Lue keskustelun säännöt.
Mä en ymmärrä, miksi se laihuus on niin tärkeää
06.02.2022 |
Ihan sama ihminen mä olen nyt pulskana kuin hoikkana. Valis
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän laihuus ole tärkeää. Normaalipainoon pyrkimiseenhän kannustetaan.
Ja miksi, koska merkittävä ylipaino useimmille tulee myöhemmin elämässä aiheuttamaan vakaviakin sairauksia. Ei myöskään löydä kaupasta sopivia vaatteita.No mun sairauteni eivät ole painosta riippuvaisia. Niitä mulla oli hoikkanakin ja jotain vaatteita aina löytyy. Ap
Ehkä huomaat sen vasta jos kuolet kesken elämäsi. Mutta jos olet jo vanhus, niin sitten ei ole mitään väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä laihdutan tällä hetkellä normaalipainon sisällä. Olen aivan ylärajoilla.
Mies on sitä mieltä, että olen hyvä näin, eikä minun tarvitse laihduttaa. Mutta minua niiiiin ärsyttää, ettei ole vyötäröä. Vihaan itseäni uimapuku päällä. Haluaisin pukeutua naisellisesti, mutta kun se vyötärö.
Olen 53 v. Haluan tykätä omasta vartalostani. Ja kun bmi on 22-23, niin silloin olen viihtynyt parhaiten. En tavoittele laihuutta kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama onko se geeneistä lähtevä biologinen pysyvä perusasetus vai "kulttuurin meihin iskostama satunnainen ja muuttuva normi", niin tällä hetkellä juuri kukaan ei näe tursuavia mahamakkaroita vetovoimatekijänä toisessa ihmisessä.
Eli laihuus on tärkeää, jos haluat olla enemmistön silmissä fyysisesti viehättävä ja vetovoimainen. Itselleni elämä on opettanut, että myös ne "tärkeintä on sisin" -tyypit ottavat sen hyvän sisimmän kauniissa paketissa mieluiten. Terveydentilaan laihuus - lievä ylipaino ei ole juuri merkitystä.
Ehkä, jos voi valita, että haluaa kaiken, ihmisen pitää olla kaikkea.
Mutta muista, että meillä ei-täydellisilläkin ihmisillä on ihan ihmisarvo.
Ei kai kenenkään ihmisarvoa vähennä se, ettei hän ole jonkun toisen mielestä fyysisesti viehättävä tai kiinnostava mahdollisena kumppanina? Olen itse erittäin ulkonäkökeskeinen ihminen, mutta en siltikään voi uskoa, että kaltaisteni mielestä esimerkiksi "kauniin" pitäisi ohittaa "ruma" vaikka hoitojonossa. Siinä puhutaan yhtäläisestä ihmisarvosta. Treffimarkkinoilla asia on eri. Siellä ei arvot ja oikeudet paljon paina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän laihuus ole tärkeää. Normaalipainoon pyrkimiseenhän kannustetaan.
Ja miksi, koska merkittävä ylipaino useimmille tulee myöhemmin elämässä aiheuttamaan vakaviakin sairauksia. Ei myöskään löydä kaupasta sopivia vaatteita.No mun sairauteni eivät ole painosta riippuvaisia. Niitä mulla oli hoikkanakin ja jotain vaatteita aina löytyy. Ap
Ehkä huomaat sen vasta jos kuolet kesken elämäsi. Mutta jos olet jo vanhus, niin sitten ei ole mitään väliä.
Ei haittaa yhtään vaikka kuolisin heti. Ap
Miksi se on vieraiden ihmisten mielestäkin ihmisessä tärkeä ominaisuus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin että normaalipaino/lievä ylipaino on parempi tavoite elämässä kuin laihuus, jos on paino-ongelmia. Kaikista ei vaan koskaan tule laihoja, miksi suotta tuhlata elämäänsä johonkin minkä saavuttaminen ja ylläpitäminen olisi hirveän hankalaa?
Olin nuorena ja parikymppisenä lievästi ylipainoinen ja näytin hyvältä ainakin nyt kun kuvista katsoo. 24-vuotiaasta 29 lihosin 15 kiloa joista haluan päästä eroon.
Olen itse ylipainoinen, ja haaveillut koko elämäni hoikasta rungosta. Olin lapsesta asti pullea, joten en edes tiedä miltä tuntuisi olla laiha. Sovin kuitenkin itseni kanssa pari vuotta sitten, että normaali/lievä ylipaino riittää. Siihen tähtäämistä jatkan heti kun lapseni on syntynyt, nyt raskaana en halua laihduttaa.
Miksi et halua pudottaa painoa raskaana? Luulisi synnyttämisen olevan helpompaa ja komplikaatioiden pienempiä kun olisit syönyt terveellisemmin ja urheillut raskausaikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän laihuus ole tärkeää. Normaalipainoon pyrkimiseenhän kannustetaan.
Ja miksi, koska merkittävä ylipaino useimmille tulee myöhemmin elämässä aiheuttamaan vakaviakin sairauksia. Ei myöskään löydä kaupasta sopivia vaatteita.Jeesustelua väittää, että huoli lähimmäisestä ajaisia ihmisiä haukkumaan läskejä.
Eiköhän nämä haukut pyöri siellä ihan asian itseään koskevaksi kokevan oman pään sisällä pääsääntöisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laihuus ei ole tärkeää. Se nähdään vain usein vastakohtana lihavuudelle ja yhdistetään automaattisesti terveyteen. Jokainen itseään kitudieeteillä kiusannut tietää, ettei vaaka ainoana mittarina kerro mitään elämänlaadusta ja hyvinvoinnista.
Tärkeää on monipuolinen terveellinen ruoka (säännöllisyys, lautasmalli, hevi),
arkiaktiivisuus ja joku hikisempikin liikuntasuoritus viikoittain. Näillä elämäntavoilla edistetään merkittävästi terveyttä, eikä kaikkien silti tarvitse olla laihoja.
Itselläni on BMI lievän lihavuuden puolella, mutta koen kaikin tavoin itseni terveeksi ja hyväkuntoiseksi. Esteettisessä mielessä on varmasti ylimääräistä rasvaa, mutta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta hommassa painaa itsensä hyväksyminen enemmän kuin laihuuden tavoittelu.
Ihan tuoreet tutkimukset vahvistavat ruokavalion laadun ja liikunta-aktiivisuuden vaikuttavan merkittävästi koviin terveusmittareihin (diabetesriski, verenpaine, kolesteroliarvot), VAIKKA paino ei juuri putoaisikaan. Tämä on huomioitu myös lihavuuden Käypä hoito -suosituksissa:
painon putoaminen EI ole ensisijainen tavoite!
Paino asettuu ajan kanssa sopiviin yksilöllisiin lukemiin, mutta omaan terveyteen voi vaikuttaa heti.
Terveisin terveystieteilijä
No laihempana tunnen itseni energisemmäksi, terveemmäksi ja ennen kaikkea se kasvattaa mun itsetuntoa. Kun olen tyytyväinen peilikuvaani voin henkisestikin paljon paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun elämäni olisi yhtä surkeaa hoikkanakin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin että normaalipaino/lievä ylipaino on parempi tavoite elämässä kuin laihuus, jos on paino-ongelmia. Kaikista ei vaan koskaan tule laihoja, miksi suotta tuhlata elämäänsä johonkin minkä saavuttaminen ja ylläpitäminen olisi hirveän hankalaa?
Olin nuorena ja parikymppisenä lievästi ylipainoinen ja näytin hyvältä ainakin nyt kun kuvista katsoo. 24-vuotiaasta 29 lihosin 15 kiloa joista haluan päästä eroon.
Olen itse ylipainoinen, ja haaveillut koko elämäni hoikasta rungosta. Olin lapsesta asti pullea, joten en edes tiedä miltä tuntuisi olla laiha. Sovin kuitenkin itseni kanssa pari vuotta sitten, että normaali/lievä ylipaino riittää. Siihen tähtäämistä jatkan heti kun lapseni on syntynyt, nyt raskaana en halua laihduttaa.
Miksi et halua pudottaa painoa raskaana? Luulisi synnyttämisen olevan helpompaa ja komplikaatioiden pienempiä kun olisit syönyt terveellisemmin ja urheillut raskausaikana.
Syön terveellisesti ja urheilen kyllä. Eivät kaikki ylipainoiset vedä pitsaa ja hampurilaisia sohvalla ja kulje kaikkia autoa pidempiä matkoja autolla.
En näe mitään syytä alkaa stressaamaan painostani tässä vaiheessa. Pidän vain huolen siitä että harrastan urheilua sen verran kuin pystyn ja jaksan ja syön hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Laihduttaa kerkeää ihan hyvin sitten myöhemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se alkaa jo ihmisyyskin olla kiinni laihuudesta.
Vierailija kirjoitti:
No laihempana tunnen itseni energisemmäksi, terveemmäksi ja ennen kaikkea se kasvattaa mun itsetuntoa. Kun olen tyytyväinen peilikuvaani voin henkisestikin paljon paremmin.
Minun mielestäni erilaisten kehojen hyväksyminen ja arvostaminen mahdollistaisi sen, ettei itsetunto kytkeytyisi niin vahvasti tarpeeseen olla laiha ja näyttää tietynlaiselta. Pahimmassa tapauksessa se vääristää ihan terveen painonkin omaavan kehonkuvaa.
Itse ainakin nuorempana laihduttelin paljon ihan normaalipainon sisällä nimenomaan itsetuntosyistä. Omalle tyttärelleni toivoisin hyväksyvämpää asennetta omaan kehoon. Siksi ollaan mielestäni vaarallisilla vesillä kun laihuus yhdistetään hyvään itsetuntoon: nimenomaan vahvan itsetunnon pitäisi kummuta jostain muualta kuin tarpeesta olla tietyn näköinen ja kokoinen!
Energisyys ja terveys toki tärkeitä hienoja asioita . Niitä pystytetään saavuttamaan uni-liikunta-ruokavalio-kombinaatiolla onneksi monen kokoisilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin että normaalipaino/lievä ylipaino on parempi tavoite elämässä kuin laihuus, jos on paino-ongelmia. Kaikista ei vaan koskaan tule laihoja, miksi suotta tuhlata elämäänsä johonkin minkä saavuttaminen ja ylläpitäminen olisi hirveän hankalaa?
Olin nuorena ja parikymppisenä lievästi ylipainoinen ja näytin hyvältä ainakin nyt kun kuvista katsoo. 24-vuotiaasta 29 lihosin 15 kiloa joista haluan päästä eroon.
Olen itse ylipainoinen, ja haaveillut koko elämäni hoikasta rungosta. Olin lapsesta asti pullea, joten en edes tiedä miltä tuntuisi olla laiha. Sovin kuitenkin itseni kanssa pari vuotta sitten, että normaali/lievä ylipaino riittää. Siihen tähtäämistä jatkan heti kun lapseni on syntynyt, nyt raskaana en halua laihduttaa.
Miksi et halua pudottaa painoa raskaana? Luulisi synnyttämisen olevan helpompaa ja komplikaatioiden pienempiä kun olisit syönyt terveellisemmin ja urheillut raskausaikana.
Taas joku joka kuvittelee että kaikkien ylipainoisten ruokavalio koostuu suklaasta, pitsasta ja sipseistä ja liikuntaa ei harrasteta lainkaan.
Olen ylipainoinen, lähes grammalleen samassa painossa pysynyt jo vuosia. Harrastan juoksua, kuntosalia ja syön terveellisesti. Kuntoni on hyvä ja veriarvot erinomaiset. Herkuttelen muutaman kerran kuukaudessa.
Joskus olen yrittänyt laihduttaa ja siinä onnistunutkin, mutta en vain pysty olemaan niin vähällä kalorimäärällä että pysyisin hoikempana. Olen niin lyhyt etten saa syödä juuri mitään jos olen normaalipainoinen enkä siedä jatkuvaa nälkää.
Näillä mennään siis. En näe vartalossani mitään vikaa vaikka ylimääräistä onkin.
Kuka sanoo että se on tärkeää ja miksi annat muiden ihmisten vaikuttaa itseesi niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut luulevat että kyse on pelkästä ulkonäöstä eikä verorahoilla hoidetuista sairauksista.
Jotkut väittävät, että kyse on verorahoilla hoidetuista sairauksista kessu huulissa ja keppana kourassa. Tiesitkö muuten, että normaalipainoisilla on määrällisesti enemmän metabolisia sairauksia kuin lihavilla?
Entä prosentuaalisesti? Normaalipainon ylärajallakin niille jo herkistyy. Mulla oli sokeriarvot koholla kun painoin 62, laihdutus 59 kiloon laski ne normaaliin. 63con pituiselleni ylipainon raja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama onko se geeneistä lähtevä biologinen pysyvä perusasetus vai "kulttuurin meihin iskostama satunnainen ja muuttuva normi", niin tällä hetkellä juuri kukaan ei näe tursuavia mahamakkaroita vetovoimatekijänä toisessa ihmisessä.
Eli laihuus on tärkeää, jos haluat olla enemmistön silmissä fyysisesti viehättävä ja vetovoimainen. Itselleni elämä on opettanut, että myös ne "tärkeintä on sisin" -tyypit ottavat sen hyvän sisimmän kauniissa paketissa mieluiten. Terveydentilaan laihuus - lievä ylipaino ei ole juuri merkitystä.
Ehkä, jos voi valita, että haluaa kaiken, ihmisen pitää olla kaikkea.
Mutta muista, että meillä ei-täydellisilläkin ihmisillä on ihan ihmisarvo.
Ei kai kenenkään ihmisarvoa vähennä se, ettei hän ole jonkun toisen mielestä fyysisesti viehättävä tai kiinnostava mahdollisena kumppanina? Olen itse erittäin ulkonäkökeskeinen ihminen, mutta en siltikään voi uskoa, että kaltaisteni mielestä esimerkiksi "kauniin" pitäisi ohittaa "ruma" vaikka hoitojonossa. Siinä puhutaan yhtäläisestä ihmisarvosta. Treffimarkkinoilla asia on eri. Siellä ei arvot ja oikeudet paljon paina.
Niin, en vain oikein tajua, miksi joku oikein jonkinlaista ylpeyttä äänessään kertoo olevansa erittäin ulkonäkökeskeinen ihminen. Minusta se olisi lähinnä suurta häpeää aiheuttava havainto itsessäni.
Vierailija kirjoitti:
Laihuus ei ole tärkeää. Se nähdään vain usein vastakohtana lihavuudelle ja yhdistetään automaattisesti terveyteen. Jokainen itseään kitudieeteillä kiusannut tietää, ettei vaaka ainoana mittarina kerro mitään elämänlaadusta ja hyvinvoinnista.
Tärkeää on monipuolinen terveellinen ruoka (säännöllisyys, lautasmalli, hevi),
arkiaktiivisuus ja joku hikisempikin liikuntasuoritus viikoittain. Näillä elämäntavoilla edistetään merkittävästi terveyttä, eikä kaikkien silti tarvitse olla laihoja.Itselläni on BMI lievän lihavuuden puolella, mutta koen kaikin tavoin itseni terveeksi ja hyväkuntoiseksi. Esteettisessä mielessä on varmasti ylimääräistä rasvaa, mutta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta hommassa painaa itsensä hyväksyminen enemmän kuin laihuuden tavoittelu.
Ihan tuoreet tutkimukset vahvistavat ruokavalion laadun ja liikunta-aktiivisuuden vaikuttavan merkittävästi koviin terveusmittareihin (diabetesriski, verenpaine, kolesteroliarvot), VAIKKA paino ei juuri putoaisikaan. Tämä on huomioitu myös lihavuuden Käypä hoito -suosituksissa:
painon putoaminen EI ole ensisijainen tavoite!Paino asettuu ajan kanssa sopiviin yksilöllisiin lukemiin, mutta omaan terveyteen voi vaikuttaa heti.
Terveisin terveystieteilijä
Miehillä erektio-ongelmat lisääntyvät tasaisesti BMI:n kohotessa ja samoin kaikilla syöpäriskit kohoavat jo lievässäkin ylipainossa.
Laihuuden ja megalihavuuden välissä on normaalipaino.
Vierailija kirjoitti:
No laihempana tunnen itseni energisemmäksi, terveemmäksi ja ennen kaikkea se kasvattaa mun itsetuntoa. Kun olen tyytyväinen peilikuvaani voin henkisestikin paljon paremmin.
Näinhän sitä voisi luulla, mutta kun katsoo päivittäin palstalla olevia lukuisia aloituksia muiden ihmisten ylipainosta, niin ei se hoikkien ihmisten henkiseen tasapainoon ja hyvinvointiin viittaa.
Siksi kun läskiseksi ei suju. Takaapäin on ainoa jotenkin toimiva setti.