Mitä tämä jatkuva napostelu on käytännössä, kun on kyse reippaasta ylipainosta.
Siis syödään aterioiden välillä jotain extraa? Mitä ja kuinka paljon? Ihan esimerkkejä niistä naposteluista olisi kiva kuulla.
Kommentit (107)
Esim. 2 kappaleen runebergintorttu- tai laskiaispullapaketti välipalana (yksin ahmien autossa) been there done that
No jo on mielikuvitukseton ihminen, jos ei pysty kuvittelemaan mitä se napostelu voisi olla.
Otetaan nyt kuitenkin rautalankaa. Ei tähän kukaan voi mitään täysin tyhjentävää mallia antaa, mutta naposteluruoka voi olla mitä vain, mistä kukin nyt tykkää: leipää, herkkuja (joko suolaista tai makeaa tai kumpaakin vuorotellen), lounaan/päivällisen tähteitä, pähkinöitä, kasviksia, ihan mitä vain. Pointti on määrä, eli kaikkea mahdollista syödään koko ajan, vaikkei periaatteessa ole nälkä.
Syyt ovat liki aina henkisiä. Addiktio, yleinen tunnesyöminen, masennus, ahdistus, tylsyys, tapa. Ei kukaan vapaaehtoisesti itseään lihota ja ylläpidä paino-ongelmaa.
Minulla ei ole ylipainoa, mutta eilen oli tylsää ja mies poissa, joten puolikas voileipäkeksipaketti katosi hetkessä, vaikkei ollut nälkä ja vaikka olin syönyt kunnolla. Myös hapankorput, keksit pähkinät ja muut vastaavat ovat vaarassa, kun sille päälle satun. Pahimpia mitä olen makeanhimossa vetänyt on varmaan fariinisokeri purkista. Jos en kontrolloisi itseäni (keksisi muuta tekemistä tms)olisin ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Esim. 2 kappaleen runebergintorttu- tai laskiaispullapaketti välipalana (yksin ahmien autossa) been there done that
Minä olen syönyt päivässä kaksi runebergintorttua, toissapäivänä tarkkaan ottaen, eikä vyö tuntunut yhtään kireältä.
No esimerkiksi minun tyypillinen päiväni
Aamulla kahvi ja jugurttia. Tunnin päästä paahtoleipää koska on tylsää. Vähän .yöhemmin puolikas suklaalevy koska suklaa♥️Kohta se toinenkin puolikas. Sitten päivällinen,pastaa.
Parin tunnin päästä lisää pastaa koska se oli vain hyvää. Sitten kahvi ja omar munkki.
Ja hei,nyt onkin jo iltapalan aika! Muroja nassuun.
Mun mielikuva napostelusta on sellaista, että ottaa ohimennessään suuhunsa jotain pientä. Vaikka kaataa pähkinäpussista käteensä pähkinöitä ja kippaa ne suuhunsa. Tai leikaa briestä pienen palan. Tai ottaa oliivipurkista pari kolme oliivia. Tai jos näkee mandariinipussin, niin ottaa siitä yhden mandariinin.
Kokonaiskalorimäärät ratkaisee. Vaikka jotkut yrittääkin selittää, että aterioiden välillä pitää kärsiä nälästä.
Vierailija kirjoitti:
Kokonaiskalorimäärät ratkaisee. Vaikka jotkut yrittääkin selittää, että aterioiden välillä pitää kärsiä nälästä.
Nälässä ei tarvitse olla, vaikka ei napostelisi.
Tässä minun napostelu eiliseltä:
Aamulla kahvia ja sämpylä. Melko pian sen jälkeen toinen sämpylä.
Parin tunnin päästä kourallinen sipsejä. Joku 10 min päästä uusi kourallinen.
Päivällisenä lasagnea. Jälkkäriksikaksi runebergintorttua.
Melko pian sen jälkeen taas kourallinen sipsejä.
Kahvikupponen.
Suklaapatukka.
Iltapalaksi teetä ja sämpylä.
No jokainen varmaan ymmärtää, että mitä enemmän syö, niin sitä enemmän mahalaukku venyy ja nälän tunne lisääntyy. Se määrä millä aiemmin oli kylläinen olo ei enää riitäkään. Joulu on loistava aika saada sokeriaddiktio päälle ja jatkaa siitä kevättä kohti. Naposteluun käy niin makea kuin suolainen eli esim. karkit, keksit, sipsit, suolakeksit, rasvaiset juustot jne. Napostelun lisäksi yleensä annoskoko on ylipainoisilla suuri. Se millaisilla määrillä ihminen lihoo riippuu kulutuksen määrästä.
Ihan esimerkki voi olla muutama sokeripala ja pulla jokaisen kahvikupillisen kera ja niitä kahvikupillisia voi olla päivän mittaan todella monta.
Aika monella se napostelu voi olla pussillinen sipsejä (iso!) ynnä dippi melkein joka päivä, tai vähintään suklaapatukka, makeispussillinen tai jotain muuta sellaista.
Minusta on hyvä että tulee aterioiden välillä nälkä. Silloin tietää syövänsä tarpeeseen, kun keho ilmoitettelee itsestään. Säilyy normaali nälkäisyyden-kylläisyyden tunne.
Ystäväni ärsyttää kun ei koskaan syö kunnolla ruoka-aikaan vaan jonkun desin verran ruokaa näyttääkseen ettei syö paljoa kauhistellen muiden ruoka annoksia sitten närpien vaivihkaa vähän väliä kaapeista leikkelettä, makkaraa yms. tai keksejä, jäätelöö, pullaa. Lihava ollut koko ikänsä. Pitsasta jättää pohjan ja reunat syömättä. Hävettää ravintolassa sen ruuan rääpiminen.
Esimerkiksi töissä nähtyä: aamukahvilla jogurttia ja kahvia. Työpisteelle päästyä kaivetaan laukusta joku myslipatukka ja banaani. Lounaalla joku pieni salaatti tai keitto. Työpisteelle päästyä taas myslipatukka. Iltapäiväkahvilla kahvia, pullaa, keksejä, myslipatukka, suklaapatukka ja mitä herkkuja nyt sattuu olemaankaan taukohuoneessa tarjolla. Työpisteelle päästyä taas vähän lisää jotain patukoita tai pieni sipsipussi. Luultavasti kotona sama meno jatkuu ja ei se sairaalloinen ylipaino ole tullut pelkällä Hetki-salaatilla ja myslipatukoilla.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi töissä nähtyä: aamukahvilla jogurttia ja kahvia. Työpisteelle päästyä kaivetaan laukusta joku myslipatukka ja banaani. Lounaalla joku pieni salaatti tai keitto. Työpisteelle päästyä taas myslipatukka. Iltapäiväkahvilla kahvia, pullaa, keksejä, myslipatukka, suklaapatukka ja mitä herkkuja nyt sattuu olemaankaan taukohuoneessa tarjolla. Työpisteelle päästyä taas vähän lisää jotain patukoita tai pieni sipsipussi. Luultavasti kotona sama meno jatkuu ja ei se sairaalloinen ylipaino ole tullut pelkällä Hetki-salaatilla ja myslipatukoilla.
Juuri tuollaisten kyttääjien takia en voi työpaikkalounaalla syödä itseäni kylläiseksi. Otan liian vähän ruokaa, koska tiedä muutamien silmä kovana seuraavan syömistäni. Tämän takia onkin sitten huutava nälkä illalla ja tulee syötyä ihan liikaa.
Minä syön tasan yhden aterian päivässä, kaikki muu on sitä "napostelua".
Aamupala on jugurtti, siis yksi pieni purkki, ei mitään litran purkkia. Töissä en syö koska se voi aiheuttaa ripulia koska minulla on ibs. En juo kahvia, mutta juon cokista että jaksaa päivän, enkä sitäkään mitään älyttömiä määriä, ehkä puoli litraa päivän mittaan eli n. 2 lasillista.
Töiden jälkeen on se päivän ainoa lämmin ruoka jonka koko perhe syö. Voi olla että olen niin väsynyt että jätän sen väliin, ja syön vain vähän suklaata, ehkä jugurtin.
Levättyäni ja toivuttuani työpäivästä jotenkin, syön illalla jotain, yleensä naposteltavaa, tai sitten otan vähän ruokaa jos sitä on jäänyt ja se on jotain hyvää. Illalla saatan syödä vielä jugurtin tai jopa hedelmän.
Jos söisin aterioita, sellaisia kuin suositellaan että aamupala olisi puuroa, hedelmää jne. sitten hetken päästä lounas, ja välipala, päivällinen, iltapala... olisin ähkyssä jatkuvasti, enkä todellakaan söisi mitään naposteluja. Jos söisin puuroa aamulla lautasellisen, olisi ällöttävä olo mahassa koko päivän. Jos päivällisellä syön mahan täyteen (en yleensä syö) kestää n. 4-6h että täysinäinen olo hellittää ja voin syödä jotain pientä iltapalaksi.
Iltaisin voin napostella vaikka jotain keksiä, jäätelöä, joskus sipisäkin kourallisen, mutta yleensä syön suklaata 100-200g, leipää syön joskus kausittain, joskus tulee himo johonkin vaikka näkkileipään tai kauraleipään, ja sitten syön sitä päiviä joka päivä, ja sitten taas kyllästyn, enkä syö viikkohin tai jopa kuukausiin leipää. Monet ruokajutut on sellaisia joita syön kausittain, ja sitten syön itseni niistä yli. Mutta suklaa (hyvä suklaa) ja jugurtti on sellaisia joita olen koko aikuisikäni syönyt joka päivä.
Eli mulla on idea se, että korvaan suurimman osan aterioista napostelulla.
20 vuotta paino on pysynyt samana.
Kuinka monilla lihavilla vielä on yö naposteluakin kuten minulla on varsinkin vaihdevuosissa kun yö unet meni pätkittäiseksi ja vessassa ravaamiseksi. Ilman yö napostelua en meinaa saada unta uudelleen vessa reisujen jälkeen. Koitan ainakin tehdä terveellisempää yö naposteltavaa jääkaappiin niin etten sorru mihinkään sokeri mössöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi töissä nähtyä: aamukahvilla jogurttia ja kahvia. Työpisteelle päästyä kaivetaan laukusta joku myslipatukka ja banaani. Lounaalla joku pieni salaatti tai keitto. Työpisteelle päästyä taas myslipatukka. Iltapäiväkahvilla kahvia, pullaa, keksejä, myslipatukka, suklaapatukka ja mitä herkkuja nyt sattuu olemaankaan taukohuoneessa tarjolla. Työpisteelle päästyä taas vähän lisää jotain patukoita tai pieni sipsipussi. Luultavasti kotona sama meno jatkuu ja ei se sairaalloinen ylipaino ole tullut pelkällä Hetki-salaatilla ja myslipatukoilla.
Juuri tuollaisten kyttääjien takia en voi työpaikkalounaalla syödä itseäni kylläiseksi. Otan liian vähän ruokaa, koska tiedä muutamien silmä kovana seuraavan syömistäni. Tämän takia onkin sitten huutava nälkä illalla ja tulee syötyä ihan liikaa.
Täytyy kyllä sanoa, että tuollainen närppiminen aiheuttaa enemmän huomiota, kuin se, että syö oikeasti kunnolla ja terveellisesti eikä tarvitse napostella.
Miten voi kiinnostaa tuollainen??