miksi suomen kielessä on aakkosissa kirjaimia kuten b, c, d, f, g, q, x ja z
Kaikki on korvattavissa muilla kirjaimilla tai unohdettavissa.
Kommentit (139)
Kävin viitakossa ja näin elevantteja, korilloja sekä tartsanin. Ja etellisellä naparetkellä pinkviinejä, mulle tuli sieltä kauhea lunssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, Agricolan aikaan näille oli käyttöä. Ihan perus länsimainen aakkostohan tuo. Suomen kielen omissa sanoissa nykyään näitä b-c-g-q-z-x kirjaimia ei ole, mutta lainasanoissa kyllä. Perus länsimainen aakkosto.
Kenkät? Kankas?
äng-äänne.
Joo, mä keksin lisää: vankin, kanken, hanken, rankan, sanken, sankon, sankan, lankan, hankan, hankon.
Vanki, kanki, hanki, ranka, sangen, sanko, sanka, lanka, hanka, hanko... kovasti löytyy näitä.
Vai, meinasit sitte, että onhan sitä g:tä just tässä äng-äänteen kirjoitetussa merkitsemisessä.
Juu, oikeessa olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi mainitsemistasi kirjaimista esiintyy mm. minun sukunimessäni.
Jos se on vaikka Fagerholm, niin sen voisi kirjoittaa ihan hyvin Hakerholm.
Mitä jos saman tien poistettaisiin nämä ylimääräiset kirjaimet kuten Å, Ä ja Ö? Eli siis ylimaaraiset.
Suomi on virallisesti kaksikielinen maa mikä tekee mm. Å-kirjaimesta välttämättömän esimerkiksi sanassa Åland eli Oolanti. Ä ja Ö ovat samoin välttämättömiä koska suomen kielessä sanat kirjoitetaan pääsääntöisesti siten kuin ne lausutaan. Rallienglannin hienous perustuu siihen että suomalainen ääntää klassisen latinan tavoin kirjoitetut kirjaimet eikä täällä tunneta äänettömiä kirjaimia.
Lisäksi ilman Ä:tä ja Ö:tä pitäisi Hämäläinen kirjoittaa kuten joskus kansainvälisisssä urheilukilpailuissa "Haemaelaeinen". Monissa muissa eurooppalaisissa kielissä kuten puolassa on noita aakkosia vieläkin enemmän kuin vain A:sta Z:aan.
Olet väärässä. Suomessa on kaksi virallista kieltä, mutta Suomi ei nimenomaan ole kaksikielinen maa. Kummallista jotenkin, että tätä eivät ihmiset tunnu tietävän, vaikka se opetetaan jo ala-asteella koulussa. Jos Suomi olisi oikeasti ja virallisesti kaksikielinen:
- TV:stä tulisi puolet myös ruotsinkielistä ohjelmaa.
- Jokainen tienviitta olisi missä päin Suomea tahansa kaksikielinen (nyt näin ei ole kuin alueilla, missä on joko iso ruotsinkielinen vähemmistö tai kunnassa suurin osa on prosentuaalisesti ruotsinkielisiä).
- Kouluissa opetus olisi puoliksi ruotsinkielistä koko Suomessa jo esikoulussa.
- Puheet pidettäisiin aina myös ruotsilla suomen lisäksi. Samoin saarnat kirkoissa.
- Kaikki sanoma- ja aikakauslehdet sisältäisivät jokainen artikkeleita myös ruotsiksi.
Jne.
Se miksi suomen kielessä on myös ruotsalaisperäiset aakkoset on puhtaasti käytännön syistä.
No w on kyllä turha kirjain, koska se lausutaan suomenkielellä ihan samoin kuin tavallinen v. X olisi helposti korvattavissa ks-yhdistelmällä, samoin z ts-yhdistelmällä. Ruotsalainen å vie myös turhaa tilaa.
Aakkosjärjestyksen hokeminen kuullostaisi eri typerältä jos siinttä puunttuisivat nuot kirjaimmet
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi unkarin kielessä on yli 40 kirjainta, joista jotkut kirjoitetaan käyttämällä 2-3 merkkiä ja kaikki vain sen takia, että esim. s ja z lausutaan eri tilanteissa eri tavalla tai että pitkälle vokaalille pitää olla oma merkkinsä sen sijaan, että niitä vokaaleja laitettaisiin kaksi peräkkäin.
Suomessakin vois säästää tekstin pituudessa jos otettaisiin käyttöön joku tarke joka kuvaa pitkää vokaalia. Vaikka sellanen suora viiva vokaalin päälle:
-vokāli
-banāni
-kōma
-ōpperaTosi kätevää! Ja toki tuon voisi laajentaa myös konsonantteihin niin lyhenisi teksti vielä enemmän.
Ai pahus mitäs tehdään pitkille ä ja ö -vokaaleille. Niille pitää siis keksiä jokin toinen merkki tai hylätä kokonaan.
Ǟ Ȫ
Juuri näin. Myös Y voudaan korvata paljon suomalaisemmalla U:lla.
Taitankin lähteä seuraavaksi suksuiseen metsään testaamaan ostamani uutet kenkät...
Juu täysin onkelmatonta puhua näiten kirjaimien puuttuessa, ei tarvi kenenkään utella mistä on kyse kun kerron että lähtin survvaamaan ja otottamatta näin hain, mutta se olikin telvviini.
Minun sukunimessäni on kolme noista kirjaimista.
Voitteko hylätä tämän imbesilliketjun?
Yhteen sanaan Suomen kielessä tarvitaan f, ja se ei ole vaarao eikä vaarenheit vaan pesufati.
Vierailija wrote:
Juuri näin. Myös Y voudaan korvata paljon suomalaisemmalla U:lla.
Taitankin lähteä seuraavaksi suksuiseen metsään testaamaan ostamani uutet kenkät...
Muumilaaksossa seikkailee Muumipeikon kanssa Pikku Muu, sellainen pörröinen pieni lehmä!
Vierailija wrote:
Juu täysin onkelmatonta puhua näiten kirjaimien puuttuessa, ei tarvi kenenkään utella mistä on kyse kun kerron että lähtin survvaamaan ja otottamatta näin hain, mutta se olikin telvviini.
Katos, Uuno, terve! Pitkästä aikaa!
Aika sopiva määrä niitä on, euronäppikseen mahtuu us näppäimistön lisäksi ä ja ö eli pystyy kirjoittamaan suomea, koska näppäimiä on yksi enemmän kuin oikeassa us näppäimistössä. Jos vaikka q:n jättäisi pois voisi käyttää jenkkinäppistä, mutta sitä tarvitaan sanoissa kuten qmiankka ja qtamo.
Vierailija wrote:
Ei kun lisätään niiden käyttöä niin juurtuvat paremmin:
Cokemäki
Fantaa
Liexa
Turqu
Mänzälä
Cannatan cywästi tuota Liexaa. Pohjois-Garlaja edustettuna.
Kaikenlaista se ap kysyykin. Olis se sitten syötävä anaani. Ylitol purukumi ja sankari nimeltä Orro.
etelän mies älä huijo, ota ohvi
Kenkät? Kankas?