Mitä tarkoittaa sanonta " en ole äiti-tyyppiä"

Hyviä vastauksia jotkut. Ilmeisesti 'ei äiti-tyyppejä' voi olla erilaisia.

Luulin nuorempana olevani äiti-tyyppiä. Haaveilin lapsilaumasta, jonka kanssa askartelisin, leikkisin, keskustelisin ja ohjaisin. Olisin lämmin ja huolehtiva, aina valmiina sylittelemään ja huolehtimaan. Sain ekan lapsen ja tajusin kuinka hirvittävän raskaaksi koin sen jatkuvan huomiontarpeen. Tein sitten toisen, toisilleen leikkikavereiksi. Ja se toimikin. Sitten moooonta vuotta myöhemmin tuli vielä kolmas yllärinä. Tämän kamelin selkä on katkeamaisillaan. Joudun pinnistelemään ihan valtavasti, että en purskauttaisi ihan jatkuvasti ahdistustani lasteni ilmoille. Se jatkuvana käytettävissä oleminen, huomion antaminen, vastuu, itsensä ja omien rajojensa ylittäminen, jotta olisi edes jotenkin hyvä kasvattaja, se valtava uupumus mitä tämä kaikki aiheuttaa ja katkeruus kun en tältä uupumukselta saa tehtyä sitten niitä asioita joita oikeasti haluaisin.

Eli en koe olevani äiti-tyyppiä. Luulen, että äiti-tyyppi saa äitiydestä enemmän voimia kuin mitä se ottaa. Mutta näillä mennään vielä muutama vuosi, sitten nuorinkin menee kouluun eikä ole enää niiiin riippuvainen minusta. Toivottavasti en saa burnouttia ennen sitä...

Minäkään en ole äitityyppiä. Ensinnäkään en ole koskaan halunnut lasta, en koskaan. Enkä yleensä ottaen pidä lapsista. En tykkää kodinhoidosta, sukuloinnista, aamuherätyksistä, ruuanlaitosta, siivoamisesta, enkä ylipäätään arjen velvollisuuksista, jotka lisääntyvät moninkertaisesti silloin kun lapsi on kuvioissa. 

Olen jonkin verran urasuuntautunut ja harrastan intohimoisesti, joku lapsen hankkiminen ei kiinnosta ajatuksena tippaakaan. Lapsi tuhoaisi elämäni. Mitä todennäköisimmin katkeroituisin siitä, että lapsi pakottaisi mut luopumaan kaikesta mitä pidän tärkeänä, pakottaisi minut elämään jota kammoksun ja inhoan. Olisin tunnekylmä äiti. Jos lapsi kaatuisi ja alkaisi parkua käskisin sen nousta ylös ja olla hiljaa. Jos vauva huutaisi pää punaisena sitterissään menisin rentouttavaan kylpyyn ja pistäisin kuulokkeet korville peittääkseni mölinän. Jos lapsi ei pärjäisi koulussa olisin tyytymätön ja sättisin häntä. Jos lapsi toisi mulle jonkun piirustuksen tai askartelun, hymähtäisin ja laittaisin sen sivuun. Jos kuulisin lapsen kiusanneen jotakuta vetelisin todennäköisesti ympäri korvia.

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 21:10"]

Miksi velojen piti tulla pilaamaan tämäkin ketju!? Jos ei äitiys kiinnosta pätkääkään, ei tarvi tulla ÄITI-ketjuun muka pätemään!

[/quote]

Ymmärsitköhän nyt aloituksen ihan oikein?