Lue keskustelun säännöt.
Vuoroviikkolasten vanhemmat itsekkäitä?
30.01.2022 |
Olen aina ihmetellyt joitakin vuoroviikkovanhempia, joiden mielestä eroviikko lapsesta on ns. saavutettu etu, eikä siitä tingitä.
Jos toiselle vanhemmalle sattuu jotain tärkeää omalla viikollaan, eikä voisi hoitaa lapsia, niin toinen vanhempi ei ota lapsia (HUOM. omia lapsia) vaan sen hetkisen vuorovanhemman on etsittävä hoitopaikka vaikka kiven alta. Ei ymmärrä, ei.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No saavatko ydinperheen vanhemmat riemuita silloin kerran vuodessa, jos pääsevät jonnekin kaksistaan?
Sun mielestä ei ole mitään eroa sillä, oletko "lapsivapaalla" kerran vuodessa vai puolet vuodesta?
Ei se puoli vuotta lapsivapaata ole mitään riemua ja jännää tekemistä koko ajan. Yhtälailla sillä eroperheen vanhemmalla voi olla kerran vuodessa sovittu meno, lomamatka kaverin (tai uuden miehen, hui, mikä kirosana!) kanssa ja kyllä sekin harmittaa jos se peruuntuu. Mutta pitäisi vaan aina ja joka tilanteessa olla iloinen, kun saa ekstra-aikaa lapsen kanssa?
Totta kai harmittaa, mutta sellaista se on, kun on tehnyt lapsia. Saattavat ne menot peruuntua senkin takia, että lapsi sairastuu.
Jos ottaa lähivanhemman roolin, niin vastuussa on. Jos etävanhempi päättää esimerkiksi olla ottamatta lapsia, niin se on voi voi, lähivanhempi ei mahda asialle mitään.
Että sellaista se vaan on, että exän spontaani ryyppyreissu tulisi asettaa kaikkien omien sovittujen menojen edelle :D?No ei tosiaankaan tarvitse.
No itse asiassa tarvitsee, jos sinä olet lähivanhempi. Lähivanhempi on loppujen lopuksi aina vastuussa lapsesta, vaikka paperilla olisi etävanhemman lapsiviikko/-viikonloppu. Se olet lain silmissä sinä, joka jätät lapsen heitteille, jos viet tämän sovitusti etävanhemmalle ja lähdet omille menoillesi, vaikka etä ei olisi kotona.
Tietenkään pientä lasta ei jätetä tyhjään asuntoon, jos toinen huoltaja ei olekaan paikalla. Ihan koskee kyllä etävanhempaakin.
Niin, mutta lähivanhempi on silti aina lain mukaan vastuussa lapsesta silloinkin, jos etävanhempi päättää, että nyt ei lastenhoito nappaa, vaikka paperilla olisi hänen viikkonsa.
Tätä ei moni lähivanhempi ymmärrä tai tiedä.
Mutta silloinkin etän pitää pystyä ne lapset fyysisesti toimittamaan lähivanhemmalle ja kertoa, ettei hoida nyt lapsia. Jos lähivanhemmalla on puhelin kiinni/äänettömällä eikä hän ole kotona, etävanhempi on vastuussa lapsista. Ja sillä lähivanhemmalla ei tosiaankaan ole velvollisuutta aina päivystää kotona tai pitää puhelintaan auki.
Itse olen toisinaan lapsivapaalla viikonloppuna töissä.
Eli minunko olisi siltä seisomalta lähdettävä töistä ja mahdollisesti irtisanottava itseni, jos toinen päättää että nyt päästävä harrastukseen ja tuo lapsen minulle ennen aikojaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luojalle kiitos oma eksä on järkevä aikuinen ihminen ja tästä asiasta ei ole koskaan tarvinnut tapella. Meillä ei edes ole mitään tapaamissopimusta/yhteishuoltajuussopimusta tms. mitä näitä nyt onkaan. Lisäksi kummallakin joustava työaika eli ei ole edes tästä kiinni asia.
Menemme siis tilanteen mukaan. Toki aina sovimme hyvissä ajoin milloin lapsi on kumman luona, mutta tarvittaessa joustoa löytyy puolin ja toisin jos tulee yllättäviä menoja tai toinen vanhemmista sairastuu tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No saavatko ydinperheen vanhemmat riemuita silloin kerran vuodessa, jos pääsevät jonnekin kaksistaan?
Sun mielestä ei ole mitään eroa sillä, oletko "lapsivapaalla" kerran vuodessa vai puolet vuodesta?
Ei se puoli vuotta lapsivapaata ole mitään riemua ja jännää tekemistä koko ajan. Yhtälailla sillä eroperheen vanhemmalla voi olla kerran vuodessa sovittu meno, lomamatka kaverin (tai uuden miehen, hui, mikä kirosana!) kanssa ja kyllä sekin harmittaa jos se peruuntuu. Mutta pitäisi vaan aina ja joka tilanteessa olla iloinen, kun saa ekstra-aikaa lapsen kanssa?
Totta kai harmittaa, mutta sellaista se on, kun on tehnyt lapsia. Saattavat ne menot peruuntua senkin takia, että lapsi sairastuu.
Että sellaista se vaan on, että exän spontaani ryyppyreissu tulisi asettaa kaikkien omien sovittujen menojen edelle :D?
No ei tosiaankaan tarvitse.
No itse asiassa tarvitsee, jos sinä olet lähivanhempi. Lähivanhempi on loppujen lopuksi aina vastuussa lapsesta, vaikka paperilla olisi etävanhemman lapsiviikko/-viikonloppu. Se olet lain silmissä sinä, joka jätät lapsen heitteille, jos viet tämän sovitusti etävanhemmalle ja lähdet omille menoillesi, vaikka etä ei olisi kotona.
Tietenkään pientä lasta ei jätetä tyhjään asuntoon, jos toinen huoltaja ei olekaan paikalla. Ihan koskee kyllä etävanhempaakin.
Niin, mutta lähivanhempi on silti aina lain mukaan vastuussa lapsesta silloinkin, jos etävanhempi päättää, että nyt ei lastenhoito nappaa, vaikka paperilla olisi hänen viikkonsa.
Tätä ei moni lähivanhempi ymmärrä tai tiedä.
Mutta silloinkin etän pitää pystyä ne lapset fyysisesti toimittamaan lähivanhemmalle ja kertoa, ettei hoida nyt lapsia. Jos lähivanhemmalla on puhelin kiinni/äänettömällä eikä hän ole kotona, etävanhempi on vastuussa lapsista. Ja sillä lähivanhemmalla ei tosiaankaan ole velvollisuutta aina päivystää kotona tai pitää puhelintaan auki.
Itse olen toisinaan lapsivapaalla viikonloppuna töissä.
Eli minunko olisi siltä seisomalta lähdettävä töistä ja mahdollisesti irtisanottava itseni, jos toinen päättää että nyt päästävä harrastukseen ja tuo lapsen minulle ennen aikojaan?
Miksi sinun pitäisi irtisanoa itsesi?
Meillä tilanne tapaamissopimuksen osalta on varmaan sama kuin monilla muillakin vuoroviikkovanhemmilla eli meillä ei ole lastenvalvojalla vahvistettua tapaamissopimusta (eikä myöskään sopimusta elareista, kun niitä ei kumpikaan maksa).
Eli minulla lähivanhempana ei olisi velvollisuutta antaa lapsiamme eksälle eikä eksällä taas velvollisuutta pitää lapsiaan luonaan puolta ajasta. On siis molempien etu, että mahdolliset joustot luonapitoajoissa tehdään toista vanhempaa kunnioittaen.
Tapaamissopimukset ovat nykyisellään naurettavia sopimuksen irvikuvia, kun ne sitovat sanktioidusti vain lähivanhempaa.
Itse olen toisinaan lapsivapaalla viikonloppuna töissä.
Eli minunko olisi siltä seisomalta lähdettävä töistä ja mahdollisesti irtisanottava itseni, jos toinen päättää että nyt päästävä harrastukseen ja tuo lapsen minulle ennen aikojaan?
Jos olet halunnut lähivanemmaksi tai näin olette sopineet, niin kyllä, vastuussa olet lapsista. Jos etävanhempi päättää olla ottamatta lapsia, niin se on voi voi, etkä voi asialle mitään. Siksihän sinä olet se lähivanhempi, jonka luona on lapsen osoite ja myös rahat tulevat. Yhteishuoltajuus ei tarkoita vuoroviikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No saavatko ydinperheen vanhemmat riemuita silloin kerran vuodessa, jos pääsevät jonnekin kaksistaan?
Sun mielestä ei ole mitään eroa sillä, oletko "lapsivapaalla" kerran vuodessa vai puolet vuodesta?
Ei se puoli vuotta lapsivapaata ole mitään riemua ja jännää tekemistä koko ajan. Yhtälailla sillä eroperheen vanhemmalla voi olla kerran vuodessa sovittu meno, lomamatka kaverin (tai uuden miehen, hui, mikä kirosana!) kanssa ja kyllä sekin harmittaa jos se peruuntuu. Mutta pitäisi vaan aina ja joka tilanteessa olla iloinen, kun saa ekstra-aikaa lapsen kanssa?
Totta kai harmittaa, mutta sellaista se on, kun on tehnyt lapsia. Saattavat ne menot peruuntua senkin takia, että lapsi sairastuu.
Että sellaista se vaan on, että exän spontaani ryyppyreissu tulisi asettaa kaikkien omien sovittujen menojen edelle :D?
No ei tosiaankaan tarvitse.
No itse asiassa tarvitsee, jos sinä olet lähivanhempi. Lähivanhempi on loppujen lopuksi aina vastuussa lapsesta, vaikka paperilla olisi etävanhemman lapsiviikko/-viikonloppu. Se olet lain silmissä sinä, joka jätät lapsen heitteille, jos viet tämän sovitusti etävanhemmalle ja lähdet omille menoillesi, vaikka etä ei olisi kotona.
Tietenkään pientä lasta ei jätetä tyhjään asuntoon, jos toinen huoltaja ei olekaan paikalla. Ihan koskee kyllä etävanhempaakin.
Niin, mutta lähivanhempi on silti aina lain mukaan vastuussa lapsesta silloinkin, jos etävanhempi päättää, että nyt ei lastenhoito nappaa, vaikka paperilla olisi hänen viikkonsa.
Tätä ei moni lähivanhempi ymmärrä tai tiedä.
Mutta silloinkin etän pitää pystyä ne lapset fyysisesti toimittamaan lähivanhemmalle ja kertoa, ettei hoida nyt lapsia. Jos lähivanhemmalla on puhelin kiinni/äänettömällä eikä hän ole kotona, etävanhempi on vastuussa lapsista. Ja sillä lähivanhemmalla ei tosiaankaan ole velvollisuutta aina päivystää kotona tai pitää puhelintaan auki.
Itse olen toisinaan lapsivapaalla viikonloppuna töissä.
Eli minunko olisi siltä seisomalta lähdettävä töistä ja mahdollisesti irtisanottava itseni, jos toinen päättää että nyt päästävä harrastukseen ja tuo lapsen minulle ennen aikojaan?
Ja mikäli näin siis tosiaan voi toimia, niin herää kysymys, että voinko edes tehdä vuorotyötä.
Alallani vuorotyötä ovat yleisiä, eli hyväksyykö te-palvelut syyksi pelkän päivätyön hakemiseen sen, että lapsen toiselle huoltajalle voi tulla tärkeä harrastemeno kesken vuorotyötvuoroni, jolloin minun on oltava valmiina ottamaan lapsi takaisin kotiin siltä seisomalta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No saavatko ydinperheen vanhemmat riemuita silloin kerran vuodessa, jos pääsevät jonnekin kaksistaan?
Sun mielestä ei ole mitään eroa sillä, oletko "lapsivapaalla" kerran vuodessa vai puolet vuodesta?
Ei se puoli vuotta lapsivapaata ole mitään riemua ja jännää tekemistä koko ajan. Yhtälailla sillä eroperheen vanhemmalla voi olla kerran vuodessa sovittu meno, lomamatka kaverin (tai uuden miehen, hui, mikä kirosana!) kanssa ja kyllä sekin harmittaa jos se peruuntuu. Mutta pitäisi vaan aina ja joka tilanteessa olla iloinen, kun saa ekstra-aikaa lapsen kanssa?
Totta kai harmittaa, mutta sellaista se on, kun on tehnyt lapsia. Saattavat ne menot peruuntua senkin takia, että lapsi sairastuu.
Että sellaista se vaan on, että exän spontaani ryyppyreissu tulisi asettaa kaikkien omien sovittujen menojen edelle :D?
No ei tosiaankaan tarvitse.
No itse asiassa tarvitsee, jos sinä olet lähivanhempi. Lähivanhempi on loppujen lopuksi aina vastuussa lapsesta, vaikka paperilla olisi etävanhemman lapsiviikko/-viikonloppu. Se olet lain silmissä sinä, joka jätät lapsen heitteille, jos viet tämän sovitusti etävanhemmalle ja lähdet omille menoillesi, vaikka etä ei olisi kotona.
Tietenkään pientä lasta ei jätetä tyhjään asuntoon, jos toinen huoltaja ei olekaan paikalla. Ihan koskee kyllä etävanhempaakin.
Niin, mutta lähivanhempi on silti aina lain mukaan vastuussa lapsesta silloinkin, jos etävanhempi päättää, että nyt ei lastenhoito nappaa, vaikka paperilla olisi hänen viikkonsa.
Tätä ei moni lähivanhempi ymmärrä tai tiedä.
Mutta silloinkin etän pitää pystyä ne lapset fyysisesti toimittamaan lähivanhemmalle ja kertoa, ettei hoida nyt lapsia. Jos lähivanhemmalla on puhelin kiinni/äänettömällä eikä hän ole kotona, etävanhempi on vastuussa lapsista. Ja sillä lähivanhemmalla ei tosiaankaan ole velvollisuutta aina päivystää kotona tai pitää puhelintaan auki.
Itse olen toisinaan lapsivapaalla viikonloppuna töissä.
Eli minunko olisi siltä seisomalta lähdettävä töistä ja mahdollisesti irtisanottava itseni, jos toinen päättää että nyt päästävä harrastukseen ja tuo lapsen minulle ennen aikojaan?
Ja mikäli näin siis tosiaan voi toimia, niin herää kysymys, että voinko edes tehdä vuorotyötä.
Alallani vuorotyötä ovat yleisiä, eli hyväksyykö te-palvelut syyksi pelkän päivätyön hakemiseen sen, että lapsen toiselle huoltajalle voi tulla tärkeä harrastemeno kesken vuorotyötvuoroni, jolloin minun on oltava valmiina ottamaan lapsi takaisin kotiin siltä seisomalta?
No, onko sun eksä keksinyt harrastemenoja ykskaks omilla viikoillaan? Ai ei, eli ei koske sinua. Mutta pääasia kuitenkin on, että lähivanhempi on tietenkin vastuussa oleva vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellinen jatkaa vielä.
Ihme syyllistämistä noussut esiin tässäkin ketjussa siitä jos lapsivapaalla etävanhempi nauttii elämästään ilman lapsia.
Omasta puolestani voin sanoa, että jos avioerossa jotain hyvää on niin se on ehdottomasti tämä 50/50 asuminen lapsella, edellyttäen että molemmat vanhemmat ymmärtävät roolinsa tässä jutussa ja ovat aikuisia. Kyseinen vanhempi saa parhaat palat molemmista maailmoista. (Lapsen paras tässä ei välttämättä toteudu, mutta sellaista se on tämä elämä.)
Ymmärrän kyllä, että tämä jos mikä takuulla herättää kateuden tunteita ihmisissä, jotka ovat esim. yh:ita tai vaikka todella kyllästyneitä 24/7 vanhemmuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No saavatko ydinperheen vanhemmat riemuita silloin kerran vuodessa, jos pääsevät jonnekin kaksistaan?
Sun mielestä ei ole mitään eroa sillä, oletko "lapsivapaalla" kerran vuodessa vai puolet vuodesta?
Ei se puoli vuotta lapsivapaata ole mitään riemua ja jännää tekemistä koko ajan. Yhtälailla sillä eroperheen vanhemmalla voi olla kerran vuodessa sovittu meno, lomamatka kaverin (tai uuden miehen, hui, mikä kirosana!) kanssa ja kyllä sekin harmittaa jos se peruuntuu. Mutta pitäisi vaan aina ja joka tilanteessa olla iloinen, kun saa ekstra-aikaa lapsen kanssa?
Totta kai harmittaa, mutta sellaista se on, kun on tehnyt lapsia. Saattavat ne menot peruuntua senkin takia, että lapsi sairastuu.
Että sellaista se vaan on, että exän spontaani ryyppyreissu tulisi asettaa kaikkien omien sovittujen menojen edelle :D?
No ei tosiaankaan tarvitse.
No itse asiassa tarvitsee, jos sinä olet lähivanhempi. Lähivanhempi on loppujen lopuksi aina vastuussa lapsesta, vaikka paperilla olisi etävanhemman lapsiviikko/-viikonloppu. Se olet lain silmissä sinä, joka jätät lapsen heitteille, jos viet tämän sovitusti etävanhemmalle ja lähdet omille menoillesi, vaikka etä ei olisi kotona.
Tietenkään pientä lasta ei jätetä tyhjään asuntoon, jos toinen huoltaja ei olekaan paikalla. Ihan koskee kyllä etävanhempaakin.
Niin, mutta lähivanhempi on silti aina lain mukaan vastuussa lapsesta silloinkin, jos etävanhempi päättää, että nyt ei lastenhoito nappaa, vaikka paperilla olisi hänen viikkonsa.
Tätä ei moni lähivanhempi ymmärrä tai tiedä.
Mutta silloinkin etän pitää pystyä ne lapset fyysisesti toimittamaan lähivanhemmalle ja kertoa, ettei hoida nyt lapsia. Jos lähivanhemmalla on puhelin kiinni/äänettömällä eikä hän ole kotona, etävanhempi on vastuussa lapsista. Ja sillä lähivanhemmalla ei tosiaankaan ole velvollisuutta aina päivystää kotona tai pitää puhelintaan auki.
Itse olen toisinaan lapsivapaalla viikonloppuna töissä.
Eli minunko olisi siltä seisomalta lähdettävä töistä ja mahdollisesti irtisanottava itseni, jos toinen päättää että nyt päästävä harrastukseen ja tuo lapsen minulle ennen aikojaan?
Ja mikäli näin siis tosiaan voi toimia, niin herää kysymys, että voinko edes tehdä vuorotyötä.
Alallani vuorotyötä ovat yleisiä, eli hyväksyykö te-palvelut syyksi pelkän päivätyön hakemiseen sen, että lapsen toiselle huoltajalle voi tulla tärkeä harrastemeno kesken vuorotyötvuoroni, jolloin minun on oltava valmiina ottamaan lapsi takaisin kotiin siltä seisomalta?
En nyt ymmärrä tätä jankkaamistasi exän harrastemenosta? Ei varmaan ole kovin yleinen tilanne tuo... mutta jos exäsi on etävanhempi, niin hänellä on oikeus olla tapaamatta lastaan, jolloin sinä lähivanhempana olet vastuussa lapsen hoidon järjestymisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ainakin toivoisin, että lasteni isä pitäisi minua ensisijaisena ”lastenhoitajana” omilla viikoillaan. Olen useita kertoja esittänyt toiveen ja kertonut, että olen mielelläni käytettävissä. Hän ei kuitenkaan halua tuoda lapsia luokseni omien harrastustensa ja menojensa ajaksi, vaan hoidattaa lapset lähes 8-kymppisellä äidillään useita kertoja viikossa, myös iltoja ja yökyliä. Viimeksi tämä iäkäs isoäiti oli hoitamassa koronaa sairastavaa lastamme, kun lapsen isällä oli muuta menoa. Kuumeinen ja väsynyt lapsi soitteli minulle sillä aikaa, kun odottelivat wolt-lähetin tuomaa hese-ateriaa ja stressaantuneen oloinen isoäiti äksyili taustalla. Tilanne on lasten kannalta surullinen (ovat välillä ottaneet puheeksi sen, että harmittaa kun isä ei ehdi heidän kanssaan viettää aikaa omilla viikoillaan) ja usein saan heiltä apeita puheluita isoäidin luota. Toivoisin, että lapset asuisivat luonani kokoaikaisesti, mutta en usko että ex-puolisoni suostuisi siihen ikinä. Isä on lapsille todella tärkeä, joten lapsetkin varmasti protestoisivat tällaista muutosta.
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin toivoisin, että lasteni isä pitäisi minua ensisijaisena ”lastenhoitajana” omilla viikoillaan. Olen useita kertoja esittänyt toiveen ja kertonut, että olen mielelläni käytettävissä. Hän ei kuitenkaan halua tuoda lapsia luokseni omien harrastustensa ja menojensa ajaksi, vaan hoidattaa lapset lähes 8-kymppisellä äidillään useita kertoja viikossa, myös iltoja ja yökyliä. Viimeksi tämä iäkäs isoäiti oli hoitamassa koronaa sairastavaa lastamme, kun lapsen isällä oli muuta menoa. Kuumeinen ja väsynyt lapsi soitteli minulle sillä aikaa, kun odottelivat wolt-lähetin tuomaa hese-ateriaa ja stressaantuneen oloinen isoäiti äksyili taustalla. Tilanne on lasten kannalta surullinen (ovat välillä ottaneet puheeksi sen, että harmittaa kun isä ei ehdi heidän kanssaan viettää aikaa omilla viikoillaan) ja usein saan heiltä apeita puheluita isoäidin luota. Toivoisin, että lapset asuisivat luonani kokoaikaisesti, mutta en usko että ex-puolisoni suostuisi siihen ikinä. Isä on lapsille todella tärkeä, joten lapsetkin varmasti protestoisivat tällaista muutosta.
Ihan varmasti onnistuu jos et vaadi elareita ja isä voi hakea lapset luokseen joustavasti silloin kun hänellä on sopiva hetki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No saavatko ydinperheen vanhemmat riemuita silloin kerran vuodessa, jos pääsevät jonnekin kaksistaan?
Sun mielestä ei ole mitään eroa sillä, oletko "lapsivapaalla" kerran vuodessa vai puolet vuodesta?
Ei se puoli vuotta lapsivapaata ole mitään riemua ja jännää tekemistä koko ajan. Yhtälailla sillä eroperheen vanhemmalla voi olla kerran vuodessa sovittu meno, lomamatka kaverin (tai uuden miehen, hui, mikä kirosana!) kanssa ja kyllä sekin harmittaa jos se peruuntuu. Mutta pitäisi vaan aina ja joka tilanteessa olla iloinen, kun saa ekstra-aikaa lapsen kanssa?
Totta kai harmittaa, mutta sellaista se on, kun on tehnyt lapsia. Saattavat ne menot peruuntua senkin takia, että lapsi sairastuu.
Että sellaista se vaan on, että exän spontaani ryyppyreissu tulisi asettaa kaikkien omien sovittujen menojen edelle :D?
No ei tosiaankaan tarvitse.
No itse asiassa tarvitsee, jos sinä olet lähivanhempi. Lähivanhempi on loppujen lopuksi aina vastuussa lapsesta, vaikka paperilla olisi etävanhemman lapsiviikko/-viikonloppu. Se olet lain silmissä sinä, joka jätät lapsen heitteille, jos viet tämän sovitusti etävanhemmalle ja lähdet omille menoillesi, vaikka etä ei olisi kotona.
Tietenkään pientä lasta ei jätetä tyhjään asuntoon, jos toinen huoltaja ei olekaan paikalla. Ihan koskee kyllä etävanhempaakin.
Niin, mutta lähivanhempi on silti aina lain mukaan vastuussa lapsesta silloinkin, jos etävanhempi päättää, että nyt ei lastenhoito nappaa, vaikka paperilla olisi hänen viikkonsa.
Tätä ei moni lähivanhempi ymmärrä tai tiedä.
Mutta silloinkin etän pitää pystyä ne lapset fyysisesti toimittamaan lähivanhemmalle ja kertoa, ettei hoida nyt lapsia. Jos lähivanhemmalla on puhelin kiinni/äänettömällä eikä hän ole kotona, etävanhempi on vastuussa lapsista. Ja sillä lähivanhemmalla ei tosiaankaan ole velvollisuutta aina päivystää kotona tai pitää puhelintaan auki.
Itse olen toisinaan lapsivapaalla viikonloppuna töissä.
Eli minunko olisi siltä seisomalta lähdettävä töistä ja mahdollisesti irtisanottava itseni, jos toinen päättää että nyt päästävä harrastukseen ja tuo lapsen minulle ennen aikojaan?
Sinun ei tarvitse pomppia eksän soiton mukaan minnekään. Eksä sitten tuo lapset työpaikallesi, jos kehtaa tällaisen vedon tehdä. Tosin tuskin vastaisit eksän soittoon, jos hänellä olisi taipumusta tällaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No saavatko ydinperheen vanhemmat riemuita silloin kerran vuodessa, jos pääsevät jonnekin kaksistaan?
Sun mielestä ei ole mitään eroa sillä, oletko "lapsivapaalla" kerran vuodessa vai puolet vuodesta?
Ei se puoli vuotta lapsivapaata ole mitään riemua ja jännää tekemistä koko ajan. Yhtälailla sillä eroperheen vanhemmalla voi olla kerran vuodessa sovittu meno, lomamatka kaverin (tai uuden miehen, hui, mikä kirosana!) kanssa ja kyllä sekin harmittaa jos se peruuntuu. Mutta pitäisi vaan aina ja joka tilanteessa olla iloinen, kun saa ekstra-aikaa lapsen kanssa?
Totta kai harmittaa, mutta sellaista se on, kun on tehnyt lapsia. Saattavat ne menot peruuntua senkin takia, että lapsi sairastuu.
Että sellaista se vaan on, että exän spontaani ryyppyreissu tulisi asettaa kaikkien omien sovittujen menojen edelle :D?
No ei tosiaankaan tarvitse.
No itse asiassa tarvitsee, jos sinä olet lähivanhempi. Lähivanhempi on loppujen lopuksi aina vastuussa lapsesta, vaikka paperilla olisi etävanhemman lapsiviikko/-viikonloppu. Se olet lain silmissä sinä, joka jätät lapsen heitteille, jos viet tämän sovitusti etävanhemmalle ja lähdet omille menoillesi, vaikka etä ei olisi kotona.
Tietenkään pientä lasta ei jätetä tyhjään asuntoon, jos toinen huoltaja ei olekaan paikalla. Ihan koskee kyllä etävanhempaakin.
Niin, mutta lähivanhempi on silti aina lain mukaan vastuussa lapsesta silloinkin, jos etävanhempi päättää, että nyt ei lastenhoito nappaa, vaikka paperilla olisi hänen viikkonsa.
Tätä ei moni lähivanhempi ymmärrä tai tiedä.
Mutta silloinkin etän pitää pystyä ne lapset fyysisesti toimittamaan lähivanhemmalle ja kertoa, ettei hoida nyt lapsia. Jos lähivanhemmalla on puhelin kiinni/äänettömällä eikä hän ole kotona, etävanhempi on vastuussa lapsista. Ja sillä lähivanhemmalla ei tosiaankaan ole velvollisuutta aina päivystää kotona tai pitää puhelintaan auki.
Itse olen toisinaan lapsivapaalla viikonloppuna töissä.
Eli minunko olisi siltä seisomalta lähdettävä töistä ja mahdollisesti irtisanottava itseni, jos toinen päättää että nyt päästävä harrastukseen ja tuo lapsen minulle ennen aikojaan?
Ja mikäli näin siis tosiaan voi toimia, niin herää kysymys, että voinko edes tehdä vuorotyötä.
Alallani vuorotyötä ovat yleisiä, eli hyväksyykö te-palvelut syyksi pelkän päivätyön hakemiseen sen, että lapsen toiselle huoltajalle voi tulla tärkeä harrastemeno kesken vuorotyötvuoroni, jolloin minun on oltava valmiina ottamaan lapsi takaisin kotiin siltä seisomalta?En nyt ymmärrä tätä jankkaamistasi exän harrastemenosta? Ei varmaan ole kovin yleinen tilanne tuo... mutta jos exäsi on etävanhempi, niin hänellä on oikeus olla tapaamatta lastaan, jolloin sinä lähivanhempana olet vastuussa lapsen hoidon järjestymisestä.
No tätä on käynyt, että lapsi yritetty palauttaa ennen aikojaan vedoten harrastemenoon. Eri asia tietty jos kysytään ja sovitaan, mutta tuossakin pari kertaa käytännössä vain ilmoitettiin, että ollaankin nyt jo tulossa, kun pitääkin mennä paikkaan x.
Siksi tässä pohdinkin, että tosissaanko yhteishuoltajuudessakin toinen voisi periaatteessa kontrolloida toisen elämää niin, että haittaisi jopa työntekoa.
Omalla kohdalla saatu onneksi väännön jälkeen ymmärtämään, että asioista voidaan joustaa, kunhan niistä kysytään (ja ajoissa) ja sovitaan. Mutta ei niin, että niillä poikkeuksilla yritetään rajoittaa ja kontrolloida toisen elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin toivoisin, että lasteni isä pitäisi minua ensisijaisena ”lastenhoitajana” omilla viikoillaan. Olen useita kertoja esittänyt toiveen ja kertonut, että olen mielelläni käytettävissä. Hän ei kuitenkaan halua tuoda lapsia luokseni omien harrastustensa ja menojensa ajaksi, vaan hoidattaa lapset lähes 8-kymppisellä äidillään useita kertoja viikossa, myös iltoja ja yökyliä. Viimeksi tämä iäkäs isoäiti oli hoitamassa koronaa sairastavaa lastamme, kun lapsen isällä oli muuta menoa. Kuumeinen ja väsynyt lapsi soitteli minulle sillä aikaa, kun odottelivat wolt-lähetin tuomaa hese-ateriaa ja stressaantuneen oloinen isoäiti äksyili taustalla. Tilanne on lasten kannalta surullinen (ovat välillä ottaneet puheeksi sen, että harmittaa kun isä ei ehdi heidän kanssaan viettää aikaa omilla viikoillaan) ja usein saan heiltä apeita puheluita isoäidin luota. Toivoisin, että lapset asuisivat luonani kokoaikaisesti, mutta en usko että ex-puolisoni suostuisi siihen ikinä. Isä on lapsille todella tärkeä, joten lapsetkin varmasti protestoisivat tällaista muutosta.
Ihan varmasti onnistuu jos et vaadi elareita ja isä voi hakea lapset luokseen joustavasti silloin kun hänellä on sopiva hetki.
Vaikea uskoa, että olisi mahkuja tähän. Isälle lapset ovat imagosyistä hirveän tärkeitä, ostaa jatkuvasti leluja ja hemmottelee roskaruualla, shoppailureissuilla jne. Hänellä ei ole itsellään ollut isää, isän rooli on hänelle valtavan tärkeä. Valitettavasti omaa aikaansa tai läsnäoloaan hän ei kykene lapsille antamaan, eikä tinkimään omista menoistaan tai asettamaan lasten etua aidosti omansa edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No saavatko ydinperheen vanhemmat riemuita silloin kerran vuodessa, jos pääsevät jonnekin kaksistaan?
Sun mielestä ei ole mitään eroa sillä, oletko "lapsivapaalla" kerran vuodessa vai puolet vuodesta?
Ei se puoli vuotta lapsivapaata ole mitään riemua ja jännää tekemistä koko ajan. Yhtälailla sillä eroperheen vanhemmalla voi olla kerran vuodessa sovittu meno, lomamatka kaverin (tai uuden miehen, hui, mikä kirosana!) kanssa ja kyllä sekin harmittaa jos se peruuntuu. Mutta pitäisi vaan aina ja joka tilanteessa olla iloinen, kun saa ekstra-aikaa lapsen kanssa?
Totta kai harmittaa, mutta sellaista se on, kun on tehnyt lapsia. Saattavat ne menot peruuntua senkin takia, että lapsi sairastuu.
Että sellaista se vaan on, että exän spontaani ryyppyreissu tulisi asettaa kaikkien omien sovittujen menojen edelle :D?
No ei tosiaankaan tarvitse.
No itse asiassa tarvitsee, jos sinä olet lähivanhempi. Lähivanhempi on loppujen lopuksi aina vastuussa lapsesta, vaikka paperilla olisi etävanhemman lapsiviikko/-viikonloppu. Se olet lain silmissä sinä, joka jätät lapsen heitteille, jos viet tämän sovitusti etävanhemmalle ja lähdet omille menoillesi, vaikka etä ei olisi kotona.
Tietenkään pientä lasta ei jätetä tyhjään asuntoon, jos toinen huoltaja ei olekaan paikalla. Ihan koskee kyllä etävanhempaakin.
Niin, mutta lähivanhempi on silti aina lain mukaan vastuussa lapsesta silloinkin, jos etävanhempi päättää, että nyt ei lastenhoito nappaa, vaikka paperilla olisi hänen viikkonsa.
Tätä ei moni lähivanhempi ymmärrä tai tiedä.
Mutta silloinkin etän pitää pystyä ne lapset fyysisesti toimittamaan lähivanhemmalle ja kertoa, ettei hoida nyt lapsia. Jos lähivanhemmalla on puhelin kiinni/äänettömällä eikä hän ole kotona, etävanhempi on vastuussa lapsista. Ja sillä lähivanhemmalla ei tosiaankaan ole velvollisuutta aina päivystää kotona tai pitää puhelintaan auki.
Itse olen toisinaan lapsivapaalla viikonloppuna töissä.
Eli minunko olisi siltä seisomalta lähdettävä töistä ja mahdollisesti irtisanottava itseni, jos toinen päättää että nyt päästävä harrastukseen ja tuo lapsen minulle ennen aikojaan?
Jos olet lähivanhempi, niin olet tietyllä tavalla aina "kiinnitettynä" lapseesi, kuten ydinperheen vanhemmatkin. Lapsen etua ja mielipidettä on kuultava, ja lapsi saattaa halutakin kesken viikon lähivanhemmalle, tai teini saattaa kieltäytyä kokonaan menemästä toiselle vanhemmalleen. Eikä lasta voi pakottaa, vaikka lähivanhemmalla olisi suunniteltuja menoja.
Mitä jos etävanhempi ei halua tavata lastaan?
Joskus tilanne voi olla myös se, että vanhempi ei ole halukas tapaamaan lastaan. Vanhempi ei välttämättä pidä lapseen yhteyttä lainkaan tai jättää käyttämättä vahvistetun tapaamisoikeuden. Vanhempaa ei voi pakottaa lapsen tapaamiseen esimerkiksi sakon uhalla. Tällainen menettely ei olisi lapsen edun mukaista.
Yhteishuoltajuus ei tarkoita lasten vuoroviikkoasumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No saavatko ydinperheen vanhemmat riemuita silloin kerran vuodessa, jos pääsevät jonnekin kaksistaan?
Sun mielestä ei ole mitään eroa sillä, oletko "lapsivapaalla" kerran vuodessa vai puolet vuodesta?
Ei se puoli vuotta lapsivapaata ole mitään riemua ja jännää tekemistä koko ajan. Yhtälailla sillä eroperheen vanhemmalla voi olla kerran vuodessa sovittu meno, lomamatka kaverin (tai uuden miehen, hui, mikä kirosana!) kanssa ja kyllä sekin harmittaa jos se peruuntuu. Mutta pitäisi vaan aina ja joka tilanteessa olla iloinen, kun saa ekstra-aikaa lapsen kanssa?
Totta kai harmittaa, mutta sellaista se on, kun on tehnyt lapsia. Saattavat ne menot peruuntua senkin takia, että lapsi sairastuu.
Että sellaista se vaan on, että exän spontaani ryyppyreissu tulisi asettaa kaikkien omien sovittujen menojen edelle :D?
No ei tosiaankaan tarvitse.
No itse asiassa tarvitsee, jos sinä olet lähivanhempi. Lähivanhempi on loppujen lopuksi aina vastuussa lapsesta, vaikka paperilla olisi etävanhemman lapsiviikko/-viikonloppu. Se olet lain silmissä sinä, joka jätät lapsen heitteille, jos viet tämän sovitusti etävanhemmalle ja lähdet omille menoillesi, vaikka etä ei olisi kotona.
Tietenkään pientä lasta ei jätetä tyhjään asuntoon, jos toinen huoltaja ei olekaan paikalla. Ihan koskee kyllä etävanhempaakin.
Niin, mutta lähivanhempi on silti aina lain mukaan vastuussa lapsesta silloinkin, jos etävanhempi päättää, että nyt ei lastenhoito nappaa, vaikka paperilla olisi hänen viikkonsa.
Tätä ei moni lähivanhempi ymmärrä tai tiedä.
Mutta silloinkin etän pitää pystyä ne lapset fyysisesti toimittamaan lähivanhemmalle ja kertoa, ettei hoida nyt lapsia. Jos lähivanhemmalla on puhelin kiinni/äänettömällä eikä hän ole kotona, etävanhempi on vastuussa lapsista. Ja sillä lähivanhemmalla ei tosiaankaan ole velvollisuutta aina päivystää kotona tai pitää puhelintaan auki.
Itse olen toisinaan lapsivapaalla viikonloppuna töissä.
Eli minunko olisi siltä seisomalta lähdettävä töistä ja mahdollisesti irtisanottava itseni, jos toinen päättää että nyt päästävä harrastukseen ja tuo lapsen minulle ennen aikojaan?
Jos olet lähivanhempi, niin olet tietyllä tavalla aina "kiinnitettynä" lapseesi, kuten ydinperheen vanhemmatkin. Lapsen etua ja mielipidettä on kuultava, ja lapsi saattaa halutakin kesken viikon lähivanhemmalle, tai teini saattaa kieltäytyä kokonaan menemästä toiselle vanhemmalleen. Eikä lasta voi pakottaa, vaikka lähivanhemmalla olisi suunniteltuja menoja.
Tässä onkin sitten iso epäkohta, jos yhteishuoltajuudessa toisella on käytännössä yksinhuoltajan vastuu, toisella taas oikeuksia muttei lainkaan vastuuta.
Itse vertaisin ydinperheen tilannetta niin, että tulisiko vuorotyötä tekevän vanhemman palata töistään kotiin heti, jos lapsi ilmoittaa ettei halua olla kotona toisen vanhemman kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No saavatko ydinperheen vanhemmat riemuita silloin kerran vuodessa, jos pääsevät jonnekin kaksistaan?
Sun mielestä ei ole mitään eroa sillä, oletko "lapsivapaalla" kerran vuodessa vai puolet vuodesta?
Ei se puoli vuotta lapsivapaata ole mitään riemua ja jännää tekemistä koko ajan. Yhtälailla sillä eroperheen vanhemmalla voi olla kerran vuodessa sovittu meno, lomamatka kaverin (tai uuden miehen, hui, mikä kirosana!) kanssa ja kyllä sekin harmittaa jos se peruuntuu. Mutta pitäisi vaan aina ja joka tilanteessa olla iloinen, kun saa ekstra-aikaa lapsen kanssa?
Totta kai harmittaa, mutta sellaista se on, kun on tehnyt lapsia. Saattavat ne menot peruuntua senkin takia, että lapsi sairastuu.
Että sellaista se vaan on, että exän spontaani ryyppyreissu tulisi asettaa kaikkien omien sovittujen menojen edelle :D?
No ei tosiaankaan tarvitse.
No itse asiassa tarvitsee, jos sinä olet lähivanhempi. Lähivanhempi on loppujen lopuksi aina vastuussa lapsesta, vaikka paperilla olisi etävanhemman lapsiviikko/-viikonloppu. Se olet lain silmissä sinä, joka jätät lapsen heitteille, jos viet tämän sovitusti etävanhemmalle ja lähdet omille menoillesi, vaikka etä ei olisi kotona.
Tietenkään pientä lasta ei jätetä tyhjään asuntoon, jos toinen huoltaja ei olekaan paikalla. Ihan koskee kyllä etävanhempaakin.
Niin, mutta lähivanhempi on silti aina lain mukaan vastuussa lapsesta silloinkin, jos etävanhempi päättää, että nyt ei lastenhoito nappaa, vaikka paperilla olisi hänen viikkonsa.
Tätä ei moni lähivanhempi ymmärrä tai tiedä.
Mutta silloinkin etän pitää pystyä ne lapset fyysisesti toimittamaan lähivanhemmalle ja kertoa, ettei hoida nyt lapsia. Jos lähivanhemmalla on puhelin kiinni/äänettömällä eikä hän ole kotona, etävanhempi on vastuussa lapsista. Ja sillä lähivanhemmalla ei tosiaankaan ole velvollisuutta aina päivystää kotona tai pitää puhelintaan auki.
Itse olen toisinaan lapsivapaalla viikonloppuna töissä.
Eli minunko olisi siltä seisomalta lähdettävä töistä ja mahdollisesti irtisanottava itseni, jos toinen päättää että nyt päästävä harrastukseen ja tuo lapsen minulle ennen aikojaan?
Jos olet lähivanhempi, niin olet tietyllä tavalla aina "kiinnitettynä" lapseesi, kuten ydinperheen vanhemmatkin. Lapsen etua ja mielipidettä on kuultava, ja lapsi saattaa halutakin kesken viikon lähivanhemmalle, tai teini saattaa kieltäytyä kokonaan menemästä toiselle vanhemmalleen. Eikä lasta voi pakottaa, vaikka lähivanhemmalla olisi suunniteltuja menoja.
Jos lapsi on jo teini, voi aivan hyvin tehdä vuorotöitä.
Meillä ei ole exän kanssa tapaamissopimusta, jos eksä alkaisi temppuilemaan ja palauttelemaan lapsia miten sattuu, lapset eivät menisi eksälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin toivoisin, että lasteni isä pitäisi minua ensisijaisena ”lastenhoitajana” omilla viikoillaan. Olen useita kertoja esittänyt toiveen ja kertonut, että olen mielelläni käytettävissä. Hän ei kuitenkaan halua tuoda lapsia luokseni omien harrastustensa ja menojensa ajaksi, vaan hoidattaa lapset lähes 8-kymppisellä äidillään useita kertoja viikossa, myös iltoja ja yökyliä. Viimeksi tämä iäkäs isoäiti oli hoitamassa koronaa sairastavaa lastamme, kun lapsen isällä oli muuta menoa. Kuumeinen ja väsynyt lapsi soitteli minulle sillä aikaa, kun odottelivat wolt-lähetin tuomaa hese-ateriaa ja stressaantuneen oloinen isoäiti äksyili taustalla. Tilanne on lasten kannalta surullinen (ovat välillä ottaneet puheeksi sen, että harmittaa kun isä ei ehdi heidän kanssaan viettää aikaa omilla viikoillaan) ja usein saan heiltä apeita puheluita isoäidin luota. Toivoisin, että lapset asuisivat luonani kokoaikaisesti, mutta en usko että ex-puolisoni suostuisi siihen ikinä. Isä on lapsille todella tärkeä, joten lapsetkin varmasti protestoisivat tällaista muutosta.
Ihan varmasti onnistuu jos et vaadi elareita ja isä voi hakea lapset luokseen joustavasti silloin kun hänellä on sopiva hetki.
Ei herranen aika, mikä älyvapaa heitto. Et kai tosissasi tuollaista ehdota? Tietenkin kummallakin vanhemmalla on elatusvastuu lapsistaan, niinhän se on parisuhteen aikanakin. Etävanhempi ei voi noin vain päättää, että nytpä otan lapset, kun sehän tarkoittaa sitä, että lähivanhemman ja lasten pitää olla joka hetki päivystysvalmiudessa. Lähivanhemmalla ja lapsilla voi olla muuta sovittuna eivätkä he ole edes kotona. Ettei vaan lapseton mies tuollaista ehdottele?
Itse olen toisinaan lapsivapaalla viikonloppuna töissä.
Eli minunko olisi siltä seisomalta lähdettävä töistä ja mahdollisesti irtisanottava itseni, jos toinen päättää että nyt päästävä harrastukseen ja tuo lapsen minulle ennen aikojaan?