykkyys on vakio ja kaikki älykkäät eivät mene yliopistoon.
Helsingin yliopisto sijoittuu rankingeissä erittäin korkealle (yliopistoja on maailmassa yli 25 000, eli jos on rankingissä välillä 50-100 niin kuin HY yleensä on, kysymyksessä on erittäin hyvä yliopisto), ja voin sen ihan iloisena sanoa vaikka aaltolainen olenkin. Tosin meidän muotoilun alamme on maailman kuudenneksi paras (ja muotoilukoulujakin on useampia tuhansia), joten meilläkin on tähtihetkemme.
Ei niin että henkilökohtaisesti niinkovasti rankingeista perustaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopistossa tarvitse juuri älykkyyttä. Riittää, että jaksaa opiskella ahkerasti.
Tämä on totta humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Siellä riittää, että on hyvä muisti ja on jaksanut päntätä päähänsä kirjojen sisällöt. Ymmärtämistä ei vaadita, hyvä muisti ja luetun toistaminen riiittää. Luonnontieteissä ei sama prosessi toimi. Siellä täytyy osata soveltaa opittua tietoa kokeessa, eli ymmärtää jotain lukemastaan.
Heh. Vähänpä tiedät. Edes sisään ei pääse pelkästään pänttäämällä, vaan pääsykokeissa testataan miten hakija osaa soveltaa pääsykoekirjoista lukemaansa tietoa pääsykokeissa annettuun aineistoon. Myös kyky havainnoida ja yhdistää pääsykoekirjojen aineistoa muista aineista aiemmin hankittuun tietoon ja yleissivistykseen (lukion oppimäärä) katsotaan eduksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja viisaus ovat eri asioita. Etenkin jos puhutaan kirjaviisaudesta.
Elämänviisautta ja luonteen jaloutta ei myöskään opi maisterin tutkinnon avulla.
Kateellisten panettelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja viisaus ovat eri asioita. Etenkin jos puhutaan kirjaviisaudesta.
Elämänviisautta ja luonteen jaloutta ei myöskään opi maisterin tutkinnon avulla.
Ei se sitä myöskään vähennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopistossa tarvitse juuri älykkyyttä. Riittää, että jaksaa opiskella ahkerasti.
Tämä on totta humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Siellä riittää, että on hyvä muisti ja on jaksanut päntätä päähänsä kirjojen sisällöt. Ymmärtämistä ei vaadita, hyvä muisti ja luetun toistaminen riiittää. Luonnontieteissä ei sama prosessi toimi. Siellä täytyy osata soveltaa opittua tietoa kokeessa, eli ymmärtää jotain lukemastaan.
Heh. Vähänpä tiedät. Edes sisään ei pääse pelkästään pänttäämällä, vaan pääsykokeissa testataan miten hakija osaa soveltaa pääsykoekirjoista lukemaansa tietoa pääsykokeissa annettuun aineistoon. Myös kyky havainnoida ja yhdistää pääsykoekirjojen aineistoa muista aineista aiemmin hankittuun tietoon ja yleissivistykseen (lukion oppimäärä) katsotaan eduksi.
Yliopistoon pääsee pelkän lukiotodistuksen perusteella nykyään.
Tervetuloa todellisuuteen. Keskiverto maisteri ei ole mitään muuta kuin akateeminen duunari. Ei omaa mitään korvaamatonta osaamista saati koskaan vie minkään alan tutkimusta eteenpäin.