Saako laihtuneelle sanoa: oletpas hoikistunut?

Vierailija kirjoitti:

On sekin mielestäni vähän tylyä, että vaikka huomaa, että toinen on kovasti muuttunut ulkoisesti, niin ei sano mitään.

Olen tähän mennessä elämässäni oppinut sen, että sanot mitä vaan - tai olet sanomatta, niin kaikesta voi silti loukkaantua 🤷🏼‍♀️

-n. 34

Esim itse laihduin, kun elämäntilanne oli niin raskas. Varmaan se jonkun mielestä oli kaunista. En jaksanut alkaa raportoida, miksi vaan laihduin.

Yhtä hölmöä on kommentoida laihtumista/lihomista kuin kommentoida vaikka toisen hampaiden tilaa. 

"Oho, onpas sun hampaat valkaistuneet ja suoristuneet! Ennen oli niin keltaiset ja vinot." 

Tai mikä vaan muu, vaikka kävelytyyli. Olemme vain tottuneet siihen, että on muka ok kommentoida toisen ulkonäköä, että emme edes tajua kuinka asiatonta se on. 

Mä laihdutin teininä reilu 10 kg, lievästi ylipainoisesta hoikaksi. Koin ikävä, jos joku huomautti minun laihtuneen. Tuli olo, että hän on ajatellut, että olen ollut todella lihava ennen laihdutusta. Ehkä aikuisena en olisi niin herkkä, mutta teininä tuntui tosi pahalta, kun en kuitenkaan itse ollut vastuussa perheessämme tarjolla olevista ruoista.

Ne mainitsevat joilla on oman kehohallinnan kanssa ongelmia. ällöttää, kun laihtuminen nähdään hyvänä. kysynkin: sekö elämässäsi on tärkeintä, näyttää laihalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä näitä käytöstapoja. Jos huomaa jotan positiivista - niin sitä ei saa sanoa??

Ymmärrän kyllä tuon käänteisyyden, että silloin tunnustaa toisen olleen lihava, mutta miksi ei saa sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita? Kaikki näkee saman asian myös.

Tykkäätkö, jos joku kehaisee sinua sanoen "osasitpa kerrankin puhua niin, ettet tölväise jotain ikävää"? Tai "sulla on tosi hyvät hampaat, näkyi kaikille, kun söit"?

Aloituksessa ei kysytty ”saako laihtuneelle sanoa tökerösti”.

Tietenekään mikään törppö ei saa olla.

Eli se on siis väärin, jos sanon ” oletpa hyvännäköinen, oletko laihtunut?” .

Olen ilmeisesti loukannut ison määrän ihmisiä elämäni varrella….

Siiskö ihan aidosti et tajua, miten tuo kuulostaa ihmisestä silkalta vittuilulta?

Olen tuo, jolle vastaat. 

Ei, en tajua. 

Etenkään, koska en sano sitä vittuillakseni. 

Sanotko koskaan kenellekään "oletpa pahannäköinen, oletko lihonut"?

En, koska kommentoin aina vain positiivisia muutoksia. Jos en sano mitään, niin rivien välistä voit tulkita, ettei ole mitään positiivista sanottavaa.

Sama

Miksi toisen ihmisen kehosta, tässä tapauksessa painosta, pitäisi olla mitään positiivista tai negatiivista sanottavaa?

Vaatteista, asusteista, hiustyylistä jne. voi kehua kohteliaasti vetämättä edellistä versiota mukaan tyyliin "Onpa tää sun uusi hiustyyli paljon parempi kuin se entinen!". Voi sanoa "Ihanat hiukset!"

Jos ihminen itse ottaa kehonsa puheeksi ennen, sitten sitä on sopivaa kehua.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen voi sanoa, kunhan miettii miten sanoo. Mulle tuli kerran yksi sukulainen sanomaan, että oletpas hoikistunut, näytät jo ihan naiselta. 

Ja isä totesi, että näytitkin tuossa aiemmin ihan lähtevältä laivalta

Näistä kahdesta isäni  kanssa kommunikoin vielä koska isä ja on just tuommoinen, dissaa minua aina huumorin varjolla. Oon niin tottunut, että nykyvuosina ei välttämättä edes kirpaise ja sanon hälle kyllä takaisinkin.  

Minusta isäni halusi kokovartalokuvan, kun laihduin paljon. Aiempi kuva minusta isäni omistuksessa oli ylioppilaskuvani, eli laihoilta vuosilta.

En tosiaankaan ottanut tuota kohteliaisuutena, vaikka isälleni naisen laihuus onkin ylpeyden asia, ja tyttären ollessa kyseessä jotenkin hänen oma saavutuksensa miehenä ja isänä myös.

Muistan tuon loukkauksen hautaani saakka.

Muistan ikuisesti yhden työtoverin tölväisyn asian tiimoilta!

Olin eronnut aviomiehestä jonka pettäminen tuli ilmi siitä, että antoi minulle sukupuolitaudin, vieläpä sellaisen joka ei parane koskaan! Jäätyään kiinni, muutti suoraan uuden tyttöystävänsä luokse.

Olin shokissa varmaan yli vuoden, jäin yksin isoon taloon jossa oli remontit menossa, pienet lapset jne. Unettomuus ja masennus.

Laihduin vähässä ajassa yli 20kg ja olin todella hoikassa kunnossa. Olin jo sillä rajalla että läheiset pyysi hakemaan apua sillä näytin kuulemma jo tosi sairaalle. Hiukset tippui päästä.

Yhtenä päivänä töissä iäkkäämpi miespuolinen työtoveri tuijotti minua lounastauolla ja tokaisi sitten kovaan ääneen että varmasti kaikki kuuli:

-"Niin se vaan *Liisakin* on laihduttanut eron jälkeen että saisi miehen itselleen huijattua, kyllä nämä eronneet naiset tiedetään!"

Ja rasvaista naurua päälle. Kaikki oli ihan hiljaa, minä nieleskelin kyyneleitä.

Tästä on nyt viisi vuotta, olen saanut huikeat 5kg lisää painoa mutta miestä en ole yrittänyt 'huijata' itselleni vieläkään.

Kirjoitin aikaisemmin miten pt:n ja tiukan treenin myötä laihduttuani sain ikävältä tuntuvia "eihän sinua enää tunnista/näytätpä nyt hyvältä kun olet laihtunut" -kommentteja.

Sain myös välillä kommetteja "oletpa tikissä" tai "miten treenaat?" Nuo olivat ihan kivoja kommentteja. Olin tikissä, totta. Noista pääsi myös puhumaan siitä, mikä oli oikeasti ulkonäköni muutoksen takana, eli tosi paljon aikaa ja vaivaa vaativa projekti. Moni noin kommentoinut myös ymmärsi mitä se vaati eikä jotenkin jo ensimmäisessä lausessa olettanut, että olen nyt vihdoinkin älynnyt astua pois lihavuudesta, mitä aikaisemmin olin liian tyhmä tekemään. Ennen kaikkea tunnustettiin että olen se sama ihminen, en millään lailla entistä parempi.

Laihdutin joskus 30 kiloa armeijaan menoa varten. Armeijan jälkeen työkaveri näki minut, ja kysyi onko mulla syöpä. Kiva tapa ilmaista, että oletpas laihtunut. No, täysi mulkku jätkä muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä näitä käytöstapoja. Jos huomaa jotan positiivista - niin sitä ei saa sanoa??

Ymmärrän kyllä tuon käänteisyyden, että silloin tunnustaa toisen olleen lihava, mutta miksi ei saa sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita? Kaikki näkee saman asian myös.

Tykkäätkö, jos joku kehaisee sinua sanoen "osasitpa kerrankin puhua niin, ettet tölväise jotain ikävää"? Tai "sulla on tosi hyvät hampaat, näkyi kaikille, kun söit"?

Aloituksessa ei kysytty ”saako laihtuneelle sanoa tökerösti”.

Tietenekään mikään törppö ei saa olla.

Eli se on siis väärin, jos sanon ” oletpa hyvännäköinen, oletko laihtunut?” .

Olen ilmeisesti loukannut ison määrän ihmisiä elämäni varrella….

Siiskö ihan aidosti et tajua, miten tuo kuulostaa ihmisestä silkalta vittuilulta?

Olen tuo, jolle vastaat. 

Ei, en tajua. 

Etenkään, koska en sano sitä vittuillakseni. 

Sanotko koskaan kenellekään "oletpa pahannäköinen, oletko lihonut"?

En, koska kommentoin aina vain positiivisia muutoksia. Jos en sano mitään, niin rivien välistä voit tulkita, ettei ole mitään positiivista sanottavaa.

Sama

Miksi toisen ihmisen kehosta, tässä tapauksessa painosta, pitäisi olla mitään positiivista tai negatiivista sanottavaa?

Vaatteista, asusteista, hiustyylistä jne. voi kehua kohteliaasti vetämättä edellistä versiota mukaan tyyliin "Onpa tää sun uusi hiustyyli paljon parempi kuin se entinen!". Voi sanoa "Ihanat hiukset!"

Jos ihminen itse ottaa kehonsa puheeksi ennen, sitten sitä on sopivaa kehua.

hiusten kehuminenkin voi olla loukkaavaa. vaikka jos sillä on peruukki. tai jos toivoi kampaajalta jotain toista lookkia ja inhoaa saamaansa kampausta.

Älkää sanoko kenellekään mitään. Puheitta paras. Ja niin he elivät elämänsä onnellisina loppuun asti.

Voi, voi kun minä niin mieleni pahoitin. Olin laihduttanut kakskymmentä kiloa ja tuttava ei kommentoinut mitenkään muodonmuutostani. Sanoi kyllä, että kylläpäs sinulla on kaunis pusero. Niin, tietysti tarkoitti ilmiselvästi sitä, että rumathan ne vaatteilla koreilee. Olisi nyt vaan ollut sanomatta mitään ja kävellyt ohitseni.

Työkaveri oli laihtunut Koronan aikana tosi paljon. Meinasi silmät pudota kun näin hänet, mutta en sanonut mitääne ennen kuin hän itse otti asian puheeksi. Sanoin sitten että joo huomasinkin että ole hoikistunut tosi paljon. En olisi muuten kyllä ottanut puheeksi.

Mulla työkaveri joka laittoi elämän tapansa uusiksi ruokavaliolla ja treenaa pt kanssa pari kertaa vkossa + Omat treenit muina päivinä.

Häntä Olen harvoin nähnyt kiitos etätyön mutta viimeks näin oli reaktions:

😮WOW; olet kuin eri ihminen, onneks olkoon❣️

Hän oli kuin aurinko🌞

Vierailija kirjoitti:

Muistan ikuisesti yhden työtoverin tölväisyn asian tiimoilta!

Olin eronnut aviomiehestä jonka pettäminen tuli ilmi siitä, että antoi minulle sukupuolitaudin, vieläpä sellaisen joka ei parane koskaan! Jäätyään kiinni, muutti suoraan uuden tyttöystävänsä luokse.

Olin shokissa varmaan yli vuoden, jäin yksin isoon taloon jossa oli remontit menossa, pienet lapset jne. Unettomuus ja masennus.

Laihduin vähässä ajassa yli 20kg ja olin todella hoikassa kunnossa. Olin jo sillä rajalla että läheiset pyysi hakemaan apua sillä näytin kuulemma jo tosi sairaalle. Hiukset tippui päästä.

Yhtenä päivänä töissä iäkkäämpi miespuolinen työtoveri tuijotti minua lounastauolla ja tokaisi sitten kovaan ääneen että varmasti kaikki kuuli:

-"Niin se vaan *Liisakin* on laihduttanut eron jälkeen että saisi miehen itselleen huijattua, kyllä nämä eronneet naiset tiedetään!"

Ja rasvaista naurua päälle. Kaikki oli ihan hiljaa, minä nieleskelin kyyneleitä.

Tästä on nyt viisi vuotta, olen saanut huikeat 5kg lisää painoa mutta miestä en ole yrittänyt 'huijata' itselleni vieläkään.

Kyllä ihmiset osaa olla petoja 👹

Tsemppiä sulle❤️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä näitä käytöstapoja. Jos huomaa jotan positiivista - niin sitä ei saa sanoa??

Ymmärrän kyllä tuon käänteisyyden, että silloin tunnustaa toisen olleen lihava, mutta miksi ei saa sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita? Kaikki näkee saman asian myös.

Tykkäätkö, jos joku kehaisee sinua sanoen "osasitpa kerrankin puhua niin, ettet tölväise jotain ikävää"? Tai "sulla on tosi hyvät hampaat, näkyi kaikille, kun söit"?

Aloituksessa ei kysytty ”saako laihtuneelle sanoa tökerösti”.

Tietenekään mikään törppö ei saa olla.

Eli se on siis väärin, jos sanon ” oletpa hyvännäköinen, oletko laihtunut?” .

Olen ilmeisesti loukannut ison määrän ihmisiä elämäni varrella….

Siiskö ihan aidosti et tajua, miten tuo kuulostaa ihmisestä silkalta vittuilulta?

Olen tuo, jolle vastaat. 

Ei, en tajua. 

Etenkään, koska en sano sitä vittuillakseni. 

Sanotko koskaan kenellekään "oletpa pahannäköinen, oletko lihonut"?

En, koska kommentoin aina vain positiivisia muutoksia. Jos en sano mitään, niin rivien välistä voit tulkita, ettei ole mitään positiivista sanottavaa.

Sama

Miksi toisen ihmisen kehosta, tässä tapauksessa painosta, pitäisi olla mitään positiivista tai negatiivista sanottavaa?

Vaatteista, asusteista, hiustyylistä jne. voi kehua kohteliaasti vetämättä edellistä versiota mukaan tyyliin "Onpa tää sun uusi hiustyyli paljon parempi kuin se entinen!". Voi sanoa "Ihanat hiukset!"

Jos ihminen itse ottaa kehonsa puheeksi ennen, sitten sitä on sopivaa kehua.

hiusten kehuminenkin voi olla loukkaavaa. vaikka jos sillä on peruukki. tai jos toivoi kampaajalta jotain toista lookkia ja inhoaa saamaansa kampausta.

Senpä takia lisäsinkin tuonne loppuun tuon "Jos ihminen itse ottaa kehonsa puheeksi, sitten sitä on sopivaa kehua".

Koskee myös niitä hiuksia.

Kehorauha oli sitten lihonut tai laihtunut. Mutta on typeryksiä jotka kommentoi aina jos joku lihoo/laihtuu. :( Surullista että joillain ei ole käytöstapoja. Itseäni on päivitelty positiivisessa mielessä kun olen laihtunut ja kuittailtu "pulla on maistunut" kun olen lihonut. Todella asiatonta.

Joissain kulttuureissa se on täysin normaalia, jopa ventovieraiden ihmisten ulkonäköä saatetaan kommentoida kovaan ääneen. Vanhempieni kotimaassa saan aina kuulla, kuinka näyttäisin paremmalta hiukan pulskempana. Suomessa pitäisin tuollaista kommentointia todella tökerönä.

Vierailija kirjoitti:

Yhtä hölmöä on kommentoida laihtumista/lihomista kuin kommentoida vaikka toisen hampaiden tilaa. 

"Oho, onpas sun hampaat valkaistuneet ja suoristuneet! Ennen oli niin keltaiset ja vinot." 

Tai mikä vaan muu, vaikka kävelytyyli. Olemme vain tottuneet siihen, että on muka ok kommentoida toisen ulkonäköä, että emme edes tajua kuinka asiatonta se on. 

Hauskaa, mä taas tykkäisin jos joku sanoisi että "vautsi mitkä hampaat!"

Tai jos olisin nähnyt vaivaa ja laihtunut huomattavasti niin ei mua kehut haittaa.

Eihän sillä että kehuu toisen muutosta ole mitään tekemistä sen asian kanssa miltä on ennen näyttänyt .

Ei siinä tarvii kailottaa että upean näköinen olet nyt kun ennen olit niin lihava ja vinohampainen. Jestas sentään 😃