Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko ketään josta tuntuu että nuoruus jäi elämättä

Vierailija
13.06.2015 |

Miten selviätte sen kanssa

Kommentit (103)

Vierailija
101/103 |
13.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ainakin teinivuodet jäi elämättä. Aikuisempana kyllä otin sitten sen kaiken takasin korkojen kera.

Vierailija
102/103 |
13.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mikä sitten on nuoruuden elämistä? Juominen, panemimen, riehuminen, karkailu, lintsaaminen koulusta? Herääminen aamulla putkasta? Jälkiehkäisypillerin hakeminen, kun kännissä unohtui yhden yön hoidon kanssa ehkäisy?

Olen 17-v tyttö, enkä ole koskaan edes maistanut alkoholia. Minulla ei ole ainuttakaan kaveria. Olen viettänyt aika lailla joka ikisen viikonlopun kotona yksin katsoen elokuvia. Mutta olen itse tyytyväinen siihen. Tykkään olla yksin ja katsoa leffoja.

Jätänkö teidän mielestä nuoruuteni elämättä?

Veit sanat suustani! Miksi useimmat ajattelevat, että se se vasta on oikeaa elämää, kun riehuu, juopttelee narkkaa, paneskelee sinne tänne, liikkuu joissakin pikkurikollis-, huume-, känniporukoissa etc. Minä myös olen ollut aivan tyytyväinen omaan hiljaiseen elämääni. Nuorena tuntui, että  olisi ollut kiva, jos olisi ollut vähän enemmän rahaa . Toisaalta se vähällä toimeen tuleminenkin oli aivan hyväksi opiksi. Nyt ei pelota, tulojen romahtaminen. Osaan tarvittaessa tulla toimeen vähälläkin, ja luultavasti osaan rahattomanakin olla tyytyväinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/103 |
13.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ymmärrä että miksi moni liittää panokokemusten puuttumisen/vähäisyyden siihen, että on jäänyt jotenkin elämästä paitsi. Miksi tyyliin 14v pitäisi olla lukuisia irtosuhteita? Kyllä tuollaiset jutut voi aloittaa myöhemminkin. Se on se sosiaalinen paine ja "kun muutkin tekee"-mentaliteetti, mikä ajaa ihmisiä siihen mutta moni ei osaa erottaa ulkoaohjautuvien mielipiteiden ja omien halujen välillä. Kuvitellaan, että oikeasti halutaan jotakin, mikä on vain omaan päähän istutettu ajatus mutta ei oikeasti itsestä lähtöisin olevaa. En näe, että etenkään näin naisena olisin oikeasti tullut tasapainoisemmaksi, tyytyväisemmäksi ja onnellisemmaksi etsimällä hyväksyntää miehiltä, ja panemalla kaikkea mikä liikkuu. Tiedän itseni todella hyvin, tuollaiset irtosuhteet olisivat huonontaneet itsetuntoani entisestään.