Surullisia kohtaloita

[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:02"]Tämä ei ole surullinen vaan liikuttava asia. Minä sairastuin syöpään 10-vuotiaana. Olin koulusta pois puoli vuotta hoitojen takia. Vanhempani hankkivat minulle koiran lemmikiksi, sillä jouduin olla yksin kotona päivät. Vanhemmilla ei ollut varaa jäädä kotiin hoitamaan, ja olin ainut lapsi. Koirasta sain jotain erityslaatuista voimaa, sain kouluttaa sen ihan itse, hyvin koulutinkin, oli erittäin helppo koira. Vuoden päästä siitä sain valoa tunneliin-diagnoosin. Syöpäkasvain oli pienentynyt valtavasti, siitä pari kk eteenpäin se oli kokonaan poissa. Palasin kouluun ja elin normaalia elämää, parin vuoden päästä koira kuoli syöpään, munuaissyöpään, joka oli minulla myös.
Minulla tuli tunne, kuin koira olisi pelastanut minut tällätavalla. Otti syövän itselleen, jotta minä saisin elää. :( vieläkin ikävöin sitä pientä ihmeellistä, niin sanattoman rakastavaa olentoa <3
[/quote]
Oon ehkä vähän herkillä mut itku tuli kun luin tän...

[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 14:17"]Kaksoset olivat lapsuudessa auto-onnettomuudessa, toinen kuoli ja toinen jäi eloon. Eloonjäänyt ei koskaan selvinnyt tuosta tapahtumasta, häntä alettiin myös koulukiusaamaan. Kuoli nuorena tapaturmaisesti. Heidät on haudattu samaan hautaan.
[/quote]

Taisin tuntea nämä.

[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 11:02"]

Oletko kohdannut ihmistä, jolla on poikkeuksellisen ns. Surullinen kohtalo? Minä tapasin päivystyspoliklinikalla erään 3 kk (?) pienen pojan äidin, joka oli haudannut jo kaksi omaa lastaan, nyt oli pelastanut tämän pienen pojan tukehtumiselta (paha refluksitauti). Ja tämä äiti ei ollut saanut aiemmin lääkäreiltä apua :( siinä vaiheessa oma korvatulehduskierteinen tytär tuntui helpolta :(

[/quote]

Googlaa Münchhausen syndrome. Että ihan kaksi lasta haudattuna ja refluksivauva pelastettu? Aikamoinen sattuma.

Lapsuudenkotini naapuri, leskiäiti, oli siis menettänyt miehensä syövälle. Hänellä oli kaksi poikaa, joista toinen oli kuollut auto-onnettomuudessa ja tätä pidettiin jo isona taakkana kantaa yhdellä ihmisellä. Sitten kävi niin, että tämä toinen poika lukiossa ollessaan hukkui järveen.

Erään sukulaisnaisen pojalla todettiin perinnöllinen, vaikeasti vammauttava ja kuolemaan johtava sairaus lapsena. Tämän naisen mies/pojan isä oli kuollut auto-onnettomuudessa ennen poikansa syntymää. Tämä poika eli lopulta 19-vuotiaaksi, mutta viimeiset vuodet aivan täysin vuodepotilaana sairaalassa. Hän oli perheen ainoa lapsi, eikä tämä nainen voinut saada enempää lapsia. Traagisinta myös se, että hän on hyvin äidillinen ihminen.

[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:06"]

[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:05"]Tunnen erään, jonka koko perhe kuoli kolarissa. Puoliso, kaikki neljä lasta ja oma äiti. Siinä me ihmiset kaikki läheiset sukulaiset kerralla. :( [/quote] Hyi kamala :( miten tuosta selviää? :(

[/quote]

Outoa käyttää tämän tyyppisten asioiden yhteydessä ilmaisua: hyi

Hyi kuvastaa minusta iljetyksen ja inhon tunnetta, ei järkyttymistä tai surua. 

Mieheni isältä kuolivat molemmat vanhemmat hänen ollessaan alle 12. Meni myöhemmin naimisiin ja vaimonsa kuoli, kun heidän ainoa lapsensa (mieheni) oli melkein 2-v.

[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:09"][quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:06"]

[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:05"]Tunnen erään, jonka koko perhe kuoli kolarissa. Puoliso, kaikki neljä lasta ja oma äiti. Siinä me ihmiset kaikki läheiset sukulaiset kerralla. :( [/quote] Hyi kamala :( miten tuosta selviää? :(

[/quote]

Outoa käyttää tämän tyyppisten asioiden yhteydessä ilmaisua: hyi

Hyi kuvastaa minusta iljetyksen ja inhon tunnetta, ei järkyttymistä tai surua. 
[/quote]

On varmaan tullu autocorrectin takia tuo. Mulla iPhone korjaa ainakin hui-sanan hyiksi. Ohis

Samalla paikkakunnalla asuva vanhempi nainen menetti ensin äitinsä (äiti oli jäänyt leskeksi kun nainen oli ollut vain puolivuotias, ei siis ehtinyt tuntemaan isäänsä) ja kolme kuukautta hautajaisista hänen miehensä kuoli. Muutaman vuoden kuluttua toinen hänen lapsistaan pahoinpideltiin sairaalakuntoon ja todettiin aivokuolleeksi, nainen ja hänen toinen lapsensa joutuivat sairaalassa sitten seuraamaan kun letkut otettiin pois.

Isäni isä odotti minua erityisen innolla. Ensimmäinen lapsenlapsi tulossa, oli ostanut nukenvaunut, nukkeja, pyörän ja oli valmiina jo hoitamaan minua innokkaasti, kunnes kuoli kk ennen syntymääni

Mun siskon parhaan kaverin ja hänen perheensä rakas koira kuoli (kuitenkin oli jo vanha). Ainut lapsi, 17-vuotias poika teki muutaman päivän päästä itsemurhan ilmeisesti sen takia. Oli ollut kiusattu ja koira oli ollut ainoa kaverinsa ja hänestä tuntui että se oli tavallaan hänen varjonsa. Siitä sitten suunnilleen puolen vuoden päästä kaverin mies jätti vaimonsa, koska vaimo muistutti kuulemma liikaa entisistä ajoista ja kuolleesta pojasta.

[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:04"][quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:02"]Tämä ei ole surullinen vaan liikuttava asia. Minä sairastuin syöpään 10-vuotiaana. Olin koulusta pois puoli vuotta hoitojen takia. Vanhempani hankkivat minulle koiran lemmikiksi, sillä jouduin olla yksin kotona päivät. Vanhemmilla ei ollut varaa jäädä kotiin hoitamaan, ja olin ainut lapsi. Koirasta sain jotain erityslaatuista voimaa, sain kouluttaa sen ihan itse, hyvin koulutinkin, oli erittäin helppo koira. Vuoden päästä siitä sain valoa tunneliin-diagnoosin. Syöpäkasvain oli pienentynyt valtavasti, siitä pari kk eteenpäin se oli kokonaan poissa. Palasin kouluun ja elin normaalia elämää, parin vuoden päästä koira kuoli syöpään, munuaissyöpään, joka oli minulla myös.
Minulla tuli tunne, kuin koira olisi pelastanut minut tällätavalla. Otti syövän itselleen, jotta minä saisin elää. :( vieläkin ikävöin sitä pientä ihmeellistä, niin sanattoman rakastavaa olentoa <3
[/quote]
Oon ehkä vähän herkillä mut itku tuli kun luin tän...
[/quote] Sama juttu.

[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:19"]Mun siskon parhaan kaverin ja hänen perheensä rakas koira kuoli (kuitenkin oli jo vanha). Ainut lapsi, 17-vuotias poika teki muutaman päivän päästä itsemurhan ilmeisesti sen takia. Oli ollut kiusattu ja koira oli ollut ainoa kaverinsa ja hänestä tuntui että se oli tavallaan hänen varjonsa. Siitä sitten suunnilleen puolen vuoden päästä kaverin mies jätti vaimonsa, koska vaimo muistutti kuulemma liikaa entisistä ajoista ja kuolleesta pojasta.
[/quote]

Pääsi poika koiransa kanssa ikuiseen rauhaan <3

Ei voi kuin ihmetellä tätä suomalaista kansanluonnetta kun halutaan mässäillä näillä onnettomuuksilla ja vieraidenkin ihmisten kohtaloita päivitellen. Huomaa että Suomi on pieni maa ja sisäsiittoisuus kukoistaa.

Nämä ovat juuri niitä jotka on kaula pitkällä silmät kiiluen tunkemassa onnettomuuspaikoille päivittelemään ja uteliaisuuttaan tyydyttämään. Ja näitähän yksinkertaisia riittää, ikävä kyllä.

Olimme ennen tiivis perhe, kunnes veljeni meni naimisiin narsisti-vaimon kanssa, joka mustamaalaa jatkuvasti meidän perhettä veljelleni, jatkuvasti tulehtuneet välit :( ikävä meidän perhettä :(

Aika kevyitä juttuja kun kohtalot rajoittuu alueelle kuinka monta lasta kuoli. Huomaa että naiset elää kuplassa eikä tunne syrjäytyneitten miesten todellisuutta.

[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:21"]Ei voi kuin ihmetellä tätä suomalaista kansanluonnetta kun halutaan mässäillä näillä onnettomuuksilla ja vieraidenkin ihmisten kohtaloita päivitellen. Huomaa että Suomi on pieni maa ja sisäsiittoisuus kukoistaa.

Nämä ovat juuri niitä jotka on kaula pitkällä silmät kiiluen tunkemassa onnettomuuspaikoille päivittelemään ja uteliaisuuttaan tyydyttämään. Ja näitähän yksinkertaisia riittää, ikävä kyllä.
[/quote]

Nyt olet käsittänyt ihan väärin. Kuten otsikossakin lukee "surullisia kohtaloita", tarkoittaa se sitä, että mitä vaan voi tapahtua. Tämä on hyvä muistutus siitä, kuinka elämä saattaa muuttua parissa sekunnissa. Ei täällä kukaan mässäile kenenkään kohtaloilla, ikävää ettet sinä sitä ymmärrä.

Voi lopettakaa jo nuo vänkäämiset! Joka ikinen ketju menee pilalle näistä väittelyistä!

Ilmoitan ketjun asiattomaksi, taitaa olla liian arka aihe, kun aikuiset ihmiset taantuu kakaroiksi?

Naapuri menetti parin vuoden sisällä kolme rakkainta ihmistään: Sisko teki itsemurhan, äiti kuoli ja tytär teki itsemurhan. Hänellä on vielä kaksi aikuista lasta, joista toinen on narkomaani ja toinen skitsofreenikko. Naapuri elää eristäytyneenä, ei ole vuosiin jaksanut hoitaa pihaa jne.