Eskaripätevät lastentarhanopettajat loppuvat kesken

Eiköhän sen vaipanvaihtamisen opi aika nopeasti käytännön työelämässä, kauankohan siihen menee - kymmenen minuuttia? Kauanko kestää oppia miten lapsen ajattelun kehitystä tai pärjäävyyttä edistetään ja miten suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan tavoitteellista ja monipuolista toimintaa ja vähennetään oppimisvaikeuksia? Eikö ole järkevää, että lastentarhanopettajan opinnoissa keskitytään tuollaisiin laajempiin ja vaativampiin asioihin, kuin vaikkapa kurahousujen pesuun, jotka kuitenkin oppii vastavalmistunut ihminen aika nopeasti kentälläkin? En myös ymmärrä mikä ongelma teorialla ja teorisoinnilla on, sillä kaiken inhimillisen toiminnan taustalta löytyy merkityksiä ja  syy-yhteyksiä, ja jotta toimintaa ja sen tavoitteita ja ilmenemistä voi täysin ymmärtää, on hyvä tunnistaa ja tiedostaa niiden taustavaikuttajia. Se on ainoa keino millä omaa ja päiväkodin toimintaa voi kehittää ja nimenomaan opettajan työssä on tärkeä havainnoida niin lapsia kuin heidän tarpeitaan että päiväkodissa toteutettavaa toimintaa, jotta voidaan toimia tarkoituksenmukaisesti ja hyvin. Työ ei ole vain suorittamista, vaan myös sen ymmärtämistä, mitä tehdään ja miksi, ja mitä toimia on tarve kehittää jotta työn perustehtävä tulee hoidettua mahdollisimman hyvin.   

Lastentarhanopettajiksi pääsee opiskelemaan noin 30% kokeissa olleista Helsingissäkin. Sosionomeiksi pääsee opiskelemaan hakijoista 5% (hakijoita Helsingissä noin tuhat). Tänä vuonna sosionomin kokeisiin pääsi vain täysillä pisteillä Helsingissä eli L-E papereilla. Joten ei ole vaikeampaa päästä lastentarhanopettajaksi kuin sosionomiksi. Sosionomin palkka on muuten parempi kuin lastentarhanopettajan. 

Täällä yksi lto-opiskelija. Pyrin heti valmistuttuani luokanopettajakoulutukseen, eli olen juuri tuollainen luopio, joka käyttää koulutusta ponnahduslautana opekoulutukseen.

Lastentarhaopettajana voisin todeta, että tuohon on vain yksi keino puuttua; lastentarhaopettajille tulee antaa koulutustasoa ja työtehtävää vastaava palkka.

Ps. En tiedä mistä edellä mainittu vetaisi tilastonsa, mutta esimerkiksi Ouluun lastentarhaopettajaksi pyrki n. 800, ja pääsi 60, eli 7,5% kokeissa (kirjallisissa) pääsi opiskelemaan. Toki Helsingissä voi olla erit tilastot, mutta epäilen kyllä että kuitenkaan noin suuri prosenttimäärä olisi. Sen verran suositumpi paikka opiskella.

Miksei annettaisi luokanopettajien opettaa myös esikoulussa? Aineenopettajilkekin voisi tarjota tähän jonkin vuoden lisäkoulutuksen. Ammattikorkeapohjalta ei voi olla opettaja.

Ellei ensimmäinen kirjoittaja tarkoita, että ketkä soveltuvuuskokeista pääsivät opiskelmaan, sehän on tuota luokkaa jokaisessa yliopistossa (kolmasosa). En ymmärrä mitä järkeä sitä on verrata koko sosionomi alan hakijamäärään? Samalla tavallahan pitäisi verrata Helsingin yliopiston lto puolen kokonaishakijamäärää, eikä vain ottaa sitä osuutta jotka pääsivät soveltuvuuskokeisiin, kun sosionomi puolelta otetaan verrokiksi kokonaishakijamäärä?

(Pilkunviilaja) 4

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 11:28"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 11:24"]

Huomaa kyllä mihin tämä menee kun jatkuvasti kiristetään ryhmäkoista; päiväkodin ilmapiirit huonenevat. Laastentarhaopettajat haluavat (syystä) parempaa ja koulutustasoa vastaavaa palkkaa, sekä tunnustuksen opettajan tutkinnostaan, meilläkin osa lastsentahraopettajista lukee tällä hetkellä maisterin tutkintoa, ja katoavat sitten muihin tehtäviin. En ihmettele, miettikääpä kun itse suoritatte johonkin nimenomaiseen tehtävään tarkoitetun tutkinnon, ja sitten väitetään että sekä sosionomi ja lastenhoitaja voisi tehdä sitä vaikka vasemmalla kädellä?

Tässäkin ketjussa näkyy tämä mikä on päiväkotien tämänhetkinen hyvin suuri ongelma, lastenhoitajat ja sosionomit eivät halua tunnustaa, että yliopisto, käynyt lastentarhaopettaja on pätevämpi, mitä tulee opettamiseen. Hän on käynyt opettajakoulutuksen, ja sen uskallat tuoda esille, niin saat vain selän takana puhetta kuinka ylimielinen olet. Ei monesta muustakaan olisi kiva työskennellä työskennellä ympäristössä, jossa iso osa halventaisi sinun koulutusta ja kokisi ylimielisyydeksi sen, ettet esim suostu petaamaan petejä (mikäli se on päiväkodissa määritelty käytäntö, että se on lastenhoitajien tehtävä, ja ltot sillä välin ovat lasten kanssa/aloittavat toiminnan ohjauksen). Sitten ihmetellään kun yliopiston käyneet lastentarhaopettajat, lähtevät muualle opettamaan, missä palkka on väh. tonnin parempi, kukaan ei kyseenalaista koulutuksesi tärkeyttä, ja saat tehdä niitä tehtäviä mitkä nimekkeellesi kuuluvat. 

[/quote]

Sinäkö et halvenna sosionomin koulutusta rinnastamalla tämän ennemmin lähihoitajaan kuin lto:aan?

[/quote]

En rinnastanut, vaan päiväkodissa työskentelee kolme ammattiryhmää: lastenhoitajat, eli lähihoitajat, virallisesti epäpätevät lastentarhaopettajat eli sosionomit, ja lastentarhaopettajat, eli lastentarhaopettajan ko. käyneet. Näistä kaksi ammattiryhmää syyttävät jatkuvasti kolmatta ylimielisyydesta, vain koska kolmas ryhmä haluaa että heidän opettajakoulutuksen arvo tunnustetaan. Niin se vain on, ja tästäkin ketjusta luettavissa. Sosionomi koulutus on tismalleen samanarvoinen koulutus lastentahaopettajan, mutta se ei ole opettajakoulutus. Sosionomeille on paikkansa päiväkodissa, enkä epäile pätevyyttä toimia lasten kanssa ja katsoa lapsen kehitystä ja vanhempien kanssa yhteistoimintaa erityisesti sosiaalalan näkökulmasta, mutta se ei ole sama näkökulma kuin lastentarhaopettajan pedagoginen näkökulma. Lastentarhaopettaja on virallisesti opettaja, eli hän on käynyt  opettajan pedagogiset opinnot. Jos lastentarhaopettajan ei anneta toimia tästä vinkkelisesti (pedagogisesta) lapsen kanssa, niin tilanne on juurikin se, että lastentarhaopettajakoulutuksen käyneet ihmiset katoavat päiväkotimaailmasta, siirtyvät luokanopettajiksi ja muihin opetusalan tehtäviin. Eikun niin, näinhän on jo käynyt!

Ei yhdessäkään muussa työpaikassa, niin systemaattisesti yritetä kolmea eri ammattikuntaa tasapäistää, kuin päivöäkodissa. Se on aivan mieletöntä kasvatustieteen kandidaattien, sosionimien ja lähihoitajien koulutuksen hukkaanheittämistä. Suoranaista resurssien tuhlausta. Esimerkiksi kaikki lastenhoitajat eivät halua tehdä vasuja, joihin ei ole annettu kunnolla koulutusta, osa sosionomeista varmasti haluaisi hyödyntää muullakin tavalla pitkää 3,5v:n koulutusta, ja lähes kaikki lastentarhaopettajakoulutuksen käyneet haluaisivat ihan oikeasti soveltaa siellä päiväkodissa opiskelemiaan asioita. Mutta ei. Ainoa joka näistä ammattikunnista on jatkuvasti koittanut edistää oloja, on lastentarhaopettajat mm. liiton kautta (tämä tietysti siksi, että koulutuksen kautta tulee opettajien liitto paketissa), ja jos eksyt sanomaan että haluat hyödyntää koulutustaustaasi ja keskittyä siihen mihin koulutus antaa valmiudet, niin paskamyrksy työpaikalla on valmis koska a.) kyllähän lastenhoitajan ja lastentarhaopettajan työkuvan pitää olla samanlainen, jotta lastenhoitaja ei koe vaippaa vaihtaessaan olevansa "alempiarvoinen" (vaikka vaipanvaihto on hoitotyötä) ja b.) vihjaat samalla sen totuuden, että sosionomi on epäpätevä _opettajaksi_ (joskaan ei mielestäni millään muotoa epäpätevä toimimaan lasten kanssa, ohjaamaan ja suunnittelemaan toimintaa, ja ylipäätään saamaan samaa palkkaa kuin yliopiston käynyt). Tämä on se suurin ongelma, miksi yliopiston käyneistä on pula, ei kukaan jaksa päivästä toiseen kuunnella sitä, kuinka omalla opettajakoulutuksella ei ole merkitystä.

29

Alotuspaikkoja yliopistoihin vaa lisää niin kiinnostas hakeakin sinne ku olis ees joku mahdollisuus. Samoin sosionomeille mahdollisuus esiopetuspätevyyteen valinnaisena

Vaikea verrata yliopiston ja amk:n kokeissa olleiden määriä, koska amk:ssa kokeeseen pääsevät vain parhaat hakijat. Aivan nauretattavaa taas sanoa, että lastentarhanopettajaksi haki 800 ihmistä, jos puolet eli 400 ei vaivautunut edes valintakokeeseen. No joka tapauksessa, sosionomiksi pääsee noin 20% kokeissa olleista ja lastentarhanopettajaksi pääsee Helsingissä 30% kokeissa olleista. Tänä vuonna sosionomin pääsykokeisiin Helsingissä ei päässyt, jos ei ollut lähes täysiä pisteitä eli tarkoittaa E-L kirjoituksia ja yli 9 keskiarvoa lukiosta. Sosionomin tutkinto on laajempi (enemmän työmahdollisuuksia) ja antaa lähes suoraan hakuoikeuden maisteritutkintoon (samoin kuin lto), mutta palkka on parempi. Ei siis mikään ihme, että ihmiset hakevat ennemmin sosionomeiksi kuin lto:iksi.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 00:29"]

Vaikea verrata yliopiston ja amk:n kokeissa olleiden määriä, koska amk:ssa kokeeseen pääsevät vain parhaat hakijat. Aivan nauretattavaa taas sanoa, että lastentarhanopettajaksi haki 800 ihmistä, jos puolet eli 400 ei vaivautunut edes valintakokeeseen. No joka tapauksessa, sosionomiksi pääsee noin 20% kokeissa olleista ja lastentarhanopettajaksi pääsee Helsingissä 30% kokeissa olleista. Tänä vuonna sosionomin pääsykokeisiin Helsingissä ei päässyt, jos ei ollut lähes täysiä pisteitä eli tarkoittaa E-L kirjoituksia ja yli 9 keskiarvoa lukiosta. Sosionomin tutkinto on laajempi (enemmän työmahdollisuuksia) ja antaa lähes suoraan hakuoikeuden maisteritutkintoon (samoin kuin lto), mutta palkka on parempi. Ei siis mikään ihme, että ihmiset hakevat ennemmin sosionomeiksi kuin lto:iksi.

[/quote]

En ole itse sosionomi, vaan VTM. En kuitenkaan ihmettele sitä, että sosionomikoulutukseen on niin järjettömän vaikeaa päästä. 

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 00:16"]

Ps. En tiedä mistä edellä mainittu vetaisi tilastonsa, mutta esimerkiksi Ouluun lastentarhaopettajaksi pyrki n. 800, ja pääsi 60, eli 7,5% kokeissa (kirjallisissa) pääsi opiskelemaan. Toki Helsingissä voi olla erit tilastot, mutta epäilen kyllä että kuitenkaan noin suuri prosenttimäärä olisi. Sen verran suositumpi paikka opiskella.

[/quote]

Ois kiva tietää, kuinka suuri osa Oulun yliopistossa aloittavista alan opiskelijoista on lestadiolaisia. Veikkaan, että vain pieni osa heistä tekee lto:n töitä valmistumista seuraavan 20 vuoden aikana (ainakaan oman kodin ulkopuolella). Toki lto:n pätevyydestä on paljon hyötyä sitä omaa vuosi vuodelta kasvavaa lapsilaumaa kasvattaessa. 

Sosionomi on lain mukaan ihan yhtä pätevä lastentarhanopettajan töihin kuin yliopiston käynytkin, poislukien se eskaripuoli. Ihan turha puhua epäpätevistä... Sitä paitsi ennen vanhaanhan lastentarhanopettajan koulutus oli opistotasoista, eli ei yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tapahtuvaa. Vanhemman kaartin lastentarhanopettajat eivät ilmeisesti mielestäsi myöskään ole "opettajia"? Sitä paitsi todellisuus nyt on vaan se, että päiväkodeissa juuri se lasten perushoito on kaikkien koulutuskategorioiden edustajien päätyö (koska jos se laiminlyödään niin mistään ei tule mitään). Ymmärrän, että yliopistossa ylpistyneen akateemisen lto:n on useinkin nöyryyttävää vaihtaa vaippaa pienellä palkalla, mutta se nyt vaan on se todellisuus. Esitetty idea eriyttää lto:n koulutus täydellisesti luokanopettajien koulutuksesta ei olisi yhtään hassumpi, koska se nimenomaan tukkisi näiden ylpistyneiden "pakoreitin".

Uusi hallitus näkee päivähoidon vain lasten hoitona ja vahtimisena, pitämisenä hengissä sen aikaa kun vanhemmat käyvät töissä. Ollaan menty tosiaankin monta sataa vuotta taaksepäin ajattelussa. Kuinka moni vanhempi ajattelee lapsensa päiväkotipäivästä samalla lailla? Monet vanhemmat haluavat lapsensa oppivan ja kehittyvän ja hankkivan oppimisen edellytyksiä ja kouluvalmiuksia, hankkivan pääomaa jolla pärjätä elämässä. 

Lapset voisi laittaa hoitopäivän ajaksi häkkeihin, jokainen omaansa jotta ei synny tappeluja. Häkin alle viemäröity astia, mihin pissa ja kakka valuvat sekä kattoon luukku mistä lapselle voi tiputtaa ruokaa. Tällä menetelmällä yksi hoitaja voisi huolehtia ainakin 50 lapsesta, mikä tuottaisi valtavat kansantaloudelliset säästöt.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 00:20"]Miksei annettaisi luokanopettajien opettaa myös esikoulussa? Aineenopettajilkekin voisi tarjota tähän jonkin vuoden lisäkoulutuksen. Ammattikorkeapohjalta ei voi olla opettaja.
[/quote]
Olen työskennellyt sekä päiväkodin opettajana että aineenopena. Palkassa oli 1300 euron ero. Työviikko 10 tuntia lyhyempi koulussa. Siksi kaikki haluaa koulun puolelle.

Helsingin yliopiston kirjalliseen kokeeseen osallistui 1009 hakijaa, joista parhaiten menestyneet pääsivät soveltuvuuskokeisiin, joista 120 saivat opiskelupaikan. Ymmärrys ei riitä, miten 30% hakijoista saivat muka koulupaikan :)

Suomessa päivvähoidossa toteutetaan ns. educare-mallia, jossa perushoito, kasvatus ja opetus yhdistyy, Perushoito on perusta joka turvaa lapselle fyysisten perustarpeiden täyttämisen. Sen lisäksi lapsella on myös muita tarpeita, mm. psyykksiä, sosiaalisia, kognitiivisia. Varhaiskasvatus ei ole siis pelkkää hoitamista, edes pienimpien ryhmässä. Aiemmin ajateltiin, että lapsi kehittyy kun hän on tietyssä iässä, ja kehitys mahdollistaa oppimisen. Nykyään tiedetään, että oppiminen tapahtuu ensin ja siitä seuraa kehittymistä, eli oppimiseen voidaan vaikuttaa. pedagoginen koulutus tuottaa tietoa oppimisesta ja sen edistämisestä. Päiväkodeissa on oppimiseen erikoistunutta henkilökuntaa, koska nykyään ymmärretään, että perusta oppimiselle luodaan varhaislapsuudessa ja sillä on merkittävät seuraukset ihmisen pärjäämiselle myöhemmin koulussa ja elämässä. Nykyinen käytäntäntö että lastentarhanopettajat ja luokanopettajat opiskelevat kummatkin opettajakoulutuslaitoksella on tärkeää, koska oppiminen muodostaa jatkumon ja on tärkeää, että niin varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa kuin alkuopetuksessa opettajilla on yhteinen ymmärrys siitä miten lapsen oppimista tuetaan, jotta käytänteet voidaan rakentaa johdonmukaisiksi ja että niissä on jatkuvuutta niin oppimisen menetelmissä kuin sisällöissä. sen on huomattu tukevan parhaiten lasten hyvinvointia ja oppimista.  

Hain jokunen vuosi sitten  opiskelemaan Helsingin yliopistoon varhaiskasvatusta, ja silloin hakijoita oli noin 1400, joista 100 hyväksyttiin aloittamaan opinnot. 

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:24"]Lastentarhanopettajiksi pääsee opiskelemaan noin 30% kokeissa olleista Helsingissäkin. Sosionomeiksi pääsee opiskelemaan hakijoista 5% (hakijoita Helsingissä noin tuhat). Tänä vuonna sosionomin kokeisiin pääsi vain täysillä pisteillä Helsingissä eli L-E papereilla. Joten ei ole vaikeampaa päästä lastentarhanopettajaksi kuin sosionomiksi. Sosionomin palkka on muuten parempi kuin lastentarhanopettajan. 
[/quote]

Ei ole olemassa mitään sosionomin palkkaa tai työtä, riippuu sitä mihin menee töihin. Minä ja mies ollaan molemmat sosionomeja. Mies tienaa varmaan tuplasti enemmän kuin minä. Minä olen PK:n vastaava opettaja ja mies lastensuojelussa, tekee kolmivuorotyötä.

Lähihoitajille pitäisi järjestää muuntokoulutus lastentarhanopettajiksi. Tekevät nytkin käytännössä samaa työtä päiväkodeissa.