Aivan loppu vauvan kanssa, vauvaa enemmän toivonut mies huomasi ettei tämä olekaan ruusuilla tanssimista ja palasi eksänsä kanssa yhteen
Vauva ei kiinnosta häntä, kun tajusi miten raskasta tämä on. On kahden kuukauden aikana hoitanut vauvaa yhteensä ehkä 5-6 tuntia, että olen päässyt edes suihkuun. Tukiverkostoa ei ole ja hoitajaan ei ole varaa, kun isänsä ei hoida edes elatusmaksuja. Ja vauva ei juo pullosta, eikä hoitaja luonnollisesti voi imettää. Toimin ns. tuttina jatkuvasti, vauva rääkyy heti kun irrottaa rinnasta. Nukkuu 2-3h pätkiä hyvinä öinä. Minä nukahtelen istualteen, unohtelen asioita ja tavaroita minne sattuu. Itkeskelen pitkin päivää ja öitä. Tulen kohta hulluksi, neuvolasta en saa kun syyllistämistä. Mitäs menin tekemään vauvan epäluotettavan miehen kanssa. Hän siis oli se, jolla oli meistä se vauvakuume, minä olin kannalla, että vauva saa tulla jos on tullakseen. Näin ei saisi sanoa, mutta vaikka vauva on rakas, haluaisin edes palan entistä elämääni takaisin.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa vaiheessa on rankkaa, mutta kyllä se iloksi muuttuu. Kannattaa etsiä uusi parempi mies, jonka lapsi saa isäkseen. Ei ehkä ihan vielä, mutta vuoden päästä.
miksi kukaan mies haluaisi elättää toisen miehen lasta?
Mistä toisesta miehestä tämä autisti jankuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen pitää aina miettiä, pärjäisikö lapsen kanssa myös yksin. Tämä on fakta vaikka kuinka nykyään yritetään ajaa tasa-arvoa.
Tämä. Kannattaa aina varautua siihen, että lopulta mies olisikin sika. En sano tätä pahalla tai syyllistääkseni, vaan ihan vinkkinä siskot.
Nykyään ei kenelläkään ole pakkoa jäädä esimerkiksi huonoon avioliittoon.
Avioliitto voi olla huono jo ennen lapsen saamista, ja lapsen syntymän jälkeen tilanne saattaa pahentua entisestään. Kenelläkään ei ole velvollisuutta elää avioliitossa tahtomattaan, oli lapsia sitten 1 tai 10. Elatusvelvollisuus sensijaan on molemmilla vanhemmilla.
Ikävä kyllä, elatusvelvollisuus on miehellä. Nainen valehtelee syövänsä pillereitä ja tekee reikiä kondomiin ja sitten mies maksaa 18 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen pitää aina miettiä, pärjäisikö lapsen kanssa myös yksin. Tämä on fakta vaikka kuinka nykyään yritetään ajaa tasa-arvoa.
Tämä. Kannattaa aina varautua siihen, että lopulta mies olisikin sika. En sano tätä pahalla tai syyllistääkseni, vaan ihan vinkkinä siskot.
Nykyään ei kenelläkään ole pakkoa jäädä esimerkiksi huonoon avioliittoon.
Avioliitto voi olla huono jo ennen lapsen saamista, ja lapsen syntymän jälkeen tilanne saattaa pahentua entisestään. Kenelläkään ei ole velvollisuutta elää avioliitossa tahtomattaan, oli lapsia sitten 1 tai 10. Elatusvelvollisuus sensijaan on molemmilla vanhemmilla.Ikävä kyllä, elatusvelvollisuus on miehellä. Nainen valehtelee syövänsä pillereitä ja tekee reikiä kondomiin ja sitten mies maksaa 18 vuotta
Sähän lupasit näyttää esimerkkiä ottamalla vasektomian. Etkö malttanutkaan varata aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että kumpaakaan teistä ei kiinnosta eikä huvita vauvan hoitaminen, mutta sinä teet sitä velvollisuudesta.
Adoptio hyvään perheeseen olisi lapselle paras.
Onko joidenkin mielestä oikeasti vauvan kanssa koko ajan mukavaa? Minusta vauva-aika on aivan hirveää. Ja kyllä, velvollisuus on hoitaa vauvaa. Itse en ole kokenut mitään hullaantumista ja rakastumista kehenkään lapseeni välittömästi heidän synnyttyään. Rakkaus ja vahva side syntyneet pikkuhiljaa kun vauva kasvaa ja lapsen oppii tuntemaan.
Rakastan äitinä olemista ja lapsiani, mutta kyllä se vauva-aika on kaikkea muuta kuin ihanaa. 1-2-vuotiaasta alkaen alkaa se todellinen ilo ja onnellisuus lapsesta.
Vierastan myös vauvakuumeesta puhumista. Lapsikuume se on. Se vauva-aika on vain välttämätön riesa ennen kuin pystyy oikeasti nauttimaan.
Omat lapset ovat jo isoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JOS tilanne olisi tosi, neuvoisin varaamaan ajan psykologille: yleensä vauvan trauma hellittää nopeammin.
Hän tarvitsee pikaisesti lapsenhoitoapua, jotta voisi hetken nukkua rauhassa.
Jos ei tipu kuin tunti psykologin pakeilla niin varmaan hänenkin sohvallaan voi tempaista kunnon tirsat. - Olisi kerrankin konkreettista apua "terapiasta".
Ehkä olisi pitänyt miettiä enste eikä vaivata muita oman typerän päätöksensä takia.
Ehkä mies olisi voinut miettiä enste eikä tehdä vauvaa jota ei sitten haluakaan hoitaa.
Ehkä se mies ei halunnut "tehdä" vauvaa. Naiset ovat kavalia.
Vierailija kirjoitti:
Naisen pitää aina miettiä, pärjäisikö lapsen kanssa myös yksin. Tämä on fakta vaikka kuinka nykyään yritetään ajaa tasa-arvoa.
Mies petti vaimoaan tutun naisen kanssa. Iso vika oli miehessä, mutta en myöskään käsitä naista, joka ryhtyy pettämään varatun miehen kanssa ja nyt on sitten koti rikottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JOS tilanne olisi tosi, neuvoisin varaamaan ajan psykologille: yleensä vauvan trauma hellittää nopeammin.
Hän tarvitsee pikaisesti lapsenhoitoapua, jotta voisi hetken nukkua rauhassa.
Jos ei tipu kuin tunti psykologin pakeilla niin varmaan hänenkin sohvallaan voi tempaista kunnon tirsat. - Olisi kerrankin konkreettista apua "terapiasta".
Ehkä olisi pitänyt miettiä enste eikä vaivata muita oman typerän päätöksensä takia.
Ehkä mies olisi voinut miettiä enste eikä tehdä vauvaa jota ei sitten haluakaan hoitaa.
Ehkä se mies ei halunnut "tehdä" vauvaa. Naiset ovat kavalia.
Miksi muuten vietät vauvapalstan vauva-keskustelussa aikaa? Kuulostaa, että säästyt kyllä naiselta elämässäsi, ei hätää siis. :)
Mistä päättelit, että olen mies? Tai miesoletettu. Vai päättelinkö minä väärin?
Sen siitä saa kun menee tekemään lapsia renttujen kanssa. Olisi meitä kunnonkin miehiä ollut, mutta ei tainnut kelvata APlle vaan piti olla jotain vähän erikoisempaa.
Itte oon justiinsa tämmöinen kiltti ja kunnollinen, vastuullinen mies mutta eipä oo paljoa naisia kiinnostanut. Siinäpä saat sitten yhoona lapses kasvatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JOS tilanne olisi tosi, neuvoisin varaamaan ajan psykologille: yleensä vauvan trauma hellittää nopeammin.
Hän tarvitsee pikaisesti lapsenhoitoapua, jotta voisi hetken nukkua rauhassa.
Jos ei tipu kuin tunti psykologin pakeilla niin varmaan hänenkin sohvallaan voi tempaista kunnon tirsat. - Olisi kerrankin konkreettista apua "terapiasta".
Ehkä olisi pitänyt miettiä enste eikä vaivata muita oman typerän päätöksensä takia.
Ehkä mies olisi voinut miettiä enste eikä tehdä vauvaa jota ei sitten haluakaan hoitaa.
Ehkä se mies ei halunnut "tehdä" vauvaa. Naiset ovat kavalia.
Tarkoitat siis että äitisi oli kavala 😢 kun eihän sinulla taida oikein muista naisista kokemusta olla.
Ei minulla ole kokemusta edes äidistä.
Voimia aloittajalle ❤️
Selviät kyllä.
Kehtaisitko pyytää sukulaisten apua uudelleen? Suomalaiset ovat kulttuurisesti umpimielisiä mutta jos tajuavat että oikeasti on hätä, voivat tulla avuksi, on kokemukseni. Monesti ajatellaan "ettei halua häiritä", mikä olisi nyt tarpeen.
MLL ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto (YVPL) auttaa yksinhuoltajia.
Onko varaa lastenhoitajaan?
Näistä ketjuista tulee mieleem, ettei patriarkaalinen yhteiskunta ole hävinnyt minnekään ja feminismiä tarvitaan. Kunpa isät ymmärtäisivät, miten paljon kärsimystä he voivat aiheuttaa lapsilleen. Lapsi on aina viaton.
ÄLÄ AP VALITA! ITSE OLET HUONOON JAMAAN ITSESI SAATTANUT.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa ikäviä kommentteja taas. Ja täysin turhia.
Sinä olet nyt tosi raskaassa ja vastuullisessa tilanteessa ja varmaan tuntuu siltä, etteei ole mitään ulospääsyä. Voit kuitenkin olla varma, että jokainen päivä on yksi päivä kohti helpompaa elämää. Vaikka aika tuntuu nyt matelevan, se kuluu ja nopeasti kuluukin. Varmaan muistat, millaista oli vuosi sitten? Eikö vain aika olekin mennyt äkkiä?
On surullista, jos sinulla ei ole ketään, joka voisi tulla auttamaan. Ei siis yhtään sukulaista tai ystävää missään? Entä miehen vanhemmat? Voisiko Mll:sta tai seurakunnasta saada apua tai kunnan perhepalveluista?
Sinut on epäreilusti jätetty yksin. Voisitko millään kääntää asian niin, että juuri sinä olet saanut tilaisuuden kasvattaa lapsesi yksin, sinä olet hänelle tärkein ja läheisin ihminen ja sinä ja vain sinä saat nähdä kaikki lapsen kasvamiseen liittyvät hienot hetket.
Toivotan sinulle voimia ja rohkeutta!
Ilmeisesti olet uusi täällä? Tämän saman satutädin tunnistaa noista kilometrin pitkistä otsikoista, joissa on jo suurin osa sadusta. Ehkä joko is:n toimittaja joka hakee aiheita. Tai sitten joku harhainen jolla ei ole oikeassa elämässä sisältöä.
Tunnen ihan tosielämässä lastaan katuvan äidin.
Niin tunnen minäkin. Tuo muija yrittää saada minut hoitamaan lastaan, että itse pääsisi baariin. Ei onnistu. En missään tapauksessa ota hoitoon parkuvaa vauvaa.
miksi näille baarijakajille tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia käyttää ehkäisyä?
Kun korvien välissä ei ole muuta kuin kosteita sahajauhoja.
Minulla oli ns helppo ja hyvin nukkuva vauva, sekä kotona mies joka osallistui hoitamiseen ja siltikin olin ajoittain ihan rikki. Mietin monesti, että miten yh:t selviää, joten ymmärrän, että sinulla on varmasti tosi raskasta.
Jos vauva on vielä alle 6kk niin tsempiksi voisin sanoa, että ne on ne raskaimmat kuukaudet, erityisesti 2 ja 3 kuukausi. Kannattaa myös perehtyä tiheän imun kausiin, voiko teillä olla nyt meneillään sellainen? Itselleni tiheänimun kauden intensiivisyys tuli shokkina, mutta helpotti kun tajusi mistä on kyse.
Elämä oli niin helppoa ilman lasta, mutta lapsenkin kanssa se elämä koko ajan helpottuu ja ajan kanssa tulee asioita, mitä ilman et haluaisi elää <3
Varaa aika lastenvalvojalle, että saatte huoltajuus hommat sovittua ja sulle elatusmaksut. Tästä ei kannata joustaa. Kerro neuvolassa, että tarvitsette apua. Lähde käymään perhekerhoissa jne (kaupunki ja seurakunta järjestää). Vaikka lähteminen tuntui monesti tosi hankalalta niin sitä suuremmalla syyllä kannatti aina lähteä. Muiden äitien näkeminen helpotti ja myös sitä kautta löydät apuja muista lähialueen ihmisistä.
Voisitko saada teille tukiperheen? On paljon ihmisiä, jotka toivoisivat saavansa lapsenlapsen, mutta eivät ole sitä saaneet ja varmaan niin mielellään tulisivat osaksi lapsesi elämää. Tätä vaihtoehtoa kannattaa kysellä sosiaalitoimistosta, punaiselta ristiltä tai vaikka tehdä oma ilmoitus jonnekkin (ottaen tietenkin turvallisuus asiat huomioon).
Tsemppiä, sinä selviät! Pääasia vaan on, että nyt toimit helpottaaksesi elämäänne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa ikäviä kommentteja taas. Ja täysin turhia.
Sinä olet nyt tosi raskaassa ja vastuullisessa tilanteessa ja varmaan tuntuu siltä, etteei ole mitään ulospääsyä. Voit kuitenkin olla varma, että jokainen päivä on yksi päivä kohti helpompaa elämää. Vaikka aika tuntuu nyt matelevan, se kuluu ja nopeasti kuluukin. Varmaan muistat, millaista oli vuosi sitten? Eikö vain aika olekin mennyt äkkiä?
On surullista, jos sinulla ei ole ketään, joka voisi tulla auttamaan. Ei siis yhtään sukulaista tai ystävää missään? Entä miehen vanhemmat? Voisiko Mll:sta tai seurakunnasta saada apua tai kunnan perhepalveluista?
Sinut on epäreilusti jätetty yksin. Voisitko millään kääntää asian niin, että juuri sinä olet saanut tilaisuuden kasvattaa lapsesi yksin, sinä olet hänelle tärkein ja läheisin ihminen ja sinä ja vain sinä saat nähdä kaikki lapsen kasvamiseen liittyvät hienot hetket.
Toivotan sinulle voimia ja rohkeutta!
Tätä ei voi olla komppaamatta. Lisäisin vielä pari asiaa omasta puolestani: Nukahtamisen estämistä ja unesta herättämistä käytetään monin paikoin kidutuskeinona. Muista tämä, jos mietit, ettet saisi toivoa edes palaa vanhasta elämästäsi takaisin. Kukaan ei halua kärsiä väsymyksestä ja katkeilleista unista. On siis aivan luonollista toivoa kokevansa jotakin sellaista hyvää, jota aikaisemmin koki eli unta ja nukkumista. Se, että lapsesi aiheuttaa tämän unettomuuden, ei poista tätä tosiasiaa.
Seuraavia ajatuksia tuli myös mieleen: mies on tehnyt väärin monella tapaa, sinä et. Neuvola on tehnyt virkavirheen. Siitä pitäisi tehdä valitus korkeammalle taholle. Voi olla kuitenkin ettet jaksa juuri nyt. Älä siis syyllistä itseäsi siitä. Ota kuitenkin johtoon yhteyttä ja vaadit terveydenhoitajan vaihdosta siitä syystä, että sinua on tästä syyllistetty. Neuvolan kuulusi auttaa, kuunnella ja ohjata saamaan apua muualta. Ei syyllistää sinua, jota on miehen kannalta kohdeltu törkeästi.
Onko paikkakuntanne nettisivuilla huoli-nappia? Sellainen on monella kunnalla/kaupungilla. Jos yrität etsiä sen, ja kirjoittaa sitten lomakkeeseen, mikä tilanteesi on. Voit myös soittaa huomenna kaupungin sosiaalitoimeen ja pyytää apua perhetyöstä.
Tässä kohtaa muistutan, että mikäli sinulle tulee väsymyksestä johtuen olo, että voisit vahingoittaa vauvaa, niin laita lapsi vaikka yksin huutamaan pinnasänkyyn ja mene itse rauhoittumaan ulos asunnosta. Jos tulee täysi uupumus, niin soita 112 ja pyydä ohjaamaan lastensuojeluun. Ja sitten kerrot tilanteesi. Väsymys voi luoda karmeita tilanteita, varsinkin, jos on täysin jätetty yksin. Ja sinut on. Neuvolastakin pyysit apua, mutta sen sijaan taakkaasi lisättiin.
Oletteko sopineet elatusmaksut lastenvalvojan luona? Jos ette, niin sinne myös. Jos taas olette ja mies ei elareita maksa, niin ilmoitus Kelaan/elatusmaksut perintään. Tässä vaiheessa sitten kerron, että moni, joka on käyttäytynyt samalla tavalla kuin miehesi alkaa todennäköisesti tässä vaiheessa uhkailla sillä, että jos aiheutat hänelle hankaluuksia vaatimalla niitä elareita ja hänelle tulee ongelmia maksumerkintöjen yms. kanssa, niin hän ei sitten tapaa lastaan. Muista olla kova: Se on vain uhkailua ja sinänsä ei tilannetta muuta. eihän mies ole nytkään lastaan tavannut. 5-6 tuntia useamman kuukauden aikana ei ole mitään.
Seurakunnasta toisiaan voit pyytää apua. Diakonit auttavat monesti etsimään/hakemaan sitä apua väsyneiden, masentuneiden yms kanssa. Lisäksi heillä on tietoa paikkakunnan avuntarjoajista. Hoitavat myös asiakkaiden kanssa paperisotaa. Jos et esim. itse jaksa miettiä, että miten jokin asia pyydetään, niin he auttavat. Jaksaisitko tänään kirjoittaa diakonille? Vaikka kopioiden tuon aloituksesi.
Lopuksi: sinä olet tärkeä ja lapsesi on tärkeä. SInua on monella tapaa kohdeltu huonosti. Sinun ja lapsesi kuuluu saada tukea. Jos kukaan ei juuri tällä hetkellä voi hoitaa lasta esim. ulkolenkittelyjä huomioimatta, niin esim kodinhoitoavusta yms. saattaa olla apua.
Jaksaako joku edes lukea näin pitkiä juttuja? Kopioiminenkin otti koville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa ikäviä kommentteja taas. Ja täysin turhia.
Sinä olet nyt tosi raskaassa ja vastuullisessa tilanteessa ja varmaan tuntuu siltä, etteei ole mitään ulospääsyä. Voit kuitenkin olla varma, että jokainen päivä on yksi päivä kohti helpompaa elämää. Vaikka aika tuntuu nyt matelevan, se kuluu ja nopeasti kuluukin. Varmaan muistat, millaista oli vuosi sitten? Eikö vain aika olekin mennyt äkkiä?
On surullista, jos sinulla ei ole ketään, joka voisi tulla auttamaan. Ei siis yhtään sukulaista tai ystävää missään? Entä miehen vanhemmat? Voisiko Mll:sta tai seurakunnasta saada apua tai kunnan perhepalveluista?
Sinut on epäreilusti jätetty yksin. Voisitko millään kääntää asian niin, että juuri sinä olet saanut tilaisuuden kasvattaa lapsesi yksin, sinä olet hänelle tärkein ja läheisin ihminen ja sinä ja vain sinä saat nähdä kaikki lapsen kasvamiseen liittyvät hienot hetket.
Toivotan sinulle voimia ja rohkeutta!
Tätä ei voi olla komppaamatta. Lisäisin vielä pari asiaa omasta puolestani: Nukahtamisen estämistä ja unesta herättämistä käytetään monin paikoin kidutuskeinona. Muista tämä, jos mietit, ettet saisi toivoa edes palaa vanhasta elämästäsi takaisin. Kukaan ei halua kärsiä väsymyksestä ja katkeilleista unista. On siis aivan luonollista toivoa kokevansa jotakin sellaista hyvää, jota aikaisemmin koki eli unta ja nukkumista. Se, että lapsesi aiheuttaa tämän unettomuuden, ei poista tätä tosiasiaa.
Seuraavia ajatuksia tuli myös mieleen: mies on tehnyt väärin monella tapaa, sinä et. Neuvola on tehnyt virkavirheen. Siitä pitäisi tehdä valitus korkeammalle taholle. Voi olla kuitenkin ettet jaksa juuri nyt. Älä siis syyllistä itseäsi siitä. Ota kuitenkin johtoon yhteyttä ja vaadit terveydenhoitajan vaihdosta siitä syystä, että sinua on tästä syyllistetty. Neuvolan kuulusi auttaa, kuunnella ja ohjata saamaan apua muualta. Ei syyllistää sinua, jota on miehen kannalta kohdeltu törkeästi.
Onko paikkakuntanne nettisivuilla huoli-nappia? Sellainen on monella kunnalla/kaupungilla. Jos yrität etsiä sen, ja kirjoittaa sitten lomakkeeseen, mikä tilanteesi on. Voit myös soittaa huomenna kaupungin sosiaalitoimeen ja pyytää apua perhetyöstä.
Tässä kohtaa muistutan, että mikäli sinulle tulee väsymyksestä johtuen olo, että voisit vahingoittaa vauvaa, niin laita lapsi vaikka yksin huutamaan pinnasänkyyn ja mene itse rauhoittumaan ulos asunnosta. Jos tulee täysi uupumus, niin soita 112 ja pyydä ohjaamaan lastensuojeluun. Ja sitten kerrot tilanteesi. Väsymys voi luoda karmeita tilanteita, varsinkin, jos on täysin jätetty yksin. Ja sinut on. Neuvolastakin pyysit apua, mutta sen sijaan taakkaasi lisättiin.
Oletteko sopineet elatusmaksut lastenvalvojan luona? Jos ette, niin sinne myös. Jos taas olette ja mies ei elareita maksa, niin ilmoitus Kelaan/elatusmaksut perintään. Tässä vaiheessa sitten kerron, että moni, joka on käyttäytynyt samalla tavalla kuin miehesi alkaa todennäköisesti tässä vaiheessa uhkailla sillä, että jos aiheutat hänelle hankaluuksia vaatimalla niitä elareita ja hänelle tulee ongelmia maksumerkintöjen yms. kanssa, niin hän ei sitten tapaa lastaan. Muista olla kova: Se on vain uhkailua ja sinänsä ei tilannetta muuta. eihän mies ole nytkään lastaan tavannut. 5-6 tuntia useamman kuukauden aikana ei ole mitään.
Seurakunnasta toisiaan voit pyytää apua. Diakonit auttavat monesti etsimään/hakemaan sitä apua väsyneiden, masentuneiden yms kanssa. Lisäksi heillä on tietoa paikkakunnan avuntarjoajista. Hoitavat myös asiakkaiden kanssa paperisotaa. Jos et esim. itse jaksa miettiä, että miten jokin asia pyydetään, niin he auttavat. Jaksaisitko tänään kirjoittaa diakonille? Vaikka kopioiden tuon aloituksesi.
Lopuksi: sinä olet tärkeä ja lapsesi on tärkeä. SInua on monella tapaa kohdeltu huonosti. Sinun ja lapsesi kuuluu saada tukea. Jos kukaan ei juuri tällä hetkellä voi hoitaa lasta esim. ulkolenkittelyjä huomioimatta, niin esim kodinhoitoavusta yms. saattaa olla apua.
Jaksaako joku edes lukea näin pitkiä juttuja? Kopioiminenkin otti koville.
Kaikki ei jaksakaan, kun ei ole oppinut lukemaan. 15-20 sekuntia menee tavallisella lukijalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa ikäviä kommentteja taas. Ja täysin turhia.
Sinä olet nyt tosi raskaassa ja vastuullisessa tilanteessa ja varmaan tuntuu siltä, etteei ole mitään ulospääsyä. Voit kuitenkin olla varma, että jokainen päivä on yksi päivä kohti helpompaa elämää. Vaikka aika tuntuu nyt matelevan, se kuluu ja nopeasti kuluukin. Varmaan muistat, millaista oli vuosi sitten? Eikö vain aika olekin mennyt äkkiä?
On surullista, jos sinulla ei ole ketään, joka voisi tulla auttamaan. Ei siis yhtään sukulaista tai ystävää missään? Entä miehen vanhemmat? Voisiko Mll:sta tai seurakunnasta saada apua tai kunnan perhepalveluista?
Sinut on epäreilusti jätetty yksin. Voisitko millään kääntää asian niin, että juuri sinä olet saanut tilaisuuden kasvattaa lapsesi yksin, sinä olet hänelle tärkein ja läheisin ihminen ja sinä ja vain sinä saat nähdä kaikki lapsen kasvamiseen liittyvät hienot hetket.
Toivotan sinulle voimia ja rohkeutta!
Tätä ei voi olla komppaamatta. Lisäisin vielä pari asiaa omasta puolestani: Nukahtamisen estämistä ja unesta herättämistä käytetään monin paikoin kidutuskeinona. Muista tämä, jos mietit, ettet saisi toivoa edes palaa vanhasta elämästäsi takaisin. Kukaan ei halua kärsiä väsymyksestä ja katkeilleista unista. On siis aivan luonollista toivoa kokevansa jotakin sellaista hyvää, jota aikaisemmin koki eli unta ja nukkumista. Se, että lapsesi aiheuttaa tämän unettomuuden, ei poista tätä tosiasiaa.
Seuraavia ajatuksia tuli myös mieleen: mies on tehnyt väärin monella tapaa, sinä et. Neuvola on tehnyt virkavirheen. Siitä pitäisi tehdä valitus korkeammalle taholle. Voi olla kuitenkin ettet jaksa juuri nyt. Älä siis syyllistä itseäsi siitä. Ota kuitenkin johtoon yhteyttä ja vaadit terveydenhoitajan vaihdosta siitä syystä, että sinua on tästä syyllistetty. Neuvolan kuulusi auttaa, kuunnella ja ohjata saamaan apua muualta. Ei syyllistää sinua, jota on miehen kannalta kohdeltu törkeästi.
Onko paikkakuntanne nettisivuilla huoli-nappia? Sellainen on monella kunnalla/kaupungilla. Jos yrität etsiä sen, ja kirjoittaa sitten lomakkeeseen, mikä tilanteesi on. Voit myös soittaa huomenna kaupungin sosiaalitoimeen ja pyytää apua perhetyöstä.
Tässä kohtaa muistutan, että mikäli sinulle tulee väsymyksestä johtuen olo, että voisit vahingoittaa vauvaa, niin laita lapsi vaikka yksin huutamaan pinnasänkyyn ja mene itse rauhoittumaan ulos asunnosta. Jos tulee täysi uupumus, niin soita 112 ja pyydä ohjaamaan lastensuojeluun. Ja sitten kerrot tilanteesi. Väsymys voi luoda karmeita tilanteita, varsinkin, jos on täysin jätetty yksin. Ja sinut on. Neuvolastakin pyysit apua, mutta sen sijaan taakkaasi lisättiin.
Oletteko sopineet elatusmaksut lastenvalvojan luona? Jos ette, niin sinne myös. Jos taas olette ja mies ei elareita maksa, niin ilmoitus Kelaan/elatusmaksut perintään. Tässä vaiheessa sitten kerron, että moni, joka on käyttäytynyt samalla tavalla kuin miehesi alkaa todennäköisesti tässä vaiheessa uhkailla sillä, että jos aiheutat hänelle hankaluuksia vaatimalla niitä elareita ja hänelle tulee ongelmia maksumerkintöjen yms. kanssa, niin hän ei sitten tapaa lastaan. Muista olla kova: Se on vain uhkailua ja sinänsä ei tilannetta muuta. eihän mies ole nytkään lastaan tavannut. 5-6 tuntia useamman kuukauden aikana ei ole mitään.
Seurakunnasta toisiaan voit pyytää apua. Diakonit auttavat monesti etsimään/hakemaan sitä apua väsyneiden, masentuneiden yms kanssa. Lisäksi heillä on tietoa paikkakunnan avuntarjoajista. Hoitavat myös asiakkaiden kanssa paperisotaa. Jos et esim. itse jaksa miettiä, että miten jokin asia pyydetään, niin he auttavat. Jaksaisitko tänään kirjoittaa diakonille? Vaikka kopioiden tuon aloituksesi.
Lopuksi: sinä olet tärkeä ja lapsesi on tärkeä. SInua on monella tapaa kohdeltu huonosti. Sinun ja lapsesi kuuluu saada tukea. Jos kukaan ei juuri tällä hetkellä voi hoitaa lasta esim. ulkolenkittelyjä huomioimatta, niin esim kodinhoitoavusta yms. saattaa olla apua.
Jaksaako joku edes lukea näin pitkiä juttuja? Kopioiminenkin otti koville.
Kaikki ei jaksakaan, kun ei ole oppinut lukemaan. 15-20 sekuntia menee tavallisella lukijalla.
Saatan lukea 400-sivuisen kirjan, mutta tiedän, että siinä on sisältöä toisin kuin av-mammojen pitkissä kommenteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa ikäviä kommentteja taas. Ja täysin turhia.
Sinä olet nyt tosi raskaassa ja vastuullisessa tilanteessa ja varmaan tuntuu siltä, etteei ole mitään ulospääsyä. Voit kuitenkin olla varma, että jokainen päivä on yksi päivä kohti helpompaa elämää. Vaikka aika tuntuu nyt matelevan, se kuluu ja nopeasti kuluukin. Varmaan muistat, millaista oli vuosi sitten? Eikö vain aika olekin mennyt äkkiä?
On surullista, jos sinulla ei ole ketään, joka voisi tulla auttamaan. Ei siis yhtään sukulaista tai ystävää missään? Entä miehen vanhemmat? Voisiko Mll:sta tai seurakunnasta saada apua tai kunnan perhepalveluista?
Sinut on epäreilusti jätetty yksin. Voisitko millään kääntää asian niin, että juuri sinä olet saanut tilaisuuden kasvattaa lapsesi yksin, sinä olet hänelle tärkein ja läheisin ihminen ja sinä ja vain sinä saat nähdä kaikki lapsen kasvamiseen liittyvät hienot hetket.
Toivotan sinulle voimia ja rohkeutta!
Ilmeisesti olet uusi täällä? Tämän saman satutädin tunnistaa noista kilometrin pitkistä otsikoista, joissa on jo suurin osa sadusta. Ehkä joko is:n toimittaja joka hakee aiheita. Tai sitten joku harhainen jolla ei ole oikeassa elämässä sisältöä.
Juuri näin.
Täyttä roskaa koko aloitus.
Vierailija kirjoitti:
Sen siitä saa kun menee tekemään lapsia renttujen kanssa. Olisi meitä kunnonkin miehiä ollut, mutta ei tainnut kelvata APlle vaan piti olla jotain vähän erikoisempaa.
Itte oon justiinsa tämmöinen kiltti ja kunnollinen, vastuullinen mies mutta eipä oo paljoa naisia kiinnostanut. Siinäpä saat sitten yhoona lapses kasvatella.
Minä tein lapsen rentulle. Mies oli uskomattoman komea.
Erosin 10 vuoden päästä. Lapsi on jo aikuinen ja omakin perhe hänellä on.
Tapasin eron jälkeen miehen, jonka kanssa ollaan oltu kimpassa jo yli 30 vuotta.
"Yes! Tein hyvän trollin ja mammat heti aivan tulessa"
"ap"
Ennen lapsen hankkimista jokaisen pitäisi tehdä samanlainen stressitesti, kun pankeissa tehdään. Pärjäänkö rahallisesti ja muutenkin, jos kumppani lähtee/kuolee, kaverit jättävät ja tukiverkot lakkaavat olemasta?