Onko noloa olla ammatiltaan siivooja?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sellainen kysymys, mihin kuuluu jeesustella vastauksesi miten upea, tärkeä ja arvostettu ammatti siivous on. Todellisuudessa kukaan näin vastaavista ei itse kehtaisi olla siivooja koska sisimmässään tietää sen, että siivoojaksi mennään vain silloin jos ei muuallekaan pääse.
Niinhän sinä luulet, että siivoustyö ei vaadi mitään, kun vaan menee ja tekee.
Ei ole. Olen ylpeä työstäni ja nautin siitä. Oma kädenjälki näkyy työssä ja lopputuloksen ihailu on parasta.
T. Siivousyrittäjä
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan pitää siivoojan työtä nolona? Miettikää jos siivoojia ei olisi! Ei paljoa tekisi mieli mennä esim. yleiseen vessaan.
Kyllähän jonkun on saatava yo-kirjoituksistakin aina improbatur ja silti se on noloa. Ei ammatin nolous riipu suoraan siitä pärjätäänkö ilman vaan ihan muista tekijöistä.
Siivoaminen on ihan kivaa. Jos joutuu saastaväkeä palvelemaan, niin poistuisin,
Joku 8:- kuussa riittäisi palkaksi.
Vierailija kirjoitti:
Noloa on olla huono siivooja, joka ei itse arvosta omaa työtään edes sen verran, että haluaisi tehdä sen hyvin.
Moni varmaan haluaa mutta aikaa ei ole
Ei ole noloa millään tavalla. Tarpeellinen ja rehellinen ammatti, ihan eri tasoa kuin joku turhan roskan tuputtaminen tai somevaikuttaminen.
Joko Auri mainittiin? Onko ketään jonka mielestä hän on nolo? Eipä taida löytyä.
En koskaan ajattele siivoojasta että onpa noloa kun siivoaa mutta mua nolottaisi jos joku näkisi että minä olisin siivoojana. Tiedän, ihan typerää! Ja joskus opiskelijana kävin iltaisin siivoamassa eikä se silloin nolottanut mutta nyt se on jotenkin ihan eri asia 🤦♀️
Vierailija kirjoitti:
Mitä noloa siinä on?
Moni koulutettu vain esittää tekevänsä vaikeaa työtä.
Eikä siivous kovin helppoa ole, ainakaan selälle.
Eikä ilman siivoojia ne koulutetutkaan pystyisi työtään tekemään. Sairaalan huippukirugit eivät kauaa leikkaisi, jos ei olisi ketään puhdistamassa tiloja, ja tämä vain yksi esimerkki. Tärkeää ja välttämätöntä työtä, ei tosiaankaan noloa. Päinvastoin.
Siivoojia kunnioitan, mutta siivousfirmoja inhoan ja paheksun, koska kusettavat sekä asiakasta että työntekijöitään. Tekevät voittonsa kovaa työtä tekevien selkänahasta.
Jos olisin ammattitaitoinen siivooja, niin tekisin työtä omalla toiminimellä enkä suostuisi paskafirmojen kusetettavaksi. En todellakaan pitäisi itseäni millään tapaa nolona. Ne on ne firmat ja surkeat pikkupomot ja toimarit, joiden kuuluisi hävetä itseään.
Yhteiskunta arvostaa heitä LOL -1000 Palkka on arvostuksen mittari. Ei mulla muuta!
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sellainen kysymys, mihin kuuluu jeesustella vastauksesi miten upea, tärkeä ja arvostettu ammatti siivous on. Todellisuudessa kukaan näin vastaavista ei itse kehtaisi olla siivooja koska sisimmässään tietää sen, että siivoojaksi mennään vain silloin jos ei muuallekaan pääse.
Mulla ei kroppa kestäisi, eikä vauhti riittäisi. Tiedätkö, että siivoustyöhön jopa halutaan kouluttautua. Ei pidä väitteesi paikkaansa. Onko muka jeesustelua sanoa, että siivoustyö on todella tärkeää? Ei todellakaan.
Riippuu ehkä vähän paikasta. Itse kun olin kauppaa siivoamassa koin nolona siivota siellä asiakkaiden seassa. Jotkut jopa tahallaan tiputtelivat roskia, kun näkivät minut. Työvaatteet olivat hyvin huomiota herättävän väriset.
Nyt olen eri paikassa töissä ja tykkään. Tänäpäivänä varsinkin olen tyytyväinen, että töitä on! Työajat ovat myös yksi syy miksi tykkään.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka siivous onkin todella tärkeää, en toisaalta toivo yhdellekään nuorelle loppuelämän uraa siivoojana. Niin alipalkattua ja aliarvostettua hommaa. Eri asia tietty, jos kovasti tykkää siivoomisesta.
Toisaalta, idioottivarmasti työllistävä ensimmäinen ammatti, josta sai heti vakipaikan, oli tervetullut asuntolainaa hakiessa. Se oli maksettu poiskin 35-vuotiaana.
Sama pari tonnia jää käteen kuin muillekin duunareille, kiitos progression. Erona on se, että suhdanteita ja pandemioita tulee ja menee, nämä työt eivät lopu. Toisin kävi myöhemmälle akateemiselle alalleni. Työkavereista käytännössä kaikki ovat alanvaihtajia.
-Laitoshuoltaja, taas
Siivoustyö on koululaisia varten. Palkka jo sen kertoo olevan sivutuloa työelämään kouluttautuville. Paperien jälkeen mennään oikeisiin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole noloa. Itse jostain syystä oletan, että siivojan todelliset mielenkiinnonkohteet on muualla, ja tykkää vaan saada elannon jostain tuollaisesta aika paineettomasta työstä, jossa saa ehkä työskennellä rauhassa omien ajatustensa kanssa tms.
Tulee mieleen joku introvertti kirjallisuuden harrastaja, joka introverttiydestään huolimatta saattaa kuulua kuitenkin larppipiireihin tms.
Voi kyllä. Tässä ja hoitoalalla voi sanella, koska on käytettävissä. Itse tarvitsen touko-syyskuun vapaaksi, onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sellainen kysymys, mihin kuuluu jeesustella vastauksesi miten upea, tärkeä ja arvostettu ammatti siivous on. Todellisuudessa kukaan näin vastaavista ei itse kehtaisi olla siivooja koska sisimmässään tietää sen, että siivoojaksi mennään vain silloin jos ei muuallekaan pääse.
Haha, mä sanoin jo 6 vuotiaana että musta tulee siivooja :)
Vaikka siivous onkin todella tärkeää, en toisaalta toivo yhdellekään nuorelle loppuelämän uraa siivoojana. Niin alipalkattua ja aliarvostettua hommaa. Eri asia tietty, jos kovasti tykkää siivoomisesta.