Lue keskustelun säännöt.
En ole rakastunut miesystävääni
01.02.2022 |
Seurustelua takana reilu puoli vuotta ja alusta asti on tuntunut siltä että hän täydentää minua ja voisin elää hänen kanssaan loppuelämäni. Haaveissani hän on tuleva aviopuolisoni ja tulevien lasteni isä. Hän on hyvä miesystävä ja koen että meillä on hyvä suhde. Emme virallisesti asu yhdessä mutta meistä toisen etätöiden ansiosta olemme nukkuneet arviolta 80 % öistä samassa paikassa tänä seurusteluaikana. Olemme noin kolmekymppisiä. Molemmilla takana pitkiä parisuhteita mutta ei avioliittoa tai lapsia.
Ajauduin eräänä päivänä mietiskelemään yleisesti prisuhteen etenemistä ja aloin kokea että itseltäni puuttuu/on vajavaisina tunteet. Nautin yhteisestä ajasta ja voisin kuvailla häntä monilla positiivisilla adjektiiveilla, mutta en voisi kuvitellakaan puhuvani rakkaudesta, ihastuksesta tai edes välittämisestä.
Miltä kuulostaa mammoille? Samaistuuko joku vai olenko minä nyt se kamala ämmä joka roikottaa miestä? Haluaisin kuitenkin kokea että välitän hänestä.
Kommentit (41)
Kyllähän tuo nyt todella tunnevammaiselta kuullostaa. Käyttää nyt toista vain koska mitään parempaakaan ei ole. Ei mitään kunnioitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun kirjoitin tämän auki, aloin myös pohtia noita sanoja ”ihastuminen” ja ”välittäminen”. Ehkä ne merkitsevät minulle enemmän kuin jollekin muulle? Olisiko tämä ”ongelma” ehkä vain semanttinen…
-ap-
Luulen että tästä on kyse.
Ketjussa on moni takertunut tuohon välittämissanaan. Ja se voi merkitä eti asiaa eri ihmisille. Ehkä sinulle välittäminen on astetta syvempää (sitä rakkautta?) ja näille hermostujille välittäminen = tykkäämistä/pitämistä.
En jaksanut lukea loppuun asti aloitusta, mutta minulle mies on lähinnä kaupassakävijä, kodin remppaaja ja autokuski. Helpottaa elämää.
Voin tuosta hyvästä ottaa pari orgasmiakin viikossa. Mitään suuria tunteita ei häntä kohtaan ole, itseasiassa suunnittelen jo uutta elämän vaihetta mihin hän ei kuulu.
En usko että rakastuminen on hyvän, pitkän parisuhteen edellytys, rakastaminen kylläkin.
Itse rakastuin elämässäni kymmeniä, kymmeniä kertoja. Aloin rakastua miehiin jo alle kouluikäisenä - mistään seksuaalisesta ei silloin tietenkään ollut kysymys, siihen aikaan ei lapset yleensä tienneet seksistä mitään ennen murrosikää. Rakastumiset loppuivat pikkuhiljaa siinä viidenkympin tienoilla. Luojan kiitos, sanoisin, kyllä ne niin paljon veivät aikaa ja energiaa, jonka olisi voinut suunnata vaikka uraan tai lasten kasvatukseen. Ensimmäiseen mieheeni, lasteni isään, olin rakastunut. Toisen mieheni tapasin vasta kun en enää kyennyt rakastumaan. Se liitto on kestänyt jo yhtä kauan kuin ensimmäinenkin, parikymmentä vuotta.
Sinun pitäisi kertoa tuo nyt todella nopeasti miehelle ja lopettaa hänelle näytteleminen.
Olet näytellyt koko ajan hänelle, että välität ja tykkäät, mutta nyt toteat kylmästi, että hän on sinulle käytännöllisesti katsoen yhdentekevä, toki voisit tekaista lapsia hänen kanssaan, mutta jos/kun joku parempi vastaan tulee, niin lähtisit sen samantien. Lapsetkin varmaan jättäisit miehelle, koska kylmä luonteesi ei heistäkään varmasti välittäisi pätkääkään.
Kerro tämä siis miehelle heti ja lopeta valehtelu. Jos et sitä tee, niin todella toivon, että mies löytäisi nopeasti ihanan upean naisen, joka rakastuisi häneen aidosti ja rakastaisi täydestä sydämestään ilman kylmiä valheita.
Olen ollut mieheni kanssa 25 vuotta ja tiedän mitä on todellinen rakkaus ja aito välittäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko joskus ollut tulisemmin rakastunut?
Vai onko tämä se tapa jolla sinä rakastut, hitaammin kiintymällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen on aivan sairaan vastuutonta, kuin teini-ikäisen touhuja. Opettele rakastamaan ensin itseäsi, vasta sitten kykenet rakastamaan aidosti jotakuta toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap, teidän pitäisi asua ns saman katon alla ainakin 2-3 vuotta vakituisesti. Sen jälkeen vasta kihlautua tai naimisiin. Vähintään tuo 3 vuotta tiivistä yhdessä asumista sevittää, kuinka hyvin siedätte toisianne.
Ei olisi niin paljon avioeroja , jos ihmiset tajuaisivat tämän. Ensimmäiset vuodet eletään huumassa, toinen näkyy vain ruusunpunaisten lasien läpi. Ei näe mitään oikeita ärsyttäviä vikoja toisessa.
NE HORMOONIT AIVOISSSA.
Muista tämä ap. LUKEKAA
/ kuunnelkaa KIRJA: SEKAISIN LOVESTA.
Vierailija kirjoitti:
Entä sitten kun kohtaat miehen, johon oikeasti ihastut?
On erikoista, jos tuossa vaiheessa ei tunne toista kohtaan mitään. Mistä yleensä tulee halu viettää toisen kanssa aikaa?
Läheisriippuvaisuudesta. On niin tuttuja nää jotka ei uskalla olla yksin ja jonkun kanssa pitää väkisin olla ja feikkaa sitten kaikki tunteet vaikkei oikeasti tunne juuri mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko joskus ollut tulisemmin rakastunut?
Vai onko tämä se tapa jolla sinä rakastut, hitaammin kiintymällä?
Tulisiko miehelle mitään tällaisia vastauksia jostain "hitaasti kiintymisestä"? Ei, vaan sanottaisiin kaikki suoraan että lopeta heti sen naisen huijaaminen kun et kerran hänestä välitä, senkin sika.
Miten kolmekympisellä voi olla monta pitkää parisuhdetta takana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea loppuun asti aloitusta, mutta minulle mies on lähinnä kaupassakävijä, kodin remppaaja ja autokuski. Helpottaa elämää.
Voin tuosta hyvästä ottaa pari orgasmiakin viikossa. Mitään suuria tunteita ei häntä kohtaan ole, itseasiassa suunnittelen jo uutta elämän vaihetta mihin hän ei kuulu.
Aika monella naisella on tällaisia hyötymissuhteita. Eivät välitä miehestä tuon taivaallista ja itsekin suoraan tämän sanovat, mutta kun mies tekee niitä palveluksia mihin nainen ei itse pysty niin sen vuoksi pidetään ja sitten välillä puoliväkisin seksuaalisesti tyydytellään.
Vierailija kirjoitti:
Miten kolmekympisellä voi olla monta pitkää parisuhdetta takana?
Miksei voisi? Jos vaikka on alkanut seurustella 16-17 -vuotiaana, niinkuin kai useimmat, ja suhteet kestäneet muutaman vuoden, niin kyllä siinä minun laskuoppini mukaan ehtii jo vaikka 4 parisuhdetta hyvinkin olla...
Vierailija kirjoitti:
No, mun korviini kuulostaa aika erikoiselta parisuhde, jossa toisesta ei edes välitä, saati rakasta häntä.
Sama. Päästä mies menemään, ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea loppuun asti aloitusta, mutta minulle mies on lähinnä kaupassakävijä, kodin remppaaja ja autokuski. Helpottaa elämää.
Voin tuosta hyvästä ottaa pari orgasmiakin viikossa. Mitään suuria tunteita ei häntä kohtaan ole, itseasiassa suunnittelen jo uutta elämän vaihetta mihin hän ei kuulu.Aika monella naisella on tällaisia hyötymissuhteita. Eivät välitä miehestä tuon taivaallista ja itsekin suoraan tämän sanovat, mutta kun mies tekee niitä palveluksia mihin nainen ei itse pysty niin sen vuoksi pidetään ja sitten välillä puoliväkisin seksuaalisesti tyydytellään.
Mitkäköhän ovat näitä asioita mihin nainen ei omassa elämässään pysty :D
No, onhan nainen miehelle usein pillu, kotityökone ja rahoittaja.
Aika harva varmaan loppujen lopuksi on. Seurustellaan ja mennään kihloihin, koska niin kuuluu tehdä. Otetaan pankkilaina, ostetaan talo ja pykätään pari mukulaa. Elämä on kivaa, kun sen suorittaa oikein.
Vierailija kirjoitti:
No, mun korviini kuulostaa aika erikoiselta parisuhde, jossa toisesta ei edes välitä, saati rakasta häntä.
Hyvin moderni suhde. Edelläkävijöitä ovat.
"...edes välittämisestä." eli et koe edes välittämistä vaikka noin 80 % öistä yhdessä, sillä vaikka olisi vain seksisuhdekin niin yleensä ihminen alkaa kiintymään toiseen ihan luonnostaan kun viettää aikaa yhdessä, saatika jos seksi on jotekin tyydyttävää.