Motivoikaa mua laihduttamaan
Kun olen salilla (joskus, harvoin) niin kaikki on hyvin. Hyvä olo treenin jälkeen jne. mutta se on ihan mahdottoman vaikeata päästä sinne asti!
Ja herkut maistuu aivan saatanan hyvälle. Valitettavasti määrä voittaa laadun :'(
Kommentit (12)
Niin ja tää kokovartalopeilimetodi ei kyllä sovi herkkähermoisille, eli minulle :D -Ap
Kannattaa koittaa lopettaa tuo salilla käymisen ja fiksun syömisen linkitys. Syö aina fiksusti, vaikka Kukka Laakson opeilla. Tuommoinen kaikki-tai-ei-mitään asenne kasvattaa mitä tahansa ongelmaa.
Kun syö fiksusti aina, siitä tulee tapa, kävi salilla tai ei.
Itseä motivoi hirveästi muiden ihmisten laihtumistarinat ja hoikkien ihmisten näkeminen. Tekee mieli potkia itseä perseelle, varsinkin kun itsekin on joskus hoikassa kunnossa ollut! Samoin työmatkat kuljen nykyisin kävellen/pyörällä. Peiliin vilkuilu auttaa kans mielitekoihin. Ja herkuttelupäiväkin saa kerran viikkoon olla :)
Se vaatii asennemuutosta ja päättäväisyyttä. Mun oli kans (ja on vieläkin) vaikea saada aikaiseksi lähdettyä salille. Vaihdoin lajia ja lähdin juoksemaan! Eka lenkki 4km oli hirveä ja meinasin oksentaa sen jälkeen vaikken edes juossut koko matkaa, mutta oli aika voittaja fiilis! Nyt 10 viikkoa myöhemmin juoksin jo 10km ja huomaan ison muutoksen kropassani ja vireystilassani.
Mutta se mitä tässä yritän sanoa on että urheilu oikeasti kannattaa! Mulla on herkkujen kanssa niin, että pyrin pitämään yhden herkkupäivän viikossa. Syön myös noin 3h välein ja riittävästi niin ei tule edes sokerin/suolanhimo. Kaupassa sitten tuijotan vain kauppalappua enkä osta niitä herkkuja kotiin.
Mulla toimii pinterestin motivaatiotaulu tsempparina sekä se, kun huomaan tuloksia kehossa. Mikä sen parempaa kun huomata vyötärön ilmestyneen muutaman vuoden hävyksissä olon jälkeen!
Ja isoin kompastuskivi mulla oli se, että jos sorrun herkkuihin keskellä viikkoa niin ajattelin että koko homma romuttui siihen. Sortumisen jälkeen saattoi mennä pitkä aika etten edes yrittänyt liikkua. Nyt olen armollisempi itselleni ja ajattelen että ei yksi herkku maata kaada :)
Ja toinen hankaluus oli se, että ajattelin laihduttavani esim. kesää varten. No eihän se niin mene. Painonpudotus on pitkä projekti ja kun saavuttaa ne mitat, joita alunperin tavoitteleekin, on terveellisiä elämäntapoja ja liikunnallista elämäntyyliä ylläpidettävä. Sen kuin sisäistin niin sain motivaatiota :)
Mä olen antanut itseni taas lihota ihan kamalasti, söin kerran päivässä jättimäisen annoksen ruokaa ja väliin napostelin kaikkea pientä lakupatukasta suklaalevyyn. Sitten mulla todettiin diabetes ja nyt olen joutunut pakosti muuttamaan ruokailutottumuksiani. Ikivanha neuvo, mutta toimii ihan älyttömän hyvin: syö usein. Mielellään viisi kertaa päivässä. Siihen päälle jos jaksat harrastaa edes jonkinlaista liikuntaa (mä käyn joka päivä tunnin kävelyllä, auttaa verensokereihin), niin painoa putoaa hyvin ja olokin paranee. Älä aloita herkkulakkoja, mutta vähennä herkuttelun määrää, ja yritä syödä paljon kasviksia ja juoda vettä. Sä et halua sairastua, tee jotain ennenkuin se tapahtuu. Mulla kroppa varoitteli ylipainosta jo vuosia, mutta en saanut itseäni niskasta kiinni.
Ap, laihdutus alkaa keittiöstä, ei salilta.
Motivointia? Katso kokovartalopeiliin.
Tiedän että laihdutus alkaa keittiöstä eikä salilta, mutta jotenkin minun on helpompi syödä myös terveellisesti jos liikun.. En tiedä mistä aloittaa. Mutta kiitos kaikista vastauksista! Tuli kyllä hyviä neuvoja oikeasti! Ei kun tuumasta toimeen =) -Ap