Kun läheinen pettää luottamuksen, pahasti

Voitko keskustella asiasta hyvälle ystävällesi? Usein asiasta puhuminen jo itsessään on terapeuttista.

Voitko avata vähän. Joitain asioita voi ajan kanssa ja työstämällä unohtaa/sntaa anteeksi

Terapeuttia olen pikemminkin ajatellut. Ystävät helposti kuormittuvat ahdistuneen ihmisen tilanteesta.

Niin...en mielestäni odota täydellisyyttä. Luottamuksen pettäminen vain ON vakavaa. Ei kyse ole mistään sellaisesta että tuo tyyppi lasketteli valkoisen valheen, joten en voi enää koskaan luottaa häneen. Kyse on ihmisestä jonka luotin olevan minun puolellani. Ilman muuta. Eikä hän sitten ollutkaan. :-(  Se siitä sitten. Huh hei, sen tuuli vei. Mitä nyt muutamasta kymmenestä vuodesta!

ap

Tuttu tunne. Kuulostaa tyhmältä, mutta aika parantaa vaikket sitä juuri nyt uskoisikaan. Koskaan en voi antaa anteeksi, luottamus on mennyt. Huomaan kuitenkin, että nykyään ajattelen tätä henkilöä ja hänen tekojaan vain harvoin. Ennen ajattelin häntä koko ajan ja itkin joskus läpi yön. Asteittainen unohtaminen palauttaa voimat.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 23:00"]Terapeuttia olen pikemminkin ajatellut. Ystävät helposti kuormittuvat ahdistuneen ihmisen tilanteesta.

Niin...en mielestäni odota täydellisyyttä. Luottamuksen pettäminen vain ON vakavaa. Ei kyse ole mistään sellaisesta että tuo tyyppi lasketteli valkoisen valheen, joten en voi enää koskaan luottaa häneen. Kyse on ihmisestä jonka luotin olevan minun puolellani. Ilman muuta. Eikä hän sitten ollutkaan. :-(  Se siitä sitten. Huh hei, sen tuuli vei. Mitä nyt muutamasta kymmenestä vuodesta!

ap
[/quote]

Sinun puolellasi missä asiassa? Oletko ajatellut asiaa niin, että ehkä vain olitte asioista eri mieltä? Yritä katsoa asiaa ulkopuolisen silmin. Kirjassa on aina kaksi puolta.

Kiitos 7. En voi koskaan unohtaa, sillä kysymys on vakavasta asiasta ja petos on suuri. Voin vain toivoa, että asia haalistuu. Kyllä se haalistuu. Mutta kysymys on myös tämän ihmissuhteen loppumisesta. Tämä ihmissuhde loppuu, sitä ei enää tule olemaan. Siinä vaiheessa kun asia on mahdollisesti haalistunut niin paljon, että asia olisi aidosti anteeksiannettu, tämä ihminen ei ole enää elossa.

ap

Kuulostaa valitettavan katkeralta.

Avaa ap hieman asiaasi. Mihin asia liittyy? Voiko kyseessä oli väärinkäsitys? Sekin on mahdollista että olette tulkinneet toisianne väärin. Tilanteeseen voi löytyä vielä ratkaisu.

Kysymys ei ole mistään asiallisesta mielipide-erosta, niin kuin joku tulkitsi. Ymmärrän  kyllä että ihmiset voivat olla eri mieltä jostakin asiasta. Kysymys on siitä, että ihminen jonka olisi pitänyt tukea minua, jolta odotin tukea ja ymmärrystä, jota olin aina itse tukenut ja ymmärtänyt ja jota rakastin, veti tukensa pois ja puukotti minua yhtäkkiä selkään äärimmäisen tärkeässä asiassa (ja tämä henkilö tiesi sen olevan minulle äärimmäisen tärkeä).

Neuvoa kaipaan lähinnä siihen, miten jatkaisin elämää eteenpäin, kun se on täysin pirstoutunut. Yritänkö ajatella muita asioita? Uskon että se onnistuu vain hetkittäin, tulen törmäämään tähän asiaan jatkuvasti. Otanko käyttöön mielialalääkkeen? Terapia taitaa olla myös väistämätön.

ap

Mihin asiasi liittyi? Parisuhteisiin? Niistä toiset haluavat usein pysytellä kaukana. Jokaiselle on parempi hoitaa itse suhteensa. Jos kyse on jostain tällaisesta että läheisesi ei tahdo joutua mihinkään välikäteen.

Abstraktioihin pakeneminen on eräiden ihmisten itsesuojelukeino. Sellainen osaa olla tavattoman raskasta kuulijalle, koska ensin herää myötätunto kun tajuaa toisen niin ahdistuneeksi, ettei hän kykene edes puhumaan asiasta kuin yleistäen.

Sitten huomaa, että toinen on niin kyvytön käsittelemään tilannettaan ja odottaa toisen lukevan ajatuksiaan, että tuntuu kuin kissa kiertäisi puuroa, joka on vielä hellalla ja pysyy siinä seuraavan vuorokauden. Lisäksi tuntuu, että kiertorata vain etääntyy kattilasta kierros kierrokselta, koska sekin vähä puhuminen ahdistaa aapeen kaltaista kertojaa liikaa, ja hän muuttuu vain salamyhkäisemmäksi.

Ihmiset ovat tottuneet sellaiseen vuorovaikutuslogiikkaan, jossa aluksi voidaan olla huonoja aloittamaan, mutta vähitellen juttu alkaa aueta ja kertoja alkaa lisätä luottamustaan. Tällainen keskustelu on palkitsevaa molemmille, koska tuntuu, että luottamuksen osoittaminen ja sen vastaanottaminen lähentää. Mutta vaikeaahan se on tilanteessa, jossa keskusteluntarve syntyy siksi, että luottamus on rikkoutunut. Mutta niinkuin täällä kommentoidaan, siinä ei auta filosofikaan, jos ei pysty kertomaan riittävästi siitä, mitä on todellisuudessa tapahtunut. Tai sitten pitäisi pytyä puhumaan asioista abstraktisti niin, että sekä puhujan että kuulijan älykkyys riittää pitämään keskustelun ymmärrettävänä, ja puhuja pystyy pitämään senverran etäisyyttä tunteisiinsa, ettei kuulija tukehdu myötätuntoon.

Myötätuntoon hukkuva kuulija voi alkaa aggressiiviseksi, kun kokee ettei voi toista auttaa. Sitä pahentaa loukkauksen tunne, kun toinen ei halua luottaa minuun mutta kuitenkin haluaa viedä aikaani ja tavallaan nostaa hänet idealisoiduksi vanhemmaksi. Jokainen jolla on tunnetaitoja ja elämänkokemusta tietää, että idealisoiva ihminen voi olla myös erittäin raju tai jopa vaarallinen kokiessaan, ettei saa mitä haki. Siksi ristiriitainen kertoja herättää toisissa ristiriitaisia tunteita ja paniikkireaktion. Pelkäävä kuulija voi tosiaan reagoida rajusti hänkin. Voi olla, että aloittajan läheinen on myös joutunut tuohon tilaan, ja on purrut koska pelkää.

Hyvä ammatti-ihminen saattaa voida auttaa, koska osaa arvioida tilanteen ja minkätasoista apua tarvitaan. Voi vain olla, että ap on liian hauras sellaiseen terapiaan, jossa udellaan asioita ja pitäisi puhua itsestään. On olemassa hellävaraisempaakin, supportiivista terapiaa, jossa tuetaan ihmistä ja korjailutyöhön tähtäävä tonkiminen jätetään sikseen. Lääkityskin voisi olla paikallaan.

Älä ainakaa täältä enää kysele neuvoja, et saa kuin paskaa niskaan. Soita terveyskeskukseen, vaikka avopsyk.osastolle ja pyydä keskusteluapua. Tsemppiä! Ps. En lukenut kaikkia viestejä, niin en tiedä kerroitko tarkemmin asiastasi.

Musertuminen pettymyksen tultua ilmi on täysin normaalia. Koin musertumisen kun miehen suhde tuli ilmi. Olin täysin palasina ja kaikki tuntui maailmsn lopulta. Mutta ei kannata jäädä masebtumaan yhden ihmisen pettämisen takia ja itse ainakin edelleen luotan ihmisiin vaikka luottamukseni onkin rikottu totaalisesti. Sain myös kuulla, miten mieheni oli minusta puhunut naiselle, jonka kanssa oli suhteessa ja yli pääseminen helpottui myös sen myötä kun tajusi miehen huijanneen molempia. Älä masennu, yli pääsee ja elämä on ihanaa. Nimim. Uudelleen rakastunut <3

Tässä ei ole kysymys sellaisesta, olen (ap) jo ihan kypsässä aikuisiässä, lue, nelikymppinen.

Asiaerimielisyys  = asiaerimielisyys

Tuen vetäminen pois, tuen puuttuminen = ei tukea ihmiseltä jonka kuuluisi antaa tukea ja jonka odotit antavan sitä
tässä lisäksi: ISOSSA ASIASSA

Olettehan kuulleet sanonnan "Luottamuksen voi menettää vain kerran."? Voi yrittää antaa anteeksi, voi antaakin anteeksi, muisto voi haalentua, mutta silti se perusluottamus jonka koit siihen läheiseen ihmiseen, voi murtua  vain kerran. Omasta kokemuksesta vahvistan tuon sanonnan, näin olen itse kokenut monen ihmisen kohdalla.

Jos joku ystäväni on menettänyt luottamukseni, se on usein tapahtunut niin, että sitä luottamusta on koeteltu jo monta kertaa, mutta en ole suostunut uskomaan silmiäni ja korviani ja olen vielä antanut uuden mahdollisuuden. Sitten eräänä päivänä on tullut se korsi joka katkaisee kamelin selän. Sen jälkeen paluuta ei ole enää ollut. Luottamus on menetetty. Enää se ei koskaan ole palannut. Puheväleissä ollaan ehkä oltu, tuttaviakin, tai sitten ei, mutta ystävyys on mennyt.

Parisuhteissa tapahtuu tällaista paljon. Katsotaan sormien läpi - kunnes eräänä päivänä tulee se hetki, jolloin totuutta ei voi kieltää itseltään.

Lapsen vakava sairaus on yksi elämän isoimpia kokemuksia. Mutta se on vähän erilainen juttu: kokea epäoikeudenmukaisuutta ja tuskaa sairauden takia, joka on yleensä irrationaalisesti kelle tahansa tuleva kohtalon isku, kuin sellaisen takia, jossa läheinen ihminen on eräällä tavalla tietoisesti tehnyt asioita, tai ollut tekemättä, mikä on sekin teko; joista hän on tiennyt, että ne loukkaavat sinua äärimmäisen paljon. Ja silti tehnyt ne.

ap 

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 13:23"]Tässä ei ole kysymys sellaisesta, olen (ap) jo ihan kypsässä aikuisiässä, lue, nelikymppinen.

Asiaerimielisyys  = asiaerimielisyys

Tuen vetäminen pois, tuen puuttuminen = ei tukea ihmiseltä jonka kuuluisi antaa tukea ja jonka odotit antavan sitä
tässä lisäksi: ISOSSA ASIASSA

Olettehan kuulleet sanonnan "Luottamuksen voi menettää vain kerran."? Voi yrittää antaa anteeksi, voi antaakin anteeksi, muisto voi haalentua, mutta silti se perusluottamus jonka koit siihen läheiseen ihmiseen, voi murtua  vain kerran. Omasta kokemuksesta vahvistan tuon sanonnan, näin olen itse kokenut monen ihmisen kohdalla.

Jos joku ystäväni on menettänyt luottamukseni, se on usein tapahtunut niin, että sitä luottamusta on koeteltu jo monta kertaa, mutta en ole suostunut uskomaan silmiäni ja korviani ja olen vielä antanut uuden mahdollisuuden. Sitten eräänä päivänä on tullut se korsi joka katkaisee kamelin selän. Sen jälkeen paluuta ei ole enää ollut. Luottamus on menetetty. Enää se ei koskaan ole palannut. Puheväleissä ollaan ehkä oltu, tuttaviakin, tai sitten ei, mutta ystävyys on mennyt.

Parisuhteissa tapahtuu tällaista paljon. Katsotaan sormien läpi - kunnes eräänä päivänä tulee se hetki, jolloin totuutta ei voi kieltää itseltään.

Lapsen vakava sairaus on yksi elämän isoimpia kokemuksia. Mutta se on vähän erilainen juttu: kokea epäoikeudenmukaisuutta ja tuskaa sairauden takia, joka on yleensä irrationaalisesti kelle tahansa tuleva kohtalon isku, kuin sellaisen takia, jossa läheinen ihminen on eräällä tavalla tietoisesti tehnyt asioita, tai ollut tekemättä, mikä on sekin teko; joista hän on tiennyt, että ne loukkaavat sinua äärimmäisen paljon. Ja silti tehnyt ne.

ap 
[/quote]
Joku on ollut siis kanssasi eri mieltä jostain asiasta? Painostatko yleensä läheisesi olemaan kanssasi samaa mieltä?

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 13:23"]

Tuen vetäminen pois, tuen puuttuminen = ei tukea ihmiseltä jonka kuuluisi antaa tukea ja jonka odotit antavan sitä
tässä lisäksi: ISOSSA ASIASSA

[/quote]

Valitettavasti  odotukset ovat omassa päässäsi etkä voi  olettaa että se toinen ajattelee samoin. Ehkä hän koki ettei voi  tukea sinua jostain hänelle tärkeästä syystä jota ei ole sinulle kertonut. Odotuksesi olet luonut itse, muut eivät ole vastuussa niiden täyttämisestä. Hei eivät välttämästä ole tienneet että sinulla on tiettyjä heihin kohdistuvia odotuksia ja vaikka olisivatkin saavat itse päättää mitä tekevät niiden suhteen. Sry.

Tuen vetäminen pois? Mitä se tarkoittaa? En ihan ymmärrä, miten elämä voi sellaisesta pirstaloitua, ei kai sitä muiden tuen varassa elä?
Itse olen tullut pitkässä avioliitoss petetyksi, ja siihen liittyi paljon vihan ja surun tunteita, ja pitkä osa elämää tuntui olleenkin valhetta. Mutta ei se pirstaloinut minua, vaan jatkoin eteenpäin, ikävät tunteet laimenivat aikanaan, enkä ole katkera.

Ystävällä on täysi oikeus muuttaa mieltään. Hänellä on ehkä todella hyvä syy vetää tukensa pois. 

Kuten täällä on sanottukin, ei mitään asiaa voi varata johonkin ystävän tukeen. Ja jos siitä sitten "pirstaloituu", kun asiat eivät mene kuin haluaisi, niin elämään kuuluu tuollaiset ihan kaikille. 

Suoraan sanoen vaikutat mielenterveyshäiriöiseltä. Panttaat asiaasi salaillen ja pidät muita selvännäkijöinä ja automaattisesti puolellasi olevina. Emmehän me nyt tiedä mitään, kun et kerro. 

Emme voi mitenkään ottaa kantaa tapahtuneeseen missään mielessä. Oletko hieman vainoharhainen? Ei kukaan täältä mitään voi tunnistaa, jos suurin piirtein kerrot mitä on tapahtunut. 

Ap: tarinaasi ei voi ymmärtää ellet kerro tarkemmin. Tuen pois vetäminen?? Eikö sinulla ole muita tukijoita?? Mitä ihmettä

Näin on tainnut käydä tuon sun ystäväsikin kanssa että olet olettanut että hän on puolellasi asiasta mitä et ole hänelle edes kertonut ja sitten oot jo terapian tarpeessa.