Saako laihtuneelle sanoa: oletpas hoikistunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin haluaisin, että joku näin 20kg pudotuksen jälkeen kehuisi ja sanoisi jotain tuollaista, mutta tuntuu että kukaan ei huomaa asiaa ja mikään ei ole muuttunut

Itse olen laihtunut 30 kg puolen vuoden sisällä. Näen kyllä kaikkien tuttujen katseista, että huomaavat, mutta onneksi eivät ole sanoneet mitään. Vituttaa muutenkin jo tarpeeksi se, että miehiltä tulee yhtäkkiä jatkuvaa huomiota ja naiset ovat ystävällisempiä. Ei ole kiva tajuta kuinka syvälle juurtunutta läskiviha ihmisissä on, jopa ystäviä ja tuttavia kohtaan.

Itse taas laidutin juuri sen takia, että saisin huomiota ja ystävällisyyttä, mutta ei ole kehujen lisäksi niitäkään näkynyt. Toki tässä vielä pitäisi n.8kg laihduttaa niin ehkäpä sitten

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin haluaisin, että joku näin 20kg pudotuksen jälkeen kehuisi ja sanoisi jotain tuollaista, mutta tuntuu että kukaan ei huomaa asiaa ja mikään ei ole muuttunut

Itse olen laihtunut 30 kg puolen vuoden sisällä. Näen kyllä kaikkien tuttujen katseista, että huomaavat, mutta onneksi eivät ole sanoneet mitään. Vituttaa muutenkin jo tarpeeksi se, että miehiltä tulee yhtäkkiä jatkuvaa huomiota ja naiset ovat ystävällisempiä. Ei ole kiva tajuta kuinka syvälle juurtunutta läskiviha ihmisissä on, jopa ystäviä ja tuttavia kohtaan.

Itse taas laidutin juuri sen takia, että saisin huomiota ja ystävällisyyttä, mutta ei ole kehujen lisäksi niitäkään näkynyt. Toki tässä vielä pitäisi n.8kg laihduttaa niin ehkäpä sitten

Itseeni tuo naisten ystävällisyyden lisääntyminen kilojen vähentyessä on koskenut paljon enemmän kuin miesten huomio. Jälkimmäistä osasin odottaa, koska miehiä pidin pinnallisina jo valmiiksi.

En kommentoi kenenkään ulkonäköä, kuin ehkä jonkun hiustyylin osalta: 'Onpa sulla kivasti leikatut hiukset' tai 'tuo väri sopii sulle'.

Jos en pidä tyyliä onnistuneena, olen hiljaa.

En koskaan kommentoi lihomisia tai laihtumisia, sillä kiusaannun itse arvioinnin kohteena olemisesta.

Viimeksi, kun sukulaistäti kiekui minut nähdessään 'sää oot laihtunu!', vastasin viileästi, että 'Jaa. Ens kerralla oonkin sit taas lihonu. Näinhän se menee.'

Ärsyttävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin haluaisin, että joku näin 20kg pudotuksen jälkeen kehuisi ja sanoisi jotain tuollaista, mutta tuntuu että kukaan ei huomaa asiaa ja mikään ei ole muuttunut

Itse olen laihtunut 30 kg puolen vuoden sisällä. Näen kyllä kaikkien tuttujen katseista, että huomaavat, mutta onneksi eivät ole sanoneet mitään. Vituttaa muutenkin jo tarpeeksi se, että miehiltä tulee yhtäkkiä jatkuvaa huomiota ja naiset ovat ystävällisempiä. Ei ole kiva tajuta kuinka syvälle juurtunutta läskiviha ihmisissä on, jopa ystäviä ja tuttavia kohtaan.

Itse taas laidutin juuri sen takia, että saisin huomiota ja ystävällisyyttä, mutta ei ole kehujen lisäksi niitäkään näkynyt. Toki tässä vielä pitäisi n.8kg laihduttaa niin ehkäpä sitten

Itseeni tuo naisten ystävällisyyden lisääntyminen kilojen vähentyessä on koskenut paljon enemmän kuin miesten huomio. Jälkimmäistä osasin odottaa, koska miehiä pidin pinnallisina jo valmiiksi.

No hyvä, että todellinen maailma on sentään karistanut seksistiset lasit silmiltäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90% laihduttaneista ottaa sen kohteliaisuutena.

Ei todellakaan ota. Millä otannalla noin väität? Tässä keskustellussakin 99 prosenttia ei pidä sitä kohteliaisuutena.

Nämä onkin läskejä, jotka ovat kateellisia.

Juu, ei kannata sanoa mitään. Mistään. Ikinä. Ei ulkonäöstä, ei ihmissuhteista, perheasioista, uskonnosta, politiikasta, työstä, tulevaisuudesta, menneestä. Hiljaa vain ollaan, niin kukaan ei pahastu mistään. Tai joku kyllä voi pahastua siitäkin. Tässä ei voi voittaa. Parempi kun ei näe ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90% laihduttaneista ottaa sen kohteliaisuutena.

Ei todellakaan ota. Millä otannalla noin väität? Tässä keskustellussakin 99 prosenttia ei pidä sitä kohteliaisuutena.

Nämä onkin läskejä, jotka ovat kateellisia.

Tässä keskustelussa keskustelevat ex-läskit. Kenelle he ovat kateellisia?

Mielestäni voi sanoa silloin, jos varmasti tietää, että tuo toinen on tarkoituksella laihduttanut ja tosissaan ponnistellut laihtuakseen, silloin toinen voi odottaakin että hänen saavutuksensa huomioidaan ja sitä kehutaan. Muussa tapauksessa ei, koska ei voi tietää mitä toisen laihtumisen taustalla on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin haluaisin, että joku näin 20kg pudotuksen jälkeen kehuisi ja sanoisi jotain tuollaista, mutta tuntuu että kukaan ei huomaa asiaa ja mikään ei ole muuttunut

Itse olen laihtunut 30 kg puolen vuoden sisällä. Näen kyllä kaikkien tuttujen katseista, että huomaavat, mutta onneksi eivät ole sanoneet mitään. Vituttaa muutenkin jo tarpeeksi se, että miehiltä tulee yhtäkkiä jatkuvaa huomiota ja naiset ovat ystävällisempiä. Ei ole kiva tajuta kuinka syvälle juurtunutta läskiviha ihmisissä on, jopa ystäviä ja tuttavia kohtaan.

Tuli muuten mieleen, että tuskin hirveän monen osalla kyseessä on mikään läskiviha varsinaisesti, vaan psykologinen efekti, nimeltä halo-ilmiö, jonka johdosta hyvännäköiset ihmiset nähdään muutenkin parempina ja siihen liitetään positiivisia ajatuksia. Luultavasti itsekin olet jossain asioissa huomaamattasi suosinut paremman näköisiä ihmisiä (etenkin rakkaudessa). Aivot tietenkin koittavat väittää vastaan, että kyseessä on juuri ne muut ominaisuudet, jotka projisoit muihin heidän ulkonäkönsä vuoksi. Itse en ainakaan ole immuuni tällaiselle.

Ja ihan yleisesti hyvännäköisiä ihmisiä on mukavampi katsella.

Multa kysyttiin suoraan, kun laihduin paljon sairauden asettuessa aisoihin, että onko minun nyt helpompi kävellä?

Siis mitä halvattua?! Sori, ei minulla ollut ennen laihtumistakaan ongelmia kävellä vaikka 13h päivässä tarvittaessa.

Itse en kommentoi kenenkään ulkonäköä, paitsi jos henkilö ottaa sen itse puheeksi, ja silloinkin myötäilen henkilön omia näkemyksiä tai vastaan kohteliaasti, koska käytöstavat. Vaikka minun mielestäni ystäväni uusi kampaus on hirveä, hän on sen halunnut ja pitää siitä, joten totta kai tuen häntä enkä pahoita hänen mieltään omilla mielipiteilläni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90% laihduttaneista ottaa sen kohteliaisuutena.

Ei todellakaan ota. Millä otannalla noin väität? Tässä keskustellussakin 99 prosenttia ei pidä sitä kohteliaisuutena.

No, täällä keskusteluissa nyt onkin vähän outoa porukkaa (itseni mukaan lukien)

eikä ollenkaan läpileikkaus koko väestöstä. Eri.

Älkää sanoko.

Vierailija kirjoitti:

On sekin mielestäni vähän tylyä, että vaikka huomaa, että toinen on kovasti muuttunut ulkoisesti, niin ei sano mitään.

Miksi ylipäätään pitäisi arvioida kenenkään ulkonäköä, se lienee monille mahdottomuus? Luulisi löytyvän muuta keskusteltavaa.

Vierailija kirjoitti:

90% laihduttaneista ottaa sen kohteliaisuutena.

Ei varmasti ota, sen näkee jo tämän keskustelun kommentoinnista.

Ei hoikkiakaan kiinnosta mitä muut ovat mieltä heidän painostaan. Osa hoikista ei liho millään, mutta yrittää nostaa painoa ja laihtumisen kommentointi on silloin haukkumista.

Jättäisin sanomatta.

Itse just laihduin 20 kg sairauden takia, enkä tod. ois arvostanut kommentteja painostani.

Eri asia, jos henkilö itse ottaa asian, vaikka elämän muutoksen puheeksi. Tietenkin.

Minä en ymmärrä näitä käytöstapoja. Jos huomaa jotan positiivista - niin sitä ei saa sanoa??

Ymmärrän kyllä tuon käänteisyyden, että silloin tunnustaa toisen olleen lihava, mutta miksi ei saa sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita? Kaikki näkee saman asian myös.

Koen sen joka kerta tylynä kun olen laihtunut niin että sen huomaa muut. Toisten ulkomuodon kommentointi ei kuulu ainakaan työpaikoille ja siellä juuri saa aina kuulla tätä pskaa. ”Kyllä olet laihtunut ja ettei vaan jo vähän liikaa jne”.

Oletteko myös sitä mieltä, ettei saa sanoa ”vai, olet käynyt kampaajalla, onpa hienot hiukset”. Onko sekin tylyä, kun rivien välistä voi lukea, että hiukset oli ennenkauheet?

Kyllä sen voi sanoa, kunhan miettii miten sanoo. Mulle tuli kerran yksi sukulainen sanomaan, että oletpas hoikistunut, näytät jo ihan naiselta. 

Ja isä totesi, että näytitkin tuossa aiemmin ihan lähtevältä laivalta

Näistä kahdesta isäni  kanssa kommunikoin vielä koska isä ja on just tuommoinen, dissaa minua aina huumorin varjolla. Oon niin tottunut, että nykyvuosina ei välttämättä edes kirpaise ja sanon hälle kyllä takaisinkin.