Miksi naisen on niin vaikeaa hyväksyä avointa suhdetta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohta sulla ei ole sitä vaimoakaan. Et sitä itse tietysti tajua, mutta noin käyttäytyy nar*isti. Tuommoista jos haluaa ehdottaa, niin se pitäisi tehdä kunnioittavasti ja hyväksyä kielteinen vastaus. Et kunnioita vaimoasi.

Mutta pilaa nyt sitten tuo liitto ja päädy eroisäksi ja hengailemaan johonkin ihme suhdesäätöihin ja Tinder-maailmaan. Molempia et voi saada, sun vaimo ei ole sun äiti, joka ottaa aina ilolla vastaan eikä tarvitse itse mitään.

Tarviit rajoja mies. Mutta olet tainnut päättää oppia niitä pitkän kaavan kautta, itsepäinen kun olet.

En sanoisi noin... Tuo keskustelu jatkui ja mun ihan itseni johdattelemana erittäin rakentavasti, kuinka en missään nimessä tarkoita että meidän pitäisi lähteä eri suuntiin, vaan voitaisiinko asialle tehdä jotain ja löydettiinkin se ratkaisu ja käytiin myös läpi syy miksi noin kysyin... Tottakai... Mut silti, sukupuolesta riippumatta, niin mikä parisuhteesta tekee niin vakavan ettei lapsiperheessä ja nimenomaan ydinperheessä varsinkaan voi hyväksyä avoimuutta, vaan on sitouduttava siihen yhteen...? Ap

Biologisesti? No varmaan se, että riski siihen, että puoliso lähtee jonkun toisen matkaan, vähenee.

Tunnetasolla taas monelle on tärkeää, että se puoliso sitoutuu olemaan läsnä ja tukemaan silloin, kun sitä tarvitsee. Pystytkö lupaamaan, että vaikka suhteen avaisitte, sun vaimo olis siltikin se ehdoton ykkönen, jonka tarpeet menee edelle?

Miksi sä dorka olet koskaan perustanut perhettä ja mennyt naimisiin jos olet tiennyt kokoajan olevasi munansa perässä juokseva häntäheikki? Te kakki joilla libido vie pitkin naapurin sänkyjä eikä aivoja ole riittävästi yläkerrassa, niin PYSYKÄÄ SINKKUINA! Voitte naida keskenänne niin paljon kuin haluatte vaikka kimppakivana jos niin innostaa, mutta ei tarvitsisi meidän yksiavioisten (saati lasten!) sydämiä särkeä!

kovin omistushaluiselta kuulostava nainen, tuo suhde tulee kariutumaan ennemmin tai myöhemmin ja se tulee olemaan tuon mustasukkaisen ja omistushaluisen naisen aikaansaannosta.

Ei suinkaan ole minulle vaikea. Avoin suhde sillä ehdolla että minäkin käyn vieraissa, sehän ei ole yhdellekään miehelle sopinut. 

Heteroiden avoimissa parisuhteissa on se ydinongelma, että näistä sivusuhteista voi syntyä lapsia. Kestääkö talous ja huumori sen? Varsinkin tämä pitää keskustella etukäteen.

Ristiriitaiset fiilikset avoimesta suhteesta. Kun en itse suostuisi olemaan jalkavaimo.

Kirjoittamattomat kulttuurisidonnaiset tavat, kuten Ranskan malli olisi itselleni jotenkin helpompi ainakin. En edes ymmärrä miksi. Onhan avoin suhde tuosta kehittyneempi malli.

Ehkä puoliso on epävarma ja tilanne on siksi epätasa-arvoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vaihtelua saa aikaa, paikkaa, tapaa yms vaihtamalla lähes rajattomasti jos haluaa.  

Ja jos oikein hyvä tuuri käy niin myös oma kumppani lähtee tuohon mukaan