Täytyykö vauvassa tosiaan olla niin kiinni, ettei äiti ehdi syödä tai käydä suihkussa/vessassa?

Vierailija kirjoitti:

Onhan niitä vauvoja saatu ennenkin ja hyvin on ehtinyt hoitaa muutkin itseen ja kotiin kuuluvat työt, eikä vauvalle ole käynyt kuinkaan.

Paitsi että, mistä sinä tiedät että kaikki ovat ennen ehtineet hyvin? Ja aika monelle vauvalle on käynyt ennen vanhaan huonosti.

Mutta muuten hyvä yritys.

Mielestäni ihmisten pitäisi ottaa enemmän mallia eläinmaailmasta mitä poikasen huolenpitoon tulee: poikasen tarpeisiin vastataan, mutta ei omien tarpeiden kustannuksella. Ravinnonhaun ajan pentu tietää olla hiljaa pusikossa (kehdossa/sitterissä) ja muilla reissuilla jälkikasvu roikkuu karvoista (kantorepussa/turvakaukalossa) kiinni mukana menossa.

Tämä lapsikeskisyys on mennyt aivan hulluksi ja kasvattaa vain sekopäisiä aikuisia.

Itse olin ekan vuoden univajeesta sen verran väsynyt, etten toiminut aivosumussa kovin tehokkaasti.

Meillä esikoinen olo täysin terve ja tyytyväinen vauva, mutta ei vain nukkunut oikein koskaan päiväunia. Ei nukkunut päiväkodissa enkä ole varma onko koskaan nukkunut kuin sairaana (on nyt 18 v.). Sekä äiti että anoppikaan eivät tätä uskoneet, vaan kumpikin kävi "opettamassa" miten lapsen saa nukkumaan. Hyssyttelivät, nukuttivat kehdossa ja sängyssä ja jopa auton kyydissä. Työsivät vaunuja ristiin rastiin lähikatuja, tulivat tyytyväisenä kotipihaan peukkua näyttäen,. Eivät yleensä edes ehtineet sisään, kun vauva alkoi jo huudella vaunussa. Hiljeni kun palattiin liikuttamaan vaunuja, mutta aloitti taas kun liike pysähtyi. Lopulta heidän oli pakko tunnustaa, että lapsi ei nuku.

En toki kauheasti saanut aikaan lapsen kanssa kotona ollessa. Lapsi olikin usein lattialla huovan päällä tai lyhyemmän aikaa sitterissä kun tein jotain.

Nuorempi lapsi olikin sitten aivan erilainen. Nukkui kuin tukki ja suunnilleen riitti että vaivan laittoi vaakatasoon. Itse olin aluksi varma, että lapsi on sairas kun hän oli niin erilainen kuin esikoinen.

Minä olen aina ollut pitkäuninen. Kun se vähäinenkin maidontulo loppui pari viikkoa kestettyään, mieheni alkoi hoitaa yövalvomiset. Samoin hän hoiti lasta kaikki illat päävastuullisena. Kävi kaupassa lapsen kanssa.

Mistä te saatte vauvoja ilman miestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan niitä vauvoja saatu ennenkin ja hyvin on ehtinyt hoitaa muutkin itseen ja kotiin kuuluvat työt, eikä vauvalle ole käynyt kuinkaan.

Paitsi että, mistä sinä tiedät että kaikki ovat ennen ehtineet hyvin? Ja aika monelle vauvalle on käynyt ennen vanhaan huonosti.

Mutta muuten hyvä yritys.

Ainakin maaseudulla vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten oli tapana, että samassa taloudessa tai ainakin lähellä asui mummoja, lapsettomia tätejä ym., joten kotona oli ehkä lapsenvahtejakin eri tavalla kuin nykyisin.

Itse kävin muutama vuosi sitten lapsuuden kotipaikkakunnan hautausmaalla ja pisti todellakin silmään, että miten paljon siellä oli lasten hautakiviä. Lapsuudenkodin naapurissa esimerkiksi kuoli samanaikaisesti kaksi sisarusta tapaturmaisesti 60-luvulla. Isosta lapsikatraasta saattoi osa kuolla vauvana ja tai kouluikäisenä hukkuen, liikenneonnettomuudessa jne. Kaikille ei todellakaan käynyt hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ihmisten pitäisi ottaa enemmän mallia eläinmaailmasta mitä poikasen huolenpitoon tulee: poikasen tarpeisiin vastataan, mutta ei omien tarpeiden kustannuksella. Ravinnonhaun ajan pentu tietää olla hiljaa pusikossa (kehdossa/sitterissä) ja muilla reissuilla jälkikasvu roikkuu karvoista (kantorepussa/turvakaukalossa) kiinni mukana menossa.

Tämä lapsikeskisyys on mennyt aivan hulluksi ja kasvattaa vain sekopäisiä aikuisia.

Mitä tarkoitat eläinmaailmalla? Ilmeisesti jänistä ja ehkä simpanssia? Simpanssin ymmärrän paremmin, mutta jänistä ihmettelen suuresti, se kun on ihan erilainen eläin kuin ihminen.

Tosin eihän simpanssikaan ihan vastasyntynyttä roikututa mukana, vaan rauhoittaa alkuun menojaan. Ja simpanssin poikanen on siis koko ajan todellakin kiinni emossaan, eli tarkoitat kaiketi, että ihminenkin voisi mieluummin ottaa vauvan mukaan vessaan ja suihkuun?

Sellaista eläinlajia et nimittäin ihan heti löydä, jonka poikaset olisivat välillä kuin jänikset, siellä pusikossa kärsivällisinä odottamassa, ja toisaalta taas kuin simpanssit, aina mukana ihan joka paikassa, vaihdellen sen mukaan mitä emon päähän pälähtää.

Vierailija kirjoitti:

Mistä te saatte vauvoja ilman miestä?

Mies käy töissä.

Pieni vauva nukkuu suurimman osan päivästä. Syökin enimmäkseen maitovalmisteita.

On hyvin aikaa ottaa suihku ja päikkärit. Laittaa perheelle ruokaa, pestä pyykki jne

Vierailija kirjoitti:

Pieni vauva nukkuu suurimman osan päivästä. Syökin enimmäkseen maitovalmisteita.

On hyvin aikaa ottaa suihku ja päikkärit. Laittaa perheelle ruokaa, pestä pyykki jne

Joku nukkuu joku ei. Meillä nukkui yhden kerran n.3 h päiväunet, luulin että oli joku vialla kun normi oli max 1,5h. Itse kysymykseen, kyllä ehtii kun puhutaan vauvasta sitten kun alkaa liikkua tai pyrkiä ja päästä pystyyn niin tarvitsee olla silmät selässäkin eikä sekään aina riitä.

Jotain on pahasti pielessä, jos äiti ei vauvaltaan ehdi nukkumaan, syömään, käymään suihkussa etc.

Eikö sunkaan lapsella ole isää? Osta kantoliina, voit touhuilla paljon asioita, vaikkei nyt ehkä hellalla letun paistoa tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan niitä vauvoja saatu ennenkin ja hyvin on ehtinyt hoitaa muutkin itseen ja kotiin kuuluvat työt, eikä vauvalle ole käynyt kuinkaan.

Paitsi että, mistä sinä tiedät että kaikki ovat ennen ehtineet hyvin? Ja aika monelle vauvalle on käynyt ennen vanhaan huonosti.

Mutta muuten hyvä yritys.

Ainakin maaseudulla vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten oli tapana, että samassa taloudessa tai ainakin lähellä asui mummoja, lapsettomia tätejä ym., joten kotona oli ehkä lapsenvahtejakin eri tavalla kuin nykyisin.

Itse kävin muutama vuosi sitten lapsuuden kotipaikkakunnan hautausmaalla ja pisti todellakin silmään, että miten paljon siellä oli lasten hautakiviä. Lapsuudenkodin naapurissa esimerkiksi kuoli samanaikaisesti kaksi sisarusta tapaturmaisesti 60-luvulla. Isosta lapsikatraasta saattoi osa kuolla vauvana ja tai kouluikäisenä hukkuen, liikenneonnettomuudessa jne. Kaikille ei todellakaan käynyt hyvin.

Puhut nyt aika vanhoista vuoskymmenistä, 60- luvulla muutettiin kaupunkeihin ja vanhat piiat oli töissä.

Oon 10 lapsen perheestä, yksi kuoli vauvana tuhkarokkoon, siinä se lapsikuolleisuus, en muista kylältäkään (50-luku) lapsia menehtyneen.

Mieheni veli oli kuollut 3- vuotiaana hongkongilaiseen.

Tuo citteri vessaan ja äidin lähelle. Ja itkuisten vauvojen kohdalla muistutan maitoallergiasta, se voi olla rintamaitoakin kohtaan.

Tosi kalliita on apteekista reseptillä saatava maidoton vastike ( kelakorvattava) mutta koliikki loppui siihen. Jos vielä runsasta oksentelua, lapsi lastenlääkärille ja tutkittavaksi.

Ei. Ei se vauvakaan yleensä halua olla koko ajan äidissä kiinni. Kun se nukkuu voit hyvin mennä suihkuun ja syödä yms. Et sinä yölläkään sitä tuijota koko aikaa vaan nukut itsekin sen minkä pystyt, niin hyvin voi jättää päivälläkin pinnasänkyyn siksi aikaa.

Mä ainakin ehdin, mutta siksi että mies oli kesälomalla lapsen syntyessä, ja oli vielä 2 viikkoa kotona. Kun menin isommalle hädälle tai suihkuun, mies huolehti lapsesta. Ja koko vauvavuoden ajan mies on tehnyt etätöitä, joten on kotona. Suihkussa tosin yleensä käyn kun lapsi nukkuu, kakkoshätä sen sijaan ei voi idottaa niin pitkään, mutta jos oon yksin kotona niin käyn vessassa ovi auki.

Nyt kun lapsi on isompi (vuoden) niin oon joskus ottanut hänet kylppäriin leikkimään samaan aikaan kun käyn suihkussa. Hyvin on viihtynyt siinä.

Vierailija kirjoitti:

Aina olen ehtinyt suihkuun ja syömään jne. Itselläni kolme lasta joista kahden vanhemman ikäero on pieni, ei mitään ongelmaa.

Mutta vierestä olen nähnyt miten se voi käydä, sukulaistyttö sai esikoisensa yli kolmekymppisenä ja luki kaikki mahdolliset ohjeet miten vauvan kanssa kuuluu olla. Lopputulos oli se että makasi tuntitolkulla sängyssä vauva tississä kiinni kun jokainen vauvan inahdus tulkittiin näläksi. Jos vauva sattui nukahtamaan niin sen piti antaa nukkua sylissä, omaan sänkyyn tai vaunuihin ei voinut vauvaa siirtää nukkumaan. Veikkaan että hänellä saattoi olla ongelmia päästä suihkuun.

Kiinnostaa, miksi tässä oli oleellista mainita minkä ikäisenä sukulaisesi lapsen sai? Tulee se kuva, että mielestäsi ikä jotenkin selitti äidin käytöstä tai aiheutti sen.

Vauva saa päivällä ruokaa kello 8, 12, 16 ja 20, rintaa 15 minuuttia kerrallaan, yöllä kello 20-08 ei ollenkaan, koska silloin nukutaan. Ruokinnan jälkeen siltä vaihdetaan vaippa ja kerran päivässä se pestään, johon menee korkeintaan 5 minuuttia eli ei lapsen hoitoon päivässä mene kuin joku puolitoista tuntia. Muuten sen täytyy olla yksin vaikka se itkisi miten lujaa tahansa, koska sen täytyy oppia kuuluisuuteen ja siihen, että se ei saa komentaa aikuisia huolehtimaan itsestään.

Ei tarvitse. Ei vauva kuole sillä aikaa kun käyt vessassa. Suihkussa voit käydä kun nukkuu ja jos on heränyt sillä aikaa niin ei haittaa jos on hetken itkenyt.

Vauva sylissäkin voi kyllä syödä.