Herutatko itsellesi glooriaa Facebookissa?
Taas tuli vastaan tällainen ällötys: Joku kehuskelee julkisella postauksella Facessa, miten on antanut 50 senttiä kaupan kassalla pikkupojalle, joka ei muuten olisi saanut äidilleen lahjaa. Oi kuinka kaikki olikaan olleet niiin surullisia, poika katsonut kyynelsilmin, kassatäti ollut murheellinen, lahja niin tyylikäs. Ja sitten tämä postauksen tekijä oli karauttanut paikalle ja ojrntanut sen 50 senttiä ja kaikki oli pelastunut. Nyt jakaa tätä juttua julkisena somessa ihan vaan kun ei voi unohtaa millään niitä surusilmiä, koko maailmalle on siis kerrottava, ei edes pelkät omat kaverit riitä. Ja hups vaan, "yllättävänä" bonuksena kaikki tykkää postauksesta hullun lailla.
Milloin tässä maassa on tullut ei-noloksi kehuskella pitkin poikin pienimmälläkin avulla, jota on toiselle ihmiselle antanut?
Kommentit (41)
Joo, nauroin tuolle eilen :D Jotkut tuollaiset tekstit on ihan hyvällä maulla tehtyjä eikä ihan niiiiin läpinäkyviä, tuo taas....... Noh, kiva tietty että auttoi poikaa.
En. Olen itsekin maksanut tuntemattoman ostoksia enkä ole kertonut asiasta kenellekään
Jos edes auttoi. Paitsi kohta jostain kiven takaa varmaan kaivautuu esiin sen pojan äiti, joka pääsee iltapäivälehtiin kiittelemään tätä auttajaa. Ja somemylly pyörii, kaikki saa sekunnin kuuluisuutta.
Ennen tuollaisia (lue: paaaljon tärkeämpiä) kirjoituksia ja niiden pohjalla olleita tarinoita jaksoi vielä lukea ja arvostaa, mutta nykyään niitä on tusina kymmenessä ja näistäkin suurin osa ei viesti muuta sanomaan, kuin kirjoittajan "kattokaa mikä maailman parantaja huomiohuora olen!"
Aluksi noi oli sellaisia "vau, tosi hienoa"-juttuja, nykyään mua vaan ärsyttää. Eiköhän monikin meistä tee hyviä tekoja, kaikki ei niitä vaan jaksa tuolla kertoilla, etenkin jos kyse on pikkujutusta. Ehkä jos oman henkeni uhalla pelastaisin tuntemattoman, sitten voisin halutakin hetken kuuluisuutta.
Luin minäkin eilen kaupassa vanhukselle, mitä sanottiin hiuslakkapullon kyljessä. Pitäisiköhän postata Faceen? Niin tyylikäs vanhus, kyynelsilmät jne.
Samaa mietin, naurettavaa. Mulle tapahtuu kaikenlaista postaamisen arvoista, mutta eipä kiinnosta asioitani jakaa. Jotkut varmaan luulee et tylsä elämä ku nykyään on joku normi jakaa kaikki.
Mua vieläkin ketuttaa kun löysin kerran monta päivää kateissa olleen koiran ja onnistuin vielä saamaan sen (kovalla työllä) kiinnikin. Sain koiraa hakemaan tulleelta omistajalta vain hätäisen kiitoksen, enkä yhtään julkisuutta. Voi harmi etten tajunnut laittaa juttua facebookiin!
Tuo surusilmäinen pikkupoika on vetoavampi kuin nuori punkkaripoika, jonka limpparin maksoin, kun pojan electron ei toiminut. Lauantai-ilta, varmaan oli lantringiksi menossa :)
Tuo 50 sentin pikkupojan julkiavustus ja hehkutus on kyllä vähän outoa. Millainen ihminen se sit normisti on, eiks se koskaan ennen oo auttanut ketään, kun on noin fiiliksissään?
Mutta tää on nyt tätä aikaa. Kaikilla ilmiöillä on aikansa ja elinkaarensa, ehkä nää hyvyyshehkuttajat on nyt lakipusteessä ja suunta alkaa pian olla alas.
Kaikesta huolimatta, ollaan ihmisiä toisillemme. Autetaan ja sitten unohdetaan. Saadaan apua, kiitetään ja muistetaan. Ei laiteta ihan kaikkea someen, eletään välillä.
Nämä sädekehäpostaukset on kyllä niin hauskoja! Huomiota on saatava asioilla, joita me muut teemme ilman, että siitä tarvitsee erikseen kehuja kerjäillä. Kivoja ovat myös ne, jotka uusivat tiuhaan kuvaansa ja odottavat tietenkin, että saavat peukutuksia ja kehuja tyyliin "Oot kaunis" ;))
Sama täällä. Monesti olen lähikaupan kassalla avustanut pieniä tyttöjä ja poikia muutamilla kymmenillä senteillä, kun ei näiden rahat olekaan riittäneet. Hämmentyneinä ovat kiittäneet, enkä ole nähnyt tarpeelliseksi hehkuttaa asiaa somessa. Hyvä mieli kaikille osalliselle on riittävästi. Toivottavasti autetut sitten joskus puolestaan auttavat jotakuta toista.
No voi vittu oot vaan kade kun et saa niin paljon huomiota :D
Minua ärsyttää myös Facebookissa kiertävät postaukset, joissa kerätään sympatiaa/rahaa jollekin sairaalle lapselle. Joo, on se kamalaa, että joku on sairas, mutta niitä sairaita kyllä tässä maassa riittää eikä niistä kaikista voi tehdä julkaisua. Terveydenhoidon pitäisi toimia muutenkin, oli lapsi tahi aikuinen.
Avoin oven pyörätuolilla kulkevalle tänään, jeejee.
Onko kirjoitus nähtävissä jossain?
Minulle ei ole tullut mieleenkään laittaa faceen mitään, vaikka olen antanut rahaa kassalla tuntemattomalle, auttanut vanhuksia lukemalla tuotteiden pikku tekstit yms yms yms, vaikka olen pahimmassa "huomioikaa minut" iässä :D
t. 16v
Minua ensin ärsytti tuo itsensä nostattaminen, mutta ajattelin asian niin, että jos tuo kannustaa pinnallisia ihmisiä pinnallisessa maailmassa pysähtymään ja olemaan sen sekuntin mukava kanssaeläjälle, niin antaa palaa.
Mun ei onneksi ole pakko lukea, usein en luekaan ja onneksi itse voin auttaa ilman, että tarvitsen satoja kiitoksia, tykkäyksiä, jakoja ja ylistystä. Mutta silti, se on hyvä jos kannustaa hyviin asioihin. Asia eri sitten ne jotka liiottelee/jopa valehtelee näitä, niitäkin on.
Minäkin annoin kerran 20snt pikkutytölle, jolta loppui rahat kesken. Olin siis myyjänä ja omasta pussista kaivoin tuon suuren summan. Olisi pitänyt kirjoittaa Faceen
Minä en itseasiassa usko tuota tarinaa. Syystä että pitäisi olla joku superkuulo että tuossa kaupassa kuulisi pakkauspisteeseen kassatädin puheet seuraavalle asiakkaalle. Ja niitä samanlaisia on ollut niin paljon.