Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lapseni on koko ajan ”tökkimässä” minua. Miten sen saa loppumaan?

Vierailija
08.02.2022 |

En siis tarkoita varsinaista sormella tms tökkimistä vaan sellaista että hän koko ajan kävelee ohitseni niin että viistää koskettaen jollain, käy koko ajan nykimässä vaatteitani, jos menen vessaan niin tulee pyörimään viereeni tai vetämään vaatteitani (jos panen oven lukkoon niin hakkaa ovea ja itkee), jos otan viereeni nukkumaan niin painelee vaikka kättäni sormillaan koko ajan. Ei siis satuta mutta on tauotta iholla kiinni. Mikään tavasta pois opettaminen ei ole vielä onnistunut. En pysty keskittymään koskaan yhtään mihinkään kotona kun vaatteitani nyitään tauotta. Lapsi saa kyllä yhdessäoloa ja huomiota joka päivä.

Kysymys otsikossa.

Kommentit (29)

Vierailija
1/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu ihan siitä minkä ikäinen on.

Vierailija
2/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan siitä minkä ikäinen on.

3 v 11 kk.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pidätkö häntä myös sylissä kaikessa rauhassa niin, ettet hätistele pois päästäksesi tärkeämpien kiireidesi pariin?

Jospa hänellä on suuri läheisyyden ja kosketuksen tarve, joka ei täyty, vaikka - sinun käsityksesi mukaan - olettekin yhdessä koko ajan.

Kun esikoiseni oli pieni, hän ahdistui jos en ollut näkyvissä, joten sai kyllä tulla mukanani vessaan. - Ei ollut mikään ongelma.

Vierailija
4/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaipaa huomiotasi enemmän.

Kokeile aluksi keskitettyä huomiota lapseen esim.

luette yhdessä kirjaa lattialla sylikkäin, teette palapeliä yhdessä ihan lähekkäin tai katsotte lasten ohjelmaa sohvalla vierekkäin/sylikkäin.

Keskity itse täysin lapseen ilman kiirettä tai muuta touhua.

Anna tulla perässäsi vessaan, älä työnnä pois läheltäsi muissakaan tilanteissa.

Voi olla, että lapsi kaipaa yhteyttä äitiin ja hakee huomiota ”negatiivisella” tavalla. Kaikenlainen huomio on lapselle huomiota, siitä kannattaa yrittää vaan tehdä positiivista.

Oma poikani on kaivannut aina paljon läheisyyttä, on adhd, joka diagnosoitiin vasta 12v.

Vierailija
5/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pidätkö häntä myös sylissä kaikessa rauhassa niin, ettet hätistele pois päästäksesi tärkeämpien kiireidesi pariin?

Jospa hänellä on suuri läheisyyden ja kosketuksen tarve, joka ei täyty, vaikka - sinun käsityksesi mukaan - olettekin yhdessä koko ajan.

Kun esikoiseni oli pieni, hän ahdistui jos en ollut näkyvissä, joten sai kyllä tulla mukanani vessaan. - Ei ollut mikään ongelma.

Pidän joka päivä sylissä rauhassa, pitäisin enemmänkin kuin malttaa siinä olla ja tietää et aina otan syliin jos haluaa tulla.

Ei toki olla koko aikaa yhdessä koska on osan pv hoidossa 4pv/vk.

Vessaan saa tulla mutta en halua että roikkuu vaatteissani siinä koko ajan samalla.

Ap

Vierailija
6/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaipaa huomiotasi enemmän.

Kokeile aluksi keskitettyä huomiota lapseen esim.

luette yhdessä kirjaa lattialla sylikkäin, teette palapeliä yhdessä ihan lähekkäin tai katsotte lasten ohjelmaa sohvalla vierekkäin/sylikkäin.

Keskity itse täysin lapseen ilman kiirettä tai muuta touhua.

Anna tulla perässäsi vessaan, älä työnnä pois läheltäsi muissakaan tilanteissa.

Voi olla, että lapsi kaipaa yhteyttä äitiin ja hakee huomiota ”negatiivisella” tavalla. Kaikenlainen huomio on lapselle huomiota, siitä kannattaa yrittää vaan tehdä positiivista.

Oma poikani on kaivannut aina paljon läheisyyttä, on adhd, joka diagnosoitiin vasta 12v.

En tiedä miten ehtisin antaa enemmän huomiota. Jo nyt joka päivä leikin ja luen lapsen kanssa, otan mukaan ripustamaan pyykkejä, ulkoillessa koko ajan juttelen lapsen kanssa (en ota kännykkää edes mukaan ulos). Puhelut hoidan matkalla töihin eli lapsi ei joudu juuri ikinä odottamaan kun puhun puhelimessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laita aina tuollaisen kokemuksen jälkeen säilytyshäkkiin (tai miksi sitä tolppa-aitausta nykyään kutsutaankin, mistä ei pääse pois). Ensin sanot EI, ja jos se ei auta, häkkiä. Negatiivinen takaisinkytkentä karsii pois huonot tavat, kunhan se tulee heti teon jälkeen, että lapsi yhdistää rangaistuksen tekoon. Lopulta noin pienen lapsen koulutus on niinkuin koiran koulutusta.

Antaminen periksi huutoon kertoo, että niin saa tahtonsa läpi. Kuulosuojaimet auttaa. Aktiivit motonetista maksaa noin 40e ja niillä kuulee tavallisen puheen, mutta kovat äänet suodattuu pois. Tunnen paljon ihmisiä, jotka lastentarhoissa käyttävät niitä. Anna kiljua vaan, ja osoita ettei sillä saa tahtoaan läpi.

Vierailija
8/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

En osaa sanoa mitä raskaalta tuntuu täälläkin nelivuotiaannuoremman lapsen läheisyyden tarve. Tämä liittyy jotenkin erityisesti minuun, äitiin.

Jos on isänsä kanssa, niin aivan eri tavalla voi keskittyä leikkeihinsä. Jos minä olen saatavilla, on melkein refleksinomaisesti kiinni minussa.

Kyse ei olisi siitä, että ei saa huomiota. Sitä saako minulta tarpeeksi - ilmeisesti ei omasta mielestään? Minun mielestäni saa jo paljon. Minua ahdistaa myös oman fyysisen rauhan puute.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa mitä raskaalta tuntuu täälläkin nelivuotiaannuoremman lapsen läheisyyden tarve. Tämä liittyy jotenkin erityisesti minuun, äitiin.

Jos on isänsä kanssa, niin aivan eri tavalla voi keskittyä leikkeihinsä. Jos minä olen saatavilla, on melkein refleksinomaisesti kiinni minussa.

Kyse ei olisi siitä, että ei saa huomiota. Sitä saako minulta tarpeeksi - ilmeisesti ei omasta mielestään? Minun mielestäni saa jo paljon. Minua ahdistaa myös oman fyysisen rauhan puute.

Kyse on samasta ilmiöstä, kuin kaupassa karkkipussin perään itkeminen ja raivoaminen. Jos sillä saa joka kerta karkkia, niin joka kerta kaupassa myös itketään ja raivotaan.

Ota omaa fyysistä rauhaa. Ei se lapsi siihen kuole, vaan oppii, että sinullakin on oikeus rauhaan. Varmasti se itkee ja riehuu (vrt. karkkipussi), mutta jos siitä ei ole hyötyä, se kyllä loppuu ajan kanssa.

Vierailija
10/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa mitä raskaalta tuntuu täälläkin nelivuotiaannuoremman lapsen läheisyyden tarve. Tämä liittyy jotenkin erityisesti minuun, äitiin.

Jos on isänsä kanssa, niin aivan eri tavalla voi keskittyä leikkeihinsä. Jos minä olen saatavilla, on melkein refleksinomaisesti kiinni minussa.

Kyse ei olisi siitä, että ei saa huomiota. Sitä saako minulta tarpeeksi - ilmeisesti ei omasta mielestään? Minun mielestäni saa jo paljon. Minua ahdistaa myös oman fyysisen rauhan puute.

Meilläkin tämä kohdistuu minuun, äitiin. Ei isään siis. Luulen että lapsi ei välttämättä edes huomaa olevansa koko ajan ”tökkimässä” minua vaan kyse tosiaan on kuin refleksistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmisellä, myös äidillä, on oikeus asioida wc:ssä yksin, en ottaisi enkä ole koskaan ottanut lapsia mukaani vessan.  Tuollainen kohta neljävuotias sitäpaitsi ymmärtää jo puhettakin. Nätisti, asiallisesti, toistolla.  

En antaisi myöskään nykiä vaatteitani, tuollainen voi olla tosi ärsyttävää.  Voi pyytää sanomaan, mikä hätänä, ei tarvi nykiä. 

Vierailija
12/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihmisellä, myös äidillä, on oikeus asioida wc:ssä yksin, en ottaisi enkä ole koskaan ottanut lapsia mukaani vessan.  Tuollainen kohta neljävuotias sitäpaitsi ymmärtää jo puhettakin. Nätisti, asiallisesti, toistolla.  

En antaisi myöskään nykiä vaatteitani, tuollainen voi olla tosi ärsyttävää.  Voi pyytää sanomaan, mikä hätänä, ei tarvi nykiä. 

Luuletko etten olisi sanonut lapselle asiasta jo? Todella monta kertaa? On sanomisen lisäksi kokeiltu tarrapalkinnot, lelujen poisottamiset jne. En kai kyselisi täällä jos asia olisi helposti lapselle opetettavissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lässytä sille ja muista tunteiden sanoitus!

Vierailija
14/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä se sairaus on kun ihminen ottaa kiinni joka paikasta ulkonakin, ihan pakollinen kuvio. Juoksee ja koskettelee kaikkea?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tilanteesta riippuen tuollaiseen on mahdollista suhtautua kuten mihin tahansa lapsen ei-toivottuun käyttäytymiseen. Eli kurinpidolla. Kiellä jatkuva tökkiminen, rankaise lasta jos lapsi syyllistyy siihen ja palkitse lapsi jos lapsi ei syyllisty siihen. Rangaistuksen on syytä olla sellainen, että lapsi aidosti haluaa välttyä siltä ja palkinnon sellainen, että lapsi aidosti tavoittelee sitä.

Vierailija
16/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Laita aina tuollaisen kokemuksen jälkeen säilytyshäkkiin (tai miksi sitä tolppa-aitausta nykyään kutsutaankin, mistä ei pääse pois). Ensin sanot EI, ja jos se ei auta, häkkiä. Negatiivinen takaisinkytkentä karsii pois huonot tavat, kunhan se tulee heti teon jälkeen, että lapsi yhdistää rangaistuksen tekoon. Lopulta noin pienen lapsen koulutus on niinkuin koiran koulutusta.

Antaminen periksi huutoon kertoo, että niin saa tahtonsa läpi. Kuulosuojaimet auttaa. Aktiivit motonetista maksaa noin 40e ja niillä kuulee tavallisen puheen, mutta kovat äänet suodattuu pois. Tunnen paljon ihmisiä, jotka lastentarhoissa käyttävät niitä. Anna kiljua vaan, ja osoita ettei sillä saa tahtoaan läpi.

Ne aitaukset on tarkoitettu vauvoille ja taaperoille. Melkein 4-vuotias ei sellaisessa pysy montaa sekuntia.

Vierailija
17/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos sulla on asenne, että haluat muuttaa lapsestas tämän piirteen pois, se voi olla aika rankkaa kummallekin teistä. Toista ihmistä on todella vaikea lähteä muuttamaan, vaikka kyse onkin omasta aika nuoresta lapsesta. Hän viettää kuitenkin yli puolet viikosta päivähoidossa, joten aivan ymmärrettävää että haluaa olla kiinni silloin kun voi. Ainut mihin voi oikeasti vaikuttaa on oma suhtautuminen, jota lähtisin tällaisessa tilanteessa työstämään.

Vierailija
18/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla on asenne, että haluat muuttaa lapsestas tämän piirteen pois, se voi olla aika rankkaa kummallekin teistä. Toista ihmistä on todella vaikea lähteä muuttamaan, vaikka kyse onkin omasta aika nuoresta lapsesta. Hän viettää kuitenkin yli puolet viikosta päivähoidossa, joten aivan ymmärrettävää että haluaa olla kiinni silloin kun voi. Ainut mihin voi oikeasti vaikuttaa on oma suhtautuminen, jota lähtisin tällaisessa tilanteessa työstämään.

Se on ihan normaalia kasvatusta, että lapselta pyritään kitkemään pois tietynlaista käytöstä.

Vierailija
19/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla on asenne, että haluat muuttaa lapsestas tämän piirteen pois, se voi olla aika rankkaa kummallekin teistä. Toista ihmistä on todella vaikea lähteä muuttamaan, vaikka kyse onkin omasta aika nuoresta lapsesta. Hän viettää kuitenkin yli puolet viikosta päivähoidossa, joten aivan ymmärrettävää että haluaa olla kiinni silloin kun voi. Ainut mihin voi oikeasti vaikuttaa on oma suhtautuminen, jota lähtisin tällaisessa tilanteessa työstämään.

Yli puolet viikosta? No ei vietä. On neljänä päivänä osapäiväisesti.

Vierailija
20/29 |
08.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisellä, myös äidillä, on oikeus asioida wc:ssä yksin, en ottaisi enkä ole koskaan ottanut lapsia mukaani vessan.  Tuollainen kohta neljävuotias sitäpaitsi ymmärtää jo puhettakin. Nätisti, asiallisesti, toistolla.  

En antaisi myöskään nykiä vaatteitani, tuollainen voi olla tosi ärsyttävää.  Voi pyytää sanomaan, mikä hätänä, ei tarvi nykiä. 

Luuletko etten olisi sanonut lapselle asiasta jo? Todella monta kertaa? On sanomisen lisäksi kokeiltu tarrapalkinnot, lelujen poisottamiset jne. En kai kyselisi täällä jos asia olisi helposti lapselle opetettavissa.

Tarrapalkinnot ja lelujen pois ottamiset ovat aika lieviä keinoja. Hyvin usein ne eivät tehoa lapsiin, jolloin on turvauduttava raskaampiin toimiin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kahdeksan kuusi