Onko ketään josta tuntuu että nuoruus jäi elämättä

Uskon, että monella. Harva vaan uskaltaa kohdata nämä asiat itselleen rehellisesti. Tämä ilmenee sitten kipuiluna myöhemmin.

No eikä jää. Kun uskaltaa vaan olla se nuori ja elää. Tässä ja nyt. Ei elä etukäteen tai vello menneissä. Sitä tämä elämä kai on.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:18"]No eikä jää. Kun uskaltaa vaan olla se nuori ja elää. Tässä ja nyt. Ei elä etukäteen tai vello menneissä. Sitä tämä elämä kai on.
[/quote]
Puhutko nyt tyylillä yksi kaikkien puolesta. Tuo on kyllä nyt vain sun oma kokemus tai miten haluat ajatella asian. Voi sinullakin kaihertaa jokin. Et vain sitä myönnä

Kaduttaa kaikki panot jotka jäi panematta.

Yksinäisyyden, masennuksen ja eristäytymisen takia jäi. Kyllähän se vaatii sulattelua.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:21"][quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:18"]No eikä jää. Kun uskaltaa vaan olla se nuori ja elää. Tässä ja nyt. Ei elä etukäteen tai vello menneissä. Sitä tämä elämä kai on.
[/quote]
Puhutko nyt tyylillä yksi kaikkien puolesta. Tuo on kyllä nyt vain sun oma kokemus tai miten haluat ajatella asian. Voi sinullakin kaihertaa jokin. Et vain sitä myönnä
[/quote]

Puhun ihan omasta puolesta ja tietysti tuo on vain oma mielipiteeni. Musta on ihan turhaa murehtia elämätöntä nuoruutta jos en edes yritä elää sitä tässä hetkessä. Muutenhan se menee murehtiessa?? Tottakai mullakin on kaiherruksia, mutta juuri sillä yritän selvitä, että tässä ollaan ja elän nuoruuttani.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:22"]

Kaduttaa kaikki panot jotka jäi panematta.

[/quote]

Tämä. Lisäksi en edes seurustellut ennen kuin täytin 22v (olisin halunnut ja yritin saada 15weestä lähtien). Tämän seurauksena musta on tullut tosi katkera ja kukaan ei halua seuraani

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:22"]

Kaduttaa kaikki panot jotka jäi panematta.

[/quote]

Tämän lisäksi ihan se että siirsi monia asioita tehtäväksi sitten "kun on valmistunut" tms. No sitten kun ikää tuli lisää niin eipä ne enää kiinnostakaan. Vaikkapa mennä telttailemaan festareille. Sen voisi tehdä mutta ei ketään saa enää seuraksi eikä se oikeastaan itseäkään enää kiinnosta. Mutta sellaisen muiston haluaisi silti!

Mä otan tota 5 kommenttia

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:16"]

Uskon, että monella. Harva vaan uskaltaa kohdata nämä asiat itselleen rehellisesti. Tämä ilmenee sitten kipuiluna myöhemmin.

[/quote]

Totta puhuen kukaan tällä palstalla ei osaa kohdata mitään elämän asioita itselleen rehellisesti. Se, että haetaan neuvoa tuntemattomilta (jopa maailman yksinkertaisimmista asioista) todistaa sen. Toivon ettei kovinkaan moni oikeasti ota lukemiaan neuvoja tosissaan, sillä täällä on enemmän trolleja ja satuja kuin luulisi.

t. realisti

Mulla jäi elämättä. Ensin ei ollu ystäviä. Sitten opiskeluaikana ei ollu rahaa eikä juuri ystäviäkään. Sitten takerruin ekaan mieheen, jonka kanssa mulla oli suhde -> menin liian nuorena naimisiin ja sain lapsia. Nyt oon melkein 40 ja katkera. Oma elämä on jäänyt elämättä ja omat haaveet toteuttamatta (perhettä lukuun ottamatta).

Opetus: elä aina omaa elämääsi ja tee niin kuin sinun sydämesi sanoo.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:24"]

Yksinäisyyden, masennuksen ja eristäytymisen takia jäi. Kyllähän se vaatii sulattelua.

[/quote]

Sama. Miten sä kerrot jos joku kysyy jotain nuoruuteen liittyvää?

Joo. Olin masentunut, yksinäinen ja hyljeksitty. Olen sitä myös edelleen 30+ iässä.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:22"]

Kaduttaa kaikki panot jotka jäi panematta.

[/quote]

Tämmöistä taas? Ei tämä mikään Vauva.fi ole vaan Nymfopalsta.fi

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:35"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:22"]

Kaduttaa kaikki panot jotka jäi panematta.

[/quote]

Tämmöistä taas? Ei tämä mikään Vauva.fi ole vaan Nymfopalsta.fi

[/quote]

Ei tää myöskään ole aseksuaalit.fi

Olen kolmekymppinen ja tähän mennessä elämä on jäänyt aika lailla elämättä (pitkä tarina, en ala avata sitä tässä). En ole elämässäni kokenut oikein mitään sellaista, mitä muut ikätoverini ovat kokeneet. Sekä hyvässä että pahassa.

Mutta olen tajunnut, että elämähän ei jää koskaan elämättä. Olin minäkin nuori, nuoruuteni oli vain erilainen kuin muilla, ja se johdatti minut erilaiseen pisteeseen. Totta kai koen ehkä jollain tasolla menettäneeni jotain, mutta samalla tunnen, että jos olisin elänyt eri tavalla, olisin eri ihminen kuin nyt. Enkä haluaisi olla eri ihminen, sillä minulla on tällä hetkellä juuri sellaiset mahdollisuudet, joihin olen tähdännytkin. Jos elämäni olisi ollut tavanomaisempi, voi olla, etten koskaan olisi saavuttanut mitään konkreettista. "Menetetyn nuoruuteni" ansiosta minulla on nyt mahdollisuudet saavuttaa jotain tulevaisuudessa. Jää nähtäväksi, onnistunko, mutta tätä jännittävää mahdollisuutta en vaihtaisi enää mihinkään, varsinkaan mihinkään nuoruuden haihatteluihin.

Sillä elämähän ei ole ohi, vaikka nuoruus olisikin. Jokainen saa ihan itse päättää, mitä elämältään haluaa. Haluaako vain kerätä mahdollisimman paljon kokemuksia ja virstanpylväitäa, vai tähtääkö johonkin tiettyyn asiaan, joka saattaa tehdä elämästä todella tylsääkion puurtamista pitkiksi ajoiksi? Eihän sitä tiedä kuin vasta loppumetreillä, että kaduttaako tehty valinta vai ei.

No minusta tuntuu siltä. Olin kiltti ja arka tyttö, joka tykkäsi opiskella. En pyörinyt missään porukoissa.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:32"]

Mulla jäi elämättä. Ensin ei ollu ystäviä. Sitten opiskeluaikana ei ollu rahaa eikä juuri ystäviäkään. Sitten takerruin ekaan mieheen, jonka kanssa mulla oli suhde -> menin liian nuorena naimisiin ja sain lapsia. Nyt oon melkein 40 ja katkera. Oma elämä on jäänyt elämättä ja omat haaveet toteuttamatta (perhettä lukuun ottamatta).

[/quote]

Älä nyt noin sano. Jos olisit elänyt vähänkään toisin, kaikki olisi muuttunut eikä kaikki kokemasi hyvä olisi koskaan tapahtunut. Voit yrittää vaikuttaa tulevaisuuteen ja muokata siitä mahdollisimman täydellisen itsellesi. Et ole mitenkään vanha vielä joten eteenpäin! :)

Nyt lähestyvä keski-ikä niin ainut vaihtoehto on ottaa 20-vuotias taikku. Ei mitään mahiksia suomalaiseen nuoreen naiseen ja joku 35-40 v on ihan nöynöy. Liian elähtäneitä mammoja. Haukkukaa vaan, mutta jos keski-ikäiset ei herätä intohimoja minkäs teet. Kaduttaa, että en ole pannut kuin yhden naisen kanssa. Olen kai sitten säälittävä luuseri jo senkin vuoksi.