En saanut tyttöystävää 15-35-vuotiaana, eli 20 vuoden ajan yritin. Nyt olisi tarjolla sellainen ihan ok, mutta en ole ihastunut. Kannattaako alkaa?

Vierailija kirjoitti:

Oletko valmis ottamaan sen riskin, että jäät yksin koko loppuelämäksesi? Jos nainen on hauskaa seuraa, on ihan viehättävä ulkonäöltään ja luonteeltaan mukava, niin mitä sinä menettäisit tapailemalla häntä? Kenties jopa ihastut tosissaan. Ei rakkaus aina syty ensinäkemältä, joskus se voi vaatia hieman aikaa.

Ehkä ap on "sovitaan seurustelusta" miehiä eikä ymmärrä, mitä se "ottaminen parisuhteeseen" tarkoittaa. Juuri nyt kannattaisi esimerkiksi miettiä, miten ystävänpäivänä osoittaisi kyseiselle naiselle pitävänsä tätä puoleensavetävänä, kiinnostavana, haluttavana. Sitähän se parisuhde on, vuorovaikutusta, tunteenosoituksia, yhdessä tekemistä, ensin siihen toiseen ihmiseen ja sitten hänen läheisiinsä (sukulaiset, ystävät) tutustumista, yhteisiä suunnitelmia lähitulevaisuudelle (mahdollinen hiihtoloma, pääsiäinen), sitten pidemmälle tulevaisuuteen kun alkaa olla tunne, että jatkossakin ollaan yhdessä (kesäloma, joulu) ja lopulta loppuelämäksi.

Joskus tulee pettymyksiä ja suhde päättyy eroon, mutta sitähän ei voi tietää etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai kannattaa. Seuraavaan voi mennä 20 vuotta tai ei tule koskaan vastaan. Itse olen ollut vastaavassa tilanteessa, ja nyt jo naimisissa lähes vuosikymmenen.

Parisuhde on kuitenkin parin vuoden päästä arkea ja siinä ne ihastumiset on menneet jo kauan sitten ohitse. Siksi vanhat sovitut liitot toimivat ihan hyvin, kun toiseen kyllä tottuu. Lopulta se arkikaveruus on se pitkän suhteen juttu, eli on vierellä tuttu ihminen ja voi tehdä yhdessä asioista, ja on yhteisiä asioita.

Samoin siihen toiseen kuitenkin kyllästyy, joten se porno on siinä rinnalla kuitenkin aina. Ei ole mitään ihmeellistä kumppania, jota haluaisi koko ajan vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Vanha sanonta, että jos ekana vuonna laittaa herneen ämpäriin joka seksikerrasta, ja ekan vuoden jälkeen alkaa ottaa herneitä vastaavasti pois, ämpäri ei koskaan tyhjene, pitää täysin paikkansa.

Go for it! Et kadu, jos toinen on ihminen, jota voisit pitää kaverinakin.

Apua. Meillä on takana 17 vuotta, joista 12 naimisissa. Ei olla kyllästytty toisiimme eikä hernepurkki tosiaan olisi tyhjä. :O Tosin porno ei ole merkittävässä roolissa ja se arjen kaveri on ykkönen ja rakas. Rakastuminen muuttui rakastamiseksi, ei kyllästymiseksi.

Ei kun täynnä, liian vaikea vertaus päiväuniaivoille :D. Joka tapauksessa, kukapa orgasmeista kieltäytyisi.

Jotkut ovat tyytyväisiä suhteessa jossa ei ole suurempia kipinöitä ja toiset eivät. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää vastausta, vaan se mikä se sattuu juuri sinulle olemaan. Jos et ole kokeillut suhdetta näistäkään lähtökohdista, ehkä kokeilisin.

Ala ihmeessä ettet jää paitsi. Mistä sitä tietää mitä kehkeytyy? ja itsevarmuus kasvaa.

Kannattaa kokeilla mutta olla samalla rehellinen naiselle. Sanot vain pitäväsi hänestä, mikäli se on totta. Voit sanoa suoraan haluavasi tapailla naista ja katsoa, mitä siitä kehittyy. Ensisilmäyksellä ihastuminen on yliarvostettua. Kiintyminen vähitellen voi luoda ihan yhtä hyvän pohjan suhteelle.

Enpä itse ryhtyisi jos en ole ihastunut. Kyllähän se on vähimmäisvaatimus romanttiseen suhteeseen. Kämppikseksi naisen varmaan saisi muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kokeilla mutta olla samalla rehellinen naiselle. Sanot vain pitäväsi hänestä, mikäli se on totta. Voit sanoa suoraan haluavasi tapailla naista ja katsoa, mitä siitä kehittyy. Ensisilmäyksellä ihastuminen on yliarvostettua. Kiintyminen vähitellen voi luoda ihan yhtä hyvän pohjan suhteelle.

Jos kyseessä on aikuinen nainen, niin kyllä hän huomaa hyvin nopeasti, ettei mies ole häneen ihastunut. Kaikki ne pienet signaalit jäävät puuttumaan; se, että toista haluaa katsella ja kosketella; että on innostunut aina hänet tavatessaan jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kokeilla mutta olla samalla rehellinen naiselle. Sanot vain pitäväsi hänestä, mikäli se on totta. Voit sanoa suoraan haluavasi tapailla naista ja katsoa, mitä siitä kehittyy. Ensisilmäyksellä ihastuminen on yliarvostettua. Kiintyminen vähitellen voi luoda ihan yhtä hyvän pohjan suhteelle.

Jos kyseessä on aikuinen nainen, niin kyllä hän huomaa hyvin nopeasti, ettei mies ole häneen ihastunut. Kaikki ne pienet signaalit jäävät puuttumaan; se, että toista haluaa katsella ja kosketella; että on innostunut aina hänet tavatessaan jne.

Naiset aina sanoo näin, mutta todellisuudessa naiselle on tärkeintä vain se, että saa mieluisan (itseään tasokkaamman) miehen.

Itse sanon näin kokemuksella yli vuoden tyytymissuhteen jälkeen.

Minä en ihastunut missään vaiheessa, nainen ihastui jo heti alussa.

"Minkälainen nainen edes periaatteessa kiinnostuisi miehestä, jolla ei ole ollut naista ikinä? Minkälaista sellaisen aikamiespojan kanssa oleminen oikeasti edes olisi? Tyyppi on ihan kuutamolla kaikkien asioiden kanssa ja elää vain minäminä -periaatteella. Jos olisit kymmenen vuotta nuorempi, niin jotakin aitoa voisi vielä olla, mutta liki nelikymppisellä aikamiespojalla ei ole kyllä mitään annettavaa yhdellekään naiselle. Tämä nyt vain on tosi."

Ihan yhtä hyvin voitaisi todeta, että jokainen kerran tai useampaa kertaan seurustellut nainen on osoittautunut täysin sopimattomaksi parisuhteeseen. Eihän erot tietenkään koskaan tule täysin syyttä suotta ja kummassakin osapuolessa on silloin kummasti vikaa? Täysin saman voisi todeta, että tuollaisella naisella ei ole mitään annettavaa sellaiselle, joka haluaa vakavan suhteen. (Jos on seurustellut useaan kertaan, tälle väitteelle on jopa aika vankka todistusaineisto.)

Ei tuolla tavalla pitäisi ihmistä tuomita pelkkien mielikuvien perusteella. Ei kenestäkään voi oikeasti tietää mitään, ellei oikeasti näe vaivaa ja opi tuntemaan ihmistä. Eikä välttämättä sittenkään ja aina voi tulla yllätyksiä. Voihan se jostain kieliä, mutta kannattaisi selvittää taustalla olevat syyt. Nimittäin voi myös olla, että taustalla on jotain aivan muuta kuin soveltumattomuus parisuhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kokeilla mutta olla samalla rehellinen naiselle. Sanot vain pitäväsi hänestä, mikäli se on totta. Voit sanoa suoraan haluavasi tapailla naista ja katsoa, mitä siitä kehittyy. Ensisilmäyksellä ihastuminen on yliarvostettua. Kiintyminen vähitellen voi luoda ihan yhtä hyvän pohjan suhteelle.

Jos kyseessä on aikuinen nainen, niin kyllä hän huomaa hyvin nopeasti, ettei mies ole häneen ihastunut. Kaikki ne pienet signaalit jäävät puuttumaan; se, että toista haluaa katsella ja kosketella; että on innostunut aina hänet tavatessaan jne.

Naiset aina sanoo näin, mutta todellisuudessa naiselle on tärkeintä vain se, että saa mieluisan (itseään tasokkaamman) miehen.

Itse sanon näin kokemuksella yli vuoden tyytymissuhteen jälkeen.

Minä en ihastunut missään vaiheessa, nainen ihastui jo heti alussa.

Nainen ihastui, sinä olet suhteessa hänen kanssaan, koska et muita saa. Silti kuvittelet olevasi naisystävääsi tasokkaampi :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kokeilla mutta olla samalla rehellinen naiselle. Sanot vain pitäväsi hänestä, mikäli se on totta. Voit sanoa suoraan haluavasi tapailla naista ja katsoa, mitä siitä kehittyy. Ensisilmäyksellä ihastuminen on yliarvostettua. Kiintyminen vähitellen voi luoda ihan yhtä hyvän pohjan suhteelle.

Jos kyseessä on aikuinen nainen, niin kyllä hän huomaa hyvin nopeasti, ettei mies ole häneen ihastunut. Kaikki ne pienet signaalit jäävät puuttumaan; se, että toista haluaa katsella ja kosketella; että on innostunut aina hänet tavatessaan jne.

Naiset aina sanoo näin, mutta todellisuudessa naiselle on tärkeintä vain se, että saa mieluisan (itseään tasokkaamman) miehen.

Itse sanon näin kokemuksella yli vuoden tyytymissuhteen jälkeen.

Minä en ihastunut missään vaiheessa, nainen ihastui jo heti alussa.

Ok, no hyvä kun tiedät(te) miten asia on. Silloinhan kannattaa ottaa se itseään alempitasoinen nainen.

Kyllä mä kokeilisin,lopetat sitten jos ei vaan nappaa.Nimimerkillä yksin kun aina vaan odotti sitä waufactoria ja päästi kivoja tyyppejä menemään...

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kokeilla mutta olla samalla rehellinen naiselle. Sanot vain pitäväsi hänestä, mikäli se on totta. Voit sanoa suoraan haluavasi tapailla naista ja katsoa, mitä siitä kehittyy. Ensisilmäyksellä ihastuminen on yliarvostettua. Kiintyminen vähitellen voi luoda ihan yhtä hyvän pohjan suhteelle.

Ei vaan kannata möläyttää mitään "rehellistä", niinkuin tyyliin ettei nyt oikein kiinnosta, mutta katsellaan kun ei muuta ole. Nainen lähtee pakoon takavasemmalle.

Ei koskaan pidä kertoa olevansa oikeasti epätoivoinen, vaikka olisi, eikä kertoa että kuka vaan kelpaa, vaikka kelpaisi. Kertomisesta ei ole mitään hyötyä, mutta toisen ehkä positiivinen kuva kertojasta romahtaa. Mitään negatiivista ei kannata itsestä kertoa. Se vaan kertoo huonosta itsetunnosta, kun haukkuu itseään. Rehellinen kannattaa olla, jos toinen kysyy (vaikka sitä onko seurustellut ennen), mutta ei kannata itse luetella (omasta mielestä) huonoja puoliaan. Eikä myöntää koskaan, että tapailee, kun ei kelpaa kenellekään muulle. Jos se toinen haluaa sinua treffailla, hänellä on sinusta positiivinen kuva ja hänellä naisena on valinnanvaraa, joten vain mokaat itsesi jos sanot hänen olevan se ainoa vaihtoehto, eikä muuta (jokainen haluaa olla oikeasti haluttu, eikä se ainoa vaihtoehto, kun ei saa sitä mitä oikeasti haluaa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa.

Itse olin kyllä ihastunut, mutta mies ei ollut mikään unelmien mies, vaan liitto oli puoliksi järkiliitto. Hyvin on mennyt, ihanat ja fiksut lapset on kasvatettu, elämä on mukavaa, ja en kadu.

Mitään parempaakaan ei ole tullut vastaan, joten hukkaan olisi elämä mennyt, jos olisin sitä parempaa vielä jäänyt odottelemaan.

Hyvä että edes yksi fiksu nainen haihattelijoiden joukossa!

En tiedä noiden seksielämästä mutta haluatko suhreessasi seksiä? Sehän se on ongelma puhtaasti järkiliitoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa.

Itse olin kyllä ihastunut, mutta mies ei ollut mikään unelmien mies, vaan liitto oli puoliksi järkiliitto. Hyvin on mennyt, ihanat ja fiksut lapset on kasvatettu, elämä on mukavaa, ja en kadu.

Mitään parempaakaan ei ole tullut vastaan, joten hukkaan olisi elämä mennyt, jos olisin sitä parempaa vielä jäänyt odottelemaan.

Hyvä että edes yksi fiksu nainen haihattelijoiden joukossa!

En tiedä noiden seksielämästä mutta haluatko suhreessasi seksiä? Sehän se on ongelma puhtaasti järkiliitoissa.

Tämäpä juuri. Ex aina valitti kun ei saa seksiä, mutta en koskaan kertonut hänelle mistä se johtui. En rakastanut häntä joten ei todellakaan huvittanut panna. Nykyisen kanssa oltu vuosia yhdessä ja aina haluttaa. Että miettikääpä (miehet) sitä kun vonkaatte puolisolta joka ei halua. 

Vierailija kirjoitti:

Kysy siltä tytöltä. Kerro, että hän on sinulle vain yhdentekevä, että mitäs tuumat, jatketaanko tällä linjalla?

Tytöltä? Ap on ainakin 35, joten tuskinpa on kyse tytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy siltä tytöltä. Kerro, että hän on sinulle vain yhdentekevä, että mitäs tuumat, jatketaanko tällä linjalla?

Ni eihän sitä nyt tietenkään sille toiselle kerrota!

Et osaa edes alkeita näistä suhteista

Kyllä sillä on oikeus tietää.

98% miehistä tyytyy joten voitte pitää sitä oletuksena joka on sanomattakin selvää.

Kyllä varmaan se nainen itsekin tietää ettei se ole mikään sara sieppi sofia belorf superhottis.

Itse en edes mitään kumisia sieppejä tai belörffejä haluaisi....mutta Emma Watson tai joku hänenlaisensa kelpaisi.

Harmi että tarjolla on lähinnä mervi tapolan kaltaista.

Joudun siis olla yksin tai tyytymään.

M33

Vierailija kirjoitti:

Kaksi erilaista vaaraa. 1) Otat tämän naisen ja "tyydyt" etkä koskaan koe todellista rakkautta, tulee lapset ja jossain vaiheessa mahdollisesti ihastutkin johokuhun ja toisinpäin, mutta olet jo naimisissa ja lapset ja kaikki, ja jäät katumaan että miksi et ottanut riskiä ja odottanut... 2) Varmuuden vuoksi et ota tätä naista ja jäät odottelemaan elämän rakkautta. Ja huomaat 70 vuotiaana että sitä ei tullut koskaan vastaan.

Mistäs sitä koskaan tietää mitä käy. Itse en ehkä ottaisi ketään varmuuden vuoksi ja tyytyisi, mutta toisaalta mulla ei ole puuttunut rohkeutta tehdä alotteita ja tutustua naisiin. En toki minäkään jokaista ole päässyt kokeilemaan jota olen halunnut. Mutta se on aika kurja tunne, kun itse ei ole onnellinen parisuhtessa, ja näkee muita jotka selvästi on. Sitä rupee miettimään jatkuvasti sitten, että olisko mullekin tollanen suhde jossain. Tästä on omaa kokemusta. Eron kautta sitten löytyi nykyinen puoliso jonka kanssa elämä hymyilee.

Ai että vielä pitäisi 35-vuotiaana "odotella"?

Täällähän aina naiset kuorossa kertovat miten tuon ikäisen miehen "juna meni jo", ja pitäisi tyytyä yksinhuoltajaan eikä haaveilla ydinperheestä.

Että mies on tuossa oässä jo papparainen.

Ja nyt kerrotkin että kannattaa vielä odotella...hahhah...kauanko sitten pitäisi odottaa?

Vierailija kirjoitti:

Oletko valmis ottamaan sen riskin, että jäät yksin koko loppuelämäksesi? Jos nainen on hauskaa seuraa, on ihan viehättävä ulkonäöltään ja luonteeltaan mukava, niin mitä sinä menettäisit tapailemalla häntä? Kenties jopa ihastut tosissaan. Ei rakkaus aina syty ensinäkemältä, joskus se voi vaatia hieman aikaa.

Kyllä minulla miehenä ne tyytymisrt ovat olleet sellaisia että nainen ei ole viehättävä ulkoisesti, ei ole hauskaa seuraa. Luonteeltaan ihan ok.

Jos nainen olisi mielestäni noita kuvailemiasia asioita, varmaan ihastuisinkin enkä kokisi tyytyväni.

Viestisi viittaa vahvasti siihen että naiset ja miehet taitavat elää todella eri maailmoissa tämän tyytymisen suhteen.

Sinulle tyytymistä on varmaan se, että jos ei heti ekalla tai tokalla tapaamisella tapahdu sellaksta kosmisen maagista leijumaan laittavaa ihastumista...miehillä tyytyminen on sitten jotsin ihan muuta

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä kokeilisin,lopetat sitten jos ei vaan nappaa.Nimimerkillä yksin kun aina vaan odotti sitä waufactoria ja päästi kivoja tyyppejä menemään...

Entä jos ei ole kivaa tyyppiä tarjolla, jaan pelkkää epäviehättävää ja epämukavaa?

Tässä on miesten ja naisten ongelman ero.

Naisille tarjolla kivoja tyyppejä vaikka kuinka, mutta odottavat sitä prinssiä valkoisella ratsulla.