Te, jotka olette normimusikaalisia ja nuotilleen laulaminen ei ole ongelma: Haittaako teitä, jos puoliso laulaa aivan pieleen eikä nuottikorva toimi? Pidättekö häntä vähän tyhmänä alitajuisesti?

Niinhän sitä lapsista sanotaan, että mieluummin vaikka *** kuin epämusikaalinen.

Kyllä se tuntuu hämmentävältä. Ihan kuin puuttuisi joku palikka päästä jos ei kuule että menee täysin nuotin vierestä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se tuntuu hämmentävältä. Ihan kuin puuttuisi joku palikka päästä jos ei kuule että menee täysin nuotin vierestä.

Juuri tämä "palikka", eli vähån isompikin osa eikä vain joku säätöhäiriö.

Ei haittaa ollenkaan. Eipä puolisoni juuri lauleskelekaan, kun ei yhtään osu oikeaan. Itse olen musiikin puoliammattilainen ja puolisoni on insinööri. Minulla on nuottikorvaa, muttei ollenkaan matemaattisia taitoja, mitä hänellä taas on.

Sitten kyllä haittaisi, jos hän laulaisi vieressäni kuorossa 😀

Muiden hoilaaminen tai hoilaamattomuus ei haittaa minua millään tavalla. Jokaisen oma asia. En tosin ole normimusikaalinen vaan pikemminkin huippumusikaalinen. 

En pidä ketään tyhmänä sävelkorvan puuttumisen vuoksi. Itselläni on absoluuttinen korva, mutta en ole fiksumpi ketään sen takia.

Minä lähinnä ihmettelen ihmisiä, jotka laulavat yksin julkisesti, jopa esiintyvät, ja tekevät sen epäpuhtaasti.

Vaikka tajuan järjellä, että he eivät kuule sitä, ihmettelen ja minua vähän sisäisesti ehkä huvittaa silti. Mutta hyvin äkkiä myös ahdistun ja kaipaan pois tilanteesta.

Kun itse piirrän tikku-ukon, en minä tietenkään kuvittele sen näyttävän ihmiseltä. Tajuan, etten osaa piirtää. En ikinä piirtäosi julkisesti.

Mutta laulaminen on eri asia. Sitä voi tehdä kuka vain, sävelkorvattomuus sammuttaa itsekritiikin. Nykyään jopa kannustetaan, että kaikki voivat laulaa julkisesti ja kaikkien tulee voida laulaa.

Itse en voi käydä edes Suomen pidetyimpien laulajien livekeikoilla, koska kukaan ei laula aina puhtaasti.

En itsekään, siis vain silloin kun mennään äänialani/tekniikkani yli tai ali. Vain koska minulla on se sävelkorva, tajuan olla laulamatta silloin. En siksi että olisin fiksumpi.

Olisi minustakin mukavaa katsella omaa valmista tikku-ukkoani ja nähdä siinä Michelangelon David mutta ei se niin mene.

Minulla on nuottikorvaa, mutta ei laulunääntä, tykkäisin niin laulaa!

Ei haittaa, kunhan ei tarvitse yhdessä musisoida.

Ei haittaa. Se on taito/lahjakkuus joka on vain osalla ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

En pidä ketään tyhmänä sävelkorvan puuttumisen vuoksi. Itselläni on absoluuttinen korva, mutta en ole fiksumpi ketään sen takia.

Minä lähinnä ihmettelen ihmisiä, jotka laulavat yksin julkisesti, jopa esiintyvät, ja tekevät sen epäpuhtaasti.

Vaikka tajuan järjellä, että he eivät kuule sitä, ihmettelen ja minua vähän sisäisesti ehkä huvittaa silti. Mutta hyvin äkkiä myös ahdistun ja kaipaan pois tilanteesta.

Kun itse piirrän tikku-ukon, en minä tietenkään kuvittele sen näyttävän ihmiseltä. Tajuan, etten osaa piirtää. En ikinä piirtäosi julkisesti.

Mutta laulaminen on eri asia. Sitä voi tehdä kuka vain, sävelkorvattomuus sammuttaa itsekritiikin. Nykyään jopa kannustetaan, että kaikki voivat laulaa julkisesti ja kaikkien tulee voida laulaa.

Itse en voi käydä edes Suomen pidetyimpien laulajien livekeikoilla, koska kukaan ei laula aina puhtaasti.

En itsekään, siis vain silloin kun mennään äänialani/tekniikkani yli tai ali. Vain koska minulla on se sävelkorva, tajuan olla laulamatta silloin. En siksi että olisin fiksumpi.

Olisi minustakin mukavaa katsella omaa valmista tikku-ukkoani ja nähdä siinä Michelangelon David mutta ei se niin mene.

Juuri näin.

Mutta suosittelen kuuntelemaan Pepe Willbergiä. Ihanan puhdasta.

Ehkä se on vähän kuin värisokeus. He eivät "näe" sitä säveleroa. Ei tyhmyyttä mutta sokeutta.

Jokaiselta puuttuu joku palikka, jokainen on jossain huono tai tyhmä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei haittaa. Se on taito/lahjakkuus joka on vain osalla ihmisistä.

Kyllä laulamista voi opetella ja harjoitella. Onhan noita laulutaudottomien laulutuntejakin. 

Eipä oikeestaan. Eri taidot asuu aivoissa eri paikoissa, eikä esimerkiksi sävelkorvattomuus tee ihmisestä tyhmää. Mun mielestä kiva vaan jos lauleskeleminen vaikka sitä diplomi-insinööriä ilahduttaa. Antaa palaa vaan ja harjotteleminen on se ainoa tapa millä asiassa kehittyä. Tosin mun mielestä yleensäkin on kiva seurailla kun ihmiset puuhastelee jotain luovahkoa taidoista riippumatta, jos siitä tulee heille itselleen hyvä mieli, koska se tunne oli just se syy miks ite aikanaan lähdin lauluopetukseen ja kuoroon, laulutaitoa ihan olan takaa hiomaan.

Itse laulan vähän miten sattuu lähinnä harjoituksen vähyyden takia. Kuulen kyllä laulavani pieleen, siksi jätän useimmiten väliin.

Mutta joo, jos joku hoilaa ammuvainaan nuotilla, se aiheuttaa suorastaan fyysistä epämukavuutta. Tekisi mieli sanoa, että voisitko ystävällisesti hyräillä vain mielessäsi.

Musikaalinen ja laulaminen viressä on 2 eri asiaa, ei se soitinkaan soi vireessä ilman viritystä tai kuulosta hyvältä jos sitä ei osaa soittaa oikein vaikka olisi kuinka musikaalinen.

Osaavatkin laulajat saattavat kotona myhäillä tai suihkulauleskella ihan miten sattuu, silloin kun ei lauleta tosissaaan, keskittyneesti ja oikealla voimakkuudella, myös vire on mitä sattuu, ei se valtaosalla itsestään tule.

Moni laulaja joutuu myös tekemään erilaisia lämmittelyjä eli äänenavauksia ja venyttelyjä leuan ja kielen ja hengityksen suhteen että saan äänet ja vireet kohdilleen jne, joten ne joululaulut keittiössä voi tulla hyvinkin tukkoisella ja epävireisellä meiningillä.

Ammattilaisetkin siis opettelevat jokaisen sanan lausumisen (vaikka olisi äidinkieli) ja lauseen ja hengityspaikan ja näin päin pois, joten jokainen sana-ääni-kirjain on etukäteen tarkasti harjoiteltu, tosta vaan lennossa/lonkalta ei mitään pro-menoa synny.

Ei tietenkään häiritse. Todella harva laulaa täysin puhtaasti ja kuuntelija kuulee virheet aina paremmin kuin laulaja. Epämusikaalisuus on pääasiassa vain harjoittelun puutetta ja on pelkästään hienoa jos haluaa laulaa siitä huolimatta ”ettei osaa”. Eihän sitä ääntä opi ikinä käyttämäänkään, jos ei saa kokeilla rauhassa.

Kyseinen diplomi-insinööri todennäköisesti keskittyy laulaessaan sanoihin ja äänensä käyttöön, minkä takia melodia hyppii sitten eri sävellajien välillä. Jotkut taas keskittyy melodiaan ja äänen käyttö on mitä sattuu. Kyllä se harjoittelemalla alkaa lopulta kaikilla sujua.

Vähän häiritsee. Itsellä hyvä lauluääni ja sävelkorva, musiikinopettajani sanoi, että mulla on tosi hyvä rytmitaju ja laulan puhtaasti.

Puolisoni kuuntelee paljon radiota ja tietää kaikki biisit. Hän ei kuitenkaan pysty tunnistamaan kappaleita hyräilyni perusteella, ei kertakaikkiaan. Ei myöskään, jos joku tunnettu kappale, sanotaan vaikka Let it be soi instrumentaaliversiona vaikkapa yksinomaan pianolla soitettuna, hän ei pysty hahmottamaan sitä samaksi Beatlesin biisiksi. Tunnustan, että ärsyttää vähän.

Minulla on vähän kai sävelkorvaa, sillä kuulen jossain voice of finlandissakin aina kun menee nuotin vierestä ja se sattuu korvaan. En silti osaa itse laulaa, vaikkakin tykkään kovasti hoilottaa autossa yksin.

Nuotin vierestä tosiaankin, siitä on todisteita kouluajoilta.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on nuottikorvaa, mutta ei laulunääntä, tykkäisin niin laulaa!

Onko sulle sanottu ettei sulla ole lauluääntä? Itse en ole pitänyt lauluäänestäni, mutta kerran sitten nauhoitin lauluani ja ei se kuulostanut yhtään pahalta. Laulan kotona silloin tällöin ja olen naapureita varoittanut asiasta ja yritän laulaa silloin kun he eivät ole kotona. Sanoivat vaan, ettei yhtään haittaa, kun kuulostaa ihan hyvältä.