miksi niin moni haluaa opiskella opettajaksi?

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:43"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:25"]

Minä taas ihmettelen, miksi kukaan haluaa olla opettaja? Yliopiston ja (huippu)lukion ymmärrän, mutta joku tavallinen lähiön ala-aste/yläaste ... miksi? 

Ja se jännä jako miesopettajien ja naisopettajien välillä. Toinen puoli on enemmän rentoa, osaavaa ja innostavaa, kun toinen puoli taas enemmän kuivaa, kalsakkaa, ymmärtämätöntä. Ja yleistin! Tiedän! Mutta silti. En vain ymmärrä. 

[/quote]

Miehet pääsevät paljon helpommin opettajakoulutukseen joten sanoisin kyllä että miesopettajilla osaaminen on keskimäärin heikompaa. Rentous ja innostavuus taas lienee enemmän persoonasta kiinni kuin sukupuolesta.

[/quote] Mun suppealla kolmen lapsen ja liian monen opettajan kokemuksella miesopettajat on kuitenkin selkeästi parempia opettajia.  Yksi hyvä naisope on osunut kohdalle, muut on sellaisia lässyttäviä virka-intoisia pikkutyttöjä vaikka ikääkin jo olisi. 

Itse jaksan ihmetellä kun noita kympin tyttöjä aikoinani koulutuksessa näin, kuinka todellisuus saattaakin sitten aikoinaan säikäyttää. Opiskelin aikoinani aikuiskasvatustiedettä ja sijaistin kouluissa opiskelujen ohessa...toki sijaista aina testattiin mutta monissa kouluissa se arki oli todella haastavaa...suuret luokkakoot, erityisoppilaat ja suuri työmäärä. Kyllä se vaatii erityistä lujuutta ja luonnetta, ei saa pienistä hätkähtää.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:45"]

Ja vuodessa voisit suorittaa opettajan pedagogiset opinnot, jolloin olisit pätevä opettamaan omaa alaasi kaikissa oppilaitosmuodoissa.

Eikö ole vuotta aikaa vai mikä on ongelma?

[/quote]

Tämä siis vastauksena DI:lle, joka katuu, ettei suorittanut opettajan opintoja.

Itse menasin huvikseni suorittaa ylimääräisenä sivuaineena kasvatustieteiden perusopinnot, jos niistä olisi vaikka hyötyä joskus töiden haussa. Tässä kun ei tiedä mitä kaikkea joutuu tekemään ennen eläkkeelle pääsyä.

Opettaminen on yhteiskunnallisesti tärkeä luovan alan ammatti, jossa on kohtuullinen palkkaus, hyvät lomaedut ja poikkeuksellinen vapaus suunnitella oma työnsä. Miksi se ei kiinnostaisi? 

Opiskelen opettajaks, koska se vaan tuntuu omalta jutulta. Kertaakaan en oo opintojen aikan epäröiny, etteikö tää ois just se mun ala :) Työllistyminen jännittää totta kai, valmistun vieläpä kieltenopettajaks, mutta opiskelen myös ainetta, joka on kielten ulkopuolella. Uskon melko vahvasti, että saan oman alan töitä valmistumisen jälkeen. En välttämättä heti, mutta jossain vaiheessa kuitenkin.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:21"]

Opettaminen on yhteiskunnallisesti tärkeä luovan alan ammatti, jossa on kohtuullinen palkkaus, hyvät lomaedut ja poikkeuksellinen vapaus suunnitella oma työnsä. Miksi se ei kiinnostaisi? 

[/quote]

Totta. Mutta miksi se kiinnostaa niin monia alalle täysin soveltumattomia tyyppejä? Takakireitä tyttöjä, jotka pelkäsivät esiintymistä jo koulussa.

Opettajissa on paljon ihan huippuja, keratkaikkiaan, niin miehiä kuin naisiakin. Mutta jostain ihmeen syystä naisopettajissa se enemmistö on sellaista melkein yksinkertaiselta vaikuttavaa, täysin huumorintajutonta porukkaa joka on suunnilleen paniikissa teinien kanssa. Ja sitten ihmetellään, miksei saada kuria luokkiin? On hankalia lapsiakin, on todellakin. Mutta itselläni on sen verran kokemusta kaikilla tasoilla opiskelemisesta ja vanhempana olemisesta, että hyvä opettaja saa sen luokan haltuunsa ihan ensimmäisestä katseesta ja sisääntulosta. Huono ei millään.

Me menimme aikanaan 1. luokkalaisesta ylioppilaiksi melkein samalla kokoonpanolla länsihelsinkiläisessä, hyvätasoisessa koulussa. Sattuman summasta meillä oli 3.-5. luokan aikana viisi eri opettajaa. Sama ryhmä, sama luokka. Kolme oi surkeita ja meno sen mukaista ja kaksi loistavia. Ensimmäinen loistava lähti mammalomalle ja toinen loistava vei meidät sitten 2,5 vuotta yläasteelle saakka. Ensimmäinen loistava oli nainen ja toinen loistava oli mies. Kolme surkeaa olivat naisia, likäryhmässä vastavalmistunut ja eläkeikä häämöttää. Kaikkia kolmea vaivasi täydellinen huumorintajun puute ja lasten sielunelämän ymmärtäminen ja myös täydellinen auktoriteetin puute. Kyllähän porukka keksii, jos ope on ihan kuutamolla.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:35"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:25"]

Minä taas ihmettelen, miksi kukaan haluaa olla opettaja? Yliopiston ja (huippu)lukion ymmärrän, mutta joku tavallinen lähiön ala-aste/yläaste ... miksi? 

Ja se jännä jako miesopettajien ja naisopettajien välillä. Toinen puoli on enemmän rentoa, osaavaa ja innostavaa, kun toinen puoli taas enemmän kuivaa, kalsakkaa, ymmärtämätöntä. Ja yleistin! Tiedän! Mutta silti. En vain ymmärrä. 

[/quote]

Tätä luonne-eroa minäkin ihmettelen. Miespuoleiset opettajat, joita olen tavannut niin oppilaana kuin vanhempanakin, edustavat sellaista itsensä kanssa hyvin sinuiksi olevaa, rentoa tyyppiä. Naisopettajat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ovat juuri sellaisia huumorintajuttomia ja kuivan asiallisia.

No, he varmaan ovat niitä kympin tyttöjä, joita opiskelijavalinta suosii. Opettajan ammatti jos mikä, vaatii luonnetta ja heittäytymistä. Onneksi, meillä on lasten kohdalle sattunut myös muutama helmi naisopettajien joukossa (jos kohta kyllä ihan surkeitakin tapauksia)  ja itse muistan vieläkin esim. lukion uskonnonopettajani, homomiehen joka sai niinkin kuivaan oppiaineeseen eloa ja kiinnostusta. Uskonto todistuksessa 10 ja reaaliaineista se kantava voima. Enkä ole uskovainen ollenkaan, hyvä opettaja sai kiinnostumaan aiheesta.

Kyllähän opettajat kai aika hyvin työllistyvät ja kun sen viran saa, se on tyyliin ikuinen vaikka tekisit kaiken ihan vaan vasemmalla kädellä. Pitkät lomat, lyhyet päivät ja mahdollisuus mm. palata hoitovapaalta töihin kesäksi ja sitten taas jatkaa hoitovapaata ym. ihmejutut, jotka tulee opettajille muista ammattiryhmistä poiketen. 

[/quote]

Höpönlöpö, tunnen itse tosi rentoja ja hauskoja naisopettajia!! Muisteletteko nyt jotain 70-lukua? Tosin itselläni oli jo tuolloinkin ala-asteella myös pari ihan rentoa naisopettajaa ja pari "nutturapäätä", siis fiftisiksti

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:04"]

Perinteiset kolme hyvää syytä; kesä, heinä ja elo ?

Jep, itsekin yliopisto-opiskelijana ihmettelen tätä ilmiötä. Luokanopettajan työllistyminen epävarmaa, liksat ei niin hyvät ja työoloissakin riittää parannettavaa. Ilmeisesti työn status on vielä niin hyvä. Vähän sama juttu kuin poliisillakin, jonne hakijoita riittää.

Naapurimaassamme Ruotsissa tilanne opettajakoulutuksen suhteen aivan toinen.

[/quote] poliisiksi ei nyt ainakaan kaikista terävimmät hae, kyllä ne hakee oikkikseen, lääkikseen Aaltoon jne

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:33"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:21"]

Opettaminen on yhteiskunnallisesti tärkeä luovan alan ammatti, jossa on kohtuullinen palkkaus, hyvät lomaedut ja poikkeuksellinen vapaus suunnitella oma työnsä. Miksi se ei kiinnostaisi? 

[/quote]

Totta. Mutta miksi se kiinnostaa niin monia alalle täysin soveltumattomia tyyppejä? Takakireitä tyttöjä, jotka pelkäsivät esiintymistä jo koulussa.

Opettajissa on paljon ihan huippuja, keratkaikkiaan, niin miehiä kuin naisiakin. Mutta jostain ihmeen syystä naisopettajissa se enemmistö on sellaista melkein yksinkertaiselta vaikuttavaa, täysin huumorintajutonta porukkaa joka on suunnilleen paniikissa teinien kanssa. Ja sitten ihmetellään, miksei saada kuria luokkiin? On hankalia lapsiakin, on todellakin. Mutta itselläni on sen verran kokemusta kaikilla tasoilla opiskelemisesta ja vanhempana olemisesta, että hyvä opettaja saa sen luokan haltuunsa ihan ensimmäisestä katseesta ja sisääntulosta. Huono ei millään.

Me menimme aikanaan 1. luokkalaisesta ylioppilaiksi melkein samalla kokoonpanolla länsihelsinkiläisessä, hyvätasoisessa koulussa. Sattuman summasta meillä oli 3.-5. luokan aikana viisi eri opettajaa. Sama ryhmä, sama luokka. Kolme oi surkeita ja meno sen mukaista ja kaksi loistavia. Ensimmäinen loistava lähti mammalomalle ja toinen loistava vei meidät sitten 2,5 vuotta yläasteelle saakka. Ensimmäinen loistava oli nainen ja toinen loistava oli mies. Kolme surkeaa olivat naisia, likäryhmässä vastavalmistunut ja eläkeikä häämöttää. Kaikkia kolmea vaivasi täydellinen huumorintajun puute ja lasten sielunelämän ymmärtäminen ja myös täydellinen auktoriteetin puute. Kyllähän porukka keksii, jos ope on ihan kuutamolla.

[/quote]

Opettajankoulutuslaitoksiin on ihan hyvä karsinta (ainakin aineenopettajapuolelle). Kyllä suomalaisen järjestelmän tuottamat opettajat ovat erittäin osaavia, ja itse työhän ei vaadi mitään tiettyä luonteenlaatua. Sekä rennonrempseät että kuivakan asialliset tyypit voivat olla hyviä opettajia. Esiintymisjännitystausta on ainakin minulle ollut opettajantyössä pelkkä etu, koska sen ansiosta ymmärrän paremmin myös niitä, jotka eivät pysty heittäytymään tilanteisiin käskystä. Opettaminen ei sinänsä ole esiintymistä.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:41"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:01"]

No tuo "työllistyminen ei ole varmaa" on taas samaa bullshittiä, kun täällä puhuttu korkeakoulutettujen työttömyys. Yksikään oikeaa alaa opiskellut korkeakoulutettu ei ole työtön kauaa, jos ei itse halua pitää taukoa ansiosidonnaisella.

Oikeilla aloilla tarkoitan tekniikkaa sekä oikeus-, kauppa- ja lääketiedettä.

[/quote]

Et sitten yhtään seuraa työttömyystilastoja. DI- ja KTM-työttömyys on kasvanut hurjasti. Seuraapa vaikka Akavan sivuja. Insinöörejä on enemmän työttömänä kuin humanisteja.

[/quote] olen ollut älyvuoto palstalla ja siellä jopa valmiit DI:t on hakemassa lääkikseen myös farmaseutteja, tais yks provisoorikin, sairaanhoitajia, biokemiaa lukeneita, kemiaa lukeneita jne. Ymmärrän mikä työllisyystilanne on Di kin niin alanvaihto voi olla helppo koska lääkikseen pyrittäessä on tärkeimmät fy-ke-bi

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:46"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:33"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:21"]

Opettaminen on yhteiskunnallisesti tärkeä luovan alan ammatti, jossa on kohtuullinen palkkaus, hyvät lomaedut ja poikkeuksellinen vapaus suunnitella oma työnsä. Miksi se ei kiinnostaisi? 

[/quote]

Totta. Mutta miksi se kiinnostaa niin monia alalle täysin soveltumattomia tyyppejä? Takakireitä tyttöjä, jotka pelkäsivät esiintymistä jo koulussa.

Opettajissa on paljon ihan huippuja, keratkaikkiaan, niin miehiä kuin naisiakin. Mutta jostain ihmeen syystä naisopettajissa se enemmistö on sellaista melkein yksinkertaiselta vaikuttavaa, täysin huumorintajutonta porukkaa joka on suunnilleen paniikissa teinien kanssa. Ja sitten ihmetellään, miksei saada kuria luokkiin? On hankalia lapsiakin, on todellakin. Mutta itselläni on sen verran kokemusta kaikilla tasoilla opiskelemisesta ja vanhempana olemisesta, että hyvä opettaja saa sen luokan haltuunsa ihan ensimmäisestä katseesta ja sisääntulosta. Huono ei millään.

Me menimme aikanaan 1. luokkalaisesta ylioppilaiksi melkein samalla kokoonpanolla länsihelsinkiläisessä, hyvätasoisessa koulussa. Sattuman summasta meillä oli 3.-5. luokan aikana viisi eri opettajaa. Sama ryhmä, sama luokka. Kolme oi surkeita ja meno sen mukaista ja kaksi loistavia. Ensimmäinen loistava lähti mammalomalle ja toinen loistava vei meidät sitten 2,5 vuotta yläasteelle saakka. Ensimmäinen loistava oli nainen ja toinen loistava oli mies. Kolme surkeaa olivat naisia, likäryhmässä vastavalmistunut ja eläkeikä häämöttää. Kaikkia kolmea vaivasi täydellinen huumorintajun puute ja lasten sielunelämän ymmärtäminen ja myös täydellinen auktoriteetin puute. Kyllähän porukka keksii, jos ope on ihan kuutamolla.

[/quote]

Opettajankoulutuslaitoksiin on ihan hyvä karsinta (ainakin aineenopettajapuolelle). Kyllä suomalaisen järjestelmän tuottamat opettajat ovat erittäin osaavia, ja itse työhän ei vaadi mitään tiettyä luonteenlaatua. Sekä rennonrempseät että kuivakan asialliset tyypit voivat olla hyviä opettajia. Esiintymisjännitystausta on ainakin minulle ollut opettajantyössä pelkkä etu, koska sen ansiosta ymmärrän paremmin myös niitä, jotka eivät pysty heittäytymään tilanteisiin käskystä. Opettaminen ei sinänsä ole esiintymistä.

[/quote]

Totta puhut. En itekään oikein ymmärtäny, minkä takia tähän piti vetää joku esiintymisjännitys mukaan. Ite jännitän kaikkia esitelmiä omilla kursseilla: ääni tärisee, sydän hakkaa ja huimaa. Opetusharkoissa tätä ongelmaa ei oo kuitenkaan vielä toistaseks esiintyny ja tuskin esiintyykään. Mistä lie johtuu, mutta ei se ainakaan mun toimimiseen luokan kanssa vaikuta.

Ainakaan luokanopettajaksi eivät kyllä nykyään hae mitkään "kympin tytöt", vaan ennemminkin ne melko hyvät kasin tytöt ja pojat. Ei luokanopettaja ole sellainen ammatti, joka yleisesti ottaen houkuttaisi niitä kaikista parhaita oppilaita.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:43"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:25"]

Minä taas ihmettelen, miksi kukaan haluaa olla opettaja? Yliopiston ja (huippu)lukion ymmärrän, mutta joku tavallinen lähiön ala-aste/yläaste ... miksi? 

Ja se jännä jako miesopettajien ja naisopettajien välillä. Toinen puoli on enemmän rentoa, osaavaa ja innostavaa, kun toinen puoli taas enemmän kuivaa, kalsakkaa, ymmärtämätöntä. Ja yleistin! Tiedän! Mutta silti. En vain ymmärrä. 

[/quote]

Miehet pääsevät paljon helpommin opettajakoulutukseen joten sanoisin kyllä että miesopettajilla osaaminen on keskimäärin heikompaa. Rentous ja innostavuus taas lienee enemmän persoonasta kiinni kuin sukupuolesta.

[/quote]

täsmälleen samaa mieltä. Jo OKL:ssä suurin osa miesopiskelijoista oli niitä, jotka menivät siitä, mistä aita on matalin.

Saman huomaa valitettavasti myös työelämän puolella, suuret puheet ja esitykset, vähäiset toiminnat. Miesopettajat ovat usein oppilaiden mielestä niitä kivoja opettajia, otetaan rennosti, poissaoloilla tai tekemättömillä läksyillä ei niin väliä jne. - ja muut opettajat sitten myöhemmin korjaavat näitä jälkiä, mm. huomaamatta jääneitä oppimishäiriöitä ja muuten heikkoja tuloksia. Harva opettaja haluaa sellaisen luokan, jonka opettaja on aiemmin ollut mies (=järjetön työmaa).

Ja kuten kaikissa asioissa, myös tässä on poikkeuksia :) Mutta suurin osa tietämistäni miesopettajista on juuri niitä, joide jälkiä muut joutuvat korjailemaan (enkä tarkoita nyt siivoamista tms.).

"Rennot" opettajat ovat vain laiskoja. Helppo se on hymyillä veikeästi ja rentoilla, kun ei oppilaat tee kirjoitelmia, ei pidetä kokeita ja saikkua otetaan niin paljon kuin sielu sietää. Ei siinä tarvitse sitten eriyttää, kiinnittää huomiota oppilaiden pärjäämiseen tai yleensäkään pitää huolta siitä, että olisi opittu tarpeeksi taitoja seuraavalla luokalla pärjäämiseen. Isommat oppilaat kyllä tajuavat, ettei kyseessä ole mikään oikea rentous, vaan piittaamattomuus ja laiskuus.