Lue keskustelun säännöt.
En halua olla äiti. Minusta ei ole tähän
18.06.2015 |
Tiedän. Kuulostaa kamalalta itsestäkin sanoa tämä, mutta kadun päätöstäni pitää lapsen. Olen 20v, ja tulin raskaaksi 18-vuotiaana. Äitini painosti pitämään lapsen, ja sanoi että jos teen abortin, välit häneen katkeaa. Jätin abortin tekemättä, ja nyt kadun sitä syvästi. Tuntuu että uhrasin elämäni oman äitini onnelle saada lapsenlapsi. En ole koskaan halunnut lasta, ja nyt tiedän sen vielä varmemmin.
Kommentit (66)
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:34"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 17:42"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 17:40"]anna adoptioon lapsi. heti maanantaina soitat sossuun että haluat antaa lapsen pois. (ihmettelen vaan kenestä äitistä siihen on oikeasti) kyllähän se välillä kaduttaa että lapset tuli saatua nuorena, mutta en minä noistä haluaisi eroon, en koskaan. en voisi elää sen jälkeen. Mitä kaipaat elämältä niin paljon erilaista, että kadut omaa lastasi? Onko sinusta miten pitkään tuntunut tuolta? onko jokin ohi menevä vaihe vain? Hanki keskustelu apua ja pian! [/quote] Raskaudesta lähtien on tuntunut tältä. Tämä vaan ei ole elämä jonka haluan. Ap
[/quote]
Käytittehän ehkäisyä?
[/quote]
Käytettiin. Pillerit pettivät.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota enskerralla lastit suuhus, niin ei tarvi murehtia raskauksista.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:31"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:26"] [quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:25"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:21"] [quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:19"]Työnnä se pentu rappusista alas niin olet taas vapaa [/quote] Lapsi on syytön. Minä vaan en voi antaa lapselle sitä, mitä hän tarvitsee. Ap [/quote] Mitä sellaista hän tarvitsee mitä en voi hänelle antaa? Etkö voisi käydä tunteesi kunnolla läpi ja miettiä, miksi todella et sitä lasta haluaisi koskaan, miettiä, miski et voi hyväksyä omaa lastasi? [/quote] Koska en halunnut häntä. En halua vieläkään. Ap [/quote] Mutta lapsi nyt on sinulla. Etkö voisi alkaa ajatella asiaa nyt toisin, sulla on nyt lapsi joka rakastaa sua enemmän kuin mitään maailmassa, sinä olet hänelle se tärkein maan päällä. Siksikö et lasta hyväksy koska et häntä halunnut. Ei se lapsesi vika ole, että et häntä ole halunnut. Käy tunteesi läpi ja keskustele niistä. Anna lapsellesi mahdollisuus hyvään elämään. Ja se ei tarkota sitä, että hänet hylkäsit, antaisit pois, edes äidillesi. koska lapsi varmasti joskus tulisi ne tunteet käymään läpi, että sinä olet hänet hylännyt. [/quote] Lapsi kärsii vähiten, jos annan hänet pois. Ap
[/quote]
Tulee se lapsi kärsimään ja paljon jos hänet annat pois. Jo nyt ja varsinkin isompana. Hän tulee ikuisesti sitä miettimään, miksi hän ei omalle äidilleen ole kelvannut. Oletko valmis ap menemään terapiaan käsittelemään asioita? Tee se, ennen kuin annat lapsen pois.
Luovuta lapsi adoptioon jos untuu ettet voi etkä halua häntä pitää. Tämä on paras ratkaisu teille molemmille. Äitisi voit passittaa hevon kuuseen mihin se kuuluukin.
Käytä tästä lähin tuplaehkäisyä jos pakko paneksia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:21"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:19"]Työnnä se pentu rappusista alas niin olet taas vapaa [/quote] Lapsi on syytön. Minä vaan en voi antaa lapselle sitä, mitä hän tarvitsee. Ap
[/quote]
Kyllä voit jos haluat. Rakkaus on tahdon asia.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:33"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:31"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:26"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:25"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:21"] [quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:19"]Työnnä se pentu rappusista alas niin olet taas vapaa [/quote] Lapsi on syytön. Minä vaan en voi antaa lapselle sitä, mitä hän tarvitsee. Ap [/quote] Mitä sellaista hän tarvitsee mitä en voi hänelle antaa? Etkö voisi käydä tunteesi kunnolla läpi ja miettiä, miksi todella et sitä lasta haluaisi koskaan, miettiä, miski et voi hyväksyä omaa lastasi? [/quote] Koska en halunnut häntä. En halua vieläkään. Ap
[/quote]
Mutta lapsi nyt on sinulla. Etkö voisi alkaa ajatella asiaa nyt toisin, sulla on nyt lapsi joka rakastaa sua enemmän kuin mitään maailmassa, sinä olet hänelle se tärkein maan päällä. Siksikö et lasta hyväksy koska et häntä halunnut. Ei se lapsesi vika ole, että et häntä ole halunnut. Käy tunteesi läpi ja keskustele niistä. Anna lapsellesi mahdollisuus hyvään elämään. Ja se ei tarkota sitä, että hänet hylkäsit, antaisit pois, edes äidillesi. koska lapsi varmasti joskus tulisi ne tunteet käymään läpi, että sinä olet hänet hylännyt.
[/quote]
Lapsi kärsii vähiten, jos annan hänet pois.
Ap
[/quote]
Etkö ole jo käytännössä äidillesi antanut? Mikä on vielä ongelmana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapiaan, USEAMPIA kertoja. Mietit kaiken kunnolla, mitään kiertelemättä. Sanoit kaiken ihan suoraan, jos vielä senkin jälkeen oot ehdottoman varma että haluat lapsen antaa pois, sitten adoptioon.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:25"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:23"]Kysy äidiltäsi suoraan, onko valmis ottamaan lapsen itselle jos lähdet kouluttautumaan ammattiin mistä haaveilet ja lähdet siihen työhön? Ootko valmis hankkimaan ap itsellesi keskustelu apua? Sillä sitä todella tarvitset, edes itsesi vuoksi.! Oletko sanonut suoraan äidillesi omat tunteesi? Rohkaisisin keskustelemaan asioista suoraan ja kiertelemättä, ihan kaikista tunteista. Ehkä se auttaa. Oletko miettinyt, mitä kokisit jos äitisi ottaisi lapsesi tai jos joutuisit antamaan sen pois kokonaan? [/quote] Olen koko tämän ajan ollut valmis antamaan lapsen pois. En vain koe sitä omakseni. Kuulostaa kamalalta, mutta en rakasta vauvaa. Ap
[/quote]
No ei se mikään vauva ole enää, jos 18 v tulit raskaaksi ja nyt olet 20v. Eli pakosti se on yli vuoden....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:36"]Luovuta lapsi adoptioon jos untuu ettet voi etkä halua häntä pitää. Tämä on paras ratkaisu teille molemmille. Äitisi voit passittaa hevon kuuseen mihin se kuuluukin.
[/quote]
Lapselle on sata kertaa parempi olla rakastavan isoäidin luona kuin adoptioperheessä. Taidat itse kuulua hevonkuuseen mielipiteinesi.
AP, ongelmpasi ai ole lapsi vaan ongelmat paljon syvemmällä! Ehkä raskaus ja lapsen syntymät nostivat esiin jotakin asioita joita et ole halunnut käsitellä aiemmin tai ehkä et halua edes myöntää itsellesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:39"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:25"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:23"]Kysy äidiltäsi suoraan, onko valmis ottamaan lapsen itselle jos lähdet kouluttautumaan ammattiin mistä haaveilet ja lähdet siihen työhön? Ootko valmis hankkimaan ap itsellesi keskustelu apua? Sillä sitä todella tarvitset, edes itsesi vuoksi.! Oletko sanonut suoraan äidillesi omat tunteesi? Rohkaisisin keskustelemaan asioista suoraan ja kiertelemättä, ihan kaikista tunteista. Ehkä se auttaa. Oletko miettinyt, mitä kokisit jos äitisi ottaisi lapsesi tai jos joutuisit antamaan sen pois kokonaan? [/quote] Olen koko tämän ajan ollut valmis antamaan lapsen pois. En vain koe sitä omakseni. Kuulostaa kamalalta, mutta en rakasta vauvaa. Ap
[/quote]
No ei se mikään vauva ole enää, jos 18 v tulit raskaaksi ja nyt olet 20v. Eli pakosti se on yli vuoden....
[/quote]
No mutta meillä onkin tämä adoptioprovoilija aloittajana. Sillä menee aina nuo iät vähän sekaisin. Viimeksi se oli parikymppinen, joka oli ollut vuosia ulkomailla töissä tms. :D Eihän 2v. tosiaan mikään vauva olekaan.
Jos koet ettet halua lasta pitää, toimi sen mukaan ja ota yhteys alueesi sosiaalityöntekijään. Ja muista ettet tarvitse äitisi tai av-mammojen hyväksyntää ratkaisullesi. Sinä itse päätät mihin voimasi riittävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei uskomattomia noi kommentit että käytä ehkäisyä jos pakko paneskella. Joo ehkäisy tottakai mutta viesteistä saa kuvan että nyt ap kerran mokattuaan ei tarvis enää seksiä harrastaa mikä on kuitenkin ihan perustarve ihmisellä. Ehkäisy kuntoon ja anna palaa. Kortsu ja pillerit plus tarkistus yhdynnän jälkeen ois hyvä. Toinen asia adoptio. Tee se jos siltä tuntuu ja olet varma tunteistasi. Joskus suurinta rakkautta on luopua. Maailma on täynnä jonkun muun kuin biologisen vanhemman kasvattamia lapsia. Hyväksy kuitenkin että kun adoptio on tehty sitä ei voi perua. Tsemppiä :)
Itse taas sanon, että tyhmiä kommentteja. Kaikkia ei ole äidiksi tarkoitettu ja kyllä lapsi oikeasti muuttaa ja rajoittaa elämää. Keskusteluapua ja mahdollinen adoptio.
En olisi ollut valmis äidiksi tuossa iässä. Olisin taatusti tehnyt abortin. Miksi menit edes kertoon äidilles radkaudesta. Olisit ottanut vastuun itsestässi ja hakenut lähetteen aborttiin
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:43"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:39"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:25"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:23"]Kysy äidiltäsi suoraan, onko valmis ottamaan lapsen itselle jos lähdet kouluttautumaan ammattiin mistä haaveilet ja lähdet siihen työhön? Ootko valmis hankkimaan ap itsellesi keskustelu apua? Sillä sitä todella tarvitset, edes itsesi vuoksi.! Oletko sanonut suoraan äidillesi omat tunteesi? Rohkaisisin keskustelemaan asioista suoraan ja kiertelemättä, ihan kaikista tunteista. Ehkä se auttaa. Oletko miettinyt, mitä kokisit jos äitisi ottaisi lapsesi tai jos joutuisit antamaan sen pois kokonaan? [/quote] Olen koko tämän ajan ollut valmis antamaan lapsen pois. En vain koe sitä omakseni. Kuulostaa kamalalta, mutta en rakasta vauvaa. Ap
[/quote]
No ei se mikään vauva ole enää, jos 18 v tulit raskaaksi ja nyt olet 20v. Eli pakosti se on yli vuoden....
[/quote]
No mutta meillä onkin tämä adoptioprovoilija aloittajana. Sillä menee aina nuo iät vähän sekaisin. Viimeksi se oli parikymppinen, joka oli ollut vuosia ulkomailla töissä tms. :D Eihän 2v. tosiaan mikään vauva olekaan.
[/quote]
Tulin raskaaksi 18v. Lapsi on 1 vuosi 2kk.
Ap
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:31"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:26"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:25"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:21"] [quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:19"]Työnnä se pentu rappusista alas niin olet taas vapaa [/quote] Lapsi on syytön. Minä vaan en voi antaa lapselle sitä, mitä hän tarvitsee. Ap [/quote] Mitä sellaista hän tarvitsee mitä en voi hänelle antaa? Etkö voisi käydä tunteesi kunnolla läpi ja miettiä, miksi todella et sitä lasta haluaisi koskaan, miettiä, miski et voi hyväksyä omaa lastasi? [/quote] Koska en halunnut häntä. En halua vieläkään. Ap
[/quote]
Mutta lapsi nyt on sinulla. Etkö voisi alkaa ajatella asiaa nyt toisin, sulla on nyt lapsi joka rakastaa sua enemmän kuin mitään maailmassa, sinä olet hänelle se tärkein maan päällä. Siksikö et lasta hyväksy koska et häntä halunnut. Ei se lapsesi vika ole, että et häntä ole halunnut. Käy tunteesi läpi ja keskustele niistä. Anna lapsellesi mahdollisuus hyvään elämään. Ja se ei tarkota sitä, että hänet hylkäsit, antaisit pois, edes äidillesi. koska lapsi varmasti joskus tulisi ne tunteet käymään läpi, että sinä olet hänet hylännyt.
[/quote]
No jos ap:llä ei oikeasti ole tunnesidettä lapseen, niin enemmän se lapsi kärsii kylmän äidin kanssa, kuin rakastavan ei-biologisen vanhemman kasvattamana.
Ap, kuulostaa hyvin tutulta. Lapseni on nyt 1,5-vuotias ja minä käyn terapiassa. Mieheni, lapseni isä, rakastaa lastamme paljon ja on erinomainen isä. Minä vain en kykene tuntemaan rakkautta lasta kohtaan. Kadun koko lasta. Tehtyä ei nyt saa tekemättömäksi, eikä mies suostu adoptioon, joten tämän kanssa on elettävä. Hyvin minä tuota lasta olen hoitanut, mutta tunnepuolta en pysty pakottamaan.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:30"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:27"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:25"] [quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 18:23"]Kysy äidiltäsi suoraan, onko valmis ottamaan lapsen itselle jos lähdet kouluttautumaan ammattiin mistä haaveilet ja lähdet siihen työhön? Ootko valmis hankkimaan ap itsellesi keskustelu apua? Sillä sitä todella tarvitset, edes itsesi vuoksi.! Oletko sanonut suoraan äidillesi omat tunteesi? Rohkaisisin keskustelemaan asioista suoraan ja kiertelemättä, ihan kaikista tunteista. Ehkä se auttaa. Oletko miettinyt, mitä kokisit jos äitisi ottaisi lapsesi tai jos joutuisit antamaan sen pois kokonaan? [/quote] Olen koko tämän ajan ollut valmis antamaan lapsen pois. En vain koe sitä omakseni. Kuulostaa kamalalta, mutta en rakasta vauvaa. Ap [/quote] minkä ikäinen vauva nyt on? Entä jos alat elämään ajatuksen kanssa että pidät lapsen, entä jos se rakkaus sieltä tulisi? Mieti elämää eteenpäin, kumpi sinulle myöhemmin tärkeää, unelma ammatti (jos pääset siihen kouluun) ja unelma työ (ehkä, ei oo varmaa että koskaan sen alan työtä saat) vai oma lapsi? Miksi haluat mielummin laittaa työn edelle? En halua syyllistää sinua mitenkään, vaan rohkasen meittimään ihan suoraan ihan kaiken. [/quote] Olin jo siellä koulussa. Se keskeytyi vauvan takia. En voi pakottaa itseäni rakastamaan lastani. En ole koskaan osannut olla lasten lähellä, en edes pienenä. Ei olisi pitänyt pitää lasta. Ap
[/quote]
Mene jatkamaa koulua nyt.! Keskustele äitisi kanssa suoraan tunteistasi. Siksi et ole osannut lapsen lähellä olla, koska sisälläsi jotkut tunteet estävät suo rakastamasta lastasi. Eikä kiintymys suhde tuolla parane, että et laspen lähellä ole ja häntä hyväksy. Kamalaa luettavaa sinun tekstisi. Eikä se sillä selity, että kun olet nuori.
Elämässä tulee eteen asioita, milloin täytyy itse kantaa vastuu omista teoista ja miettiä niiden seuraus. Elämä ei ole aina yhtä juhlaa vaan tulee vaikeampiakin aikoja jolloin pitää miettiä, mikä kenellekin parhaaksi. Joskus joutuu uhrautumaan jostakin, jonka luuli sillä hetkellä olevan itselle hyväksi. Mutta voi sen myöhemmin huomata, että parempi että uhrautui sillä hetkellä.