Eikö teitä vuokra-asujat pelota vanhuus?

Vierailija kirjoitti:

Minua ei pelota yhtään mikään. Elän vailla huolta huomisesta ja luotan että elämä kantaa, tavalla tai toisella. 

Ihan mahtavaa, mä niin kadehdin sua!!

Ei oikeastaan. Omat isovanhemmat ja isoisovanhemmat ovat asuneet aina vuokralla ja eläneet aivan täyttä elämää. 

Miten vuokralla asumisesta onkin tullut toisille kummajainen.

Valtio maksaa asumiset vuokratölleissä. Eli eipä pelota.

Toki ostaisin oman talon jos hinnat olisi kohtuullisia. Mutta 25 vuotta löyhässä hirressä kiikkumista että saisi edes keskiluokkaisen asunnon... joo ei.

Vierailija kirjoitti:

Jos vielä vanhana joudutte asumaan vuokralla miten pärjäätte eläkkeellänne?

On niin epäterveet elämäntavat,että tuskin elän eläkeikään asti,en siis murehdi tuollaisia.Jos joskus pääsen eläkkeelle,pärjään varmaan samalla tavalla kuin tähänkin asti:hyvin vähällä.Kumma ajatus,että kaikkien pitäisi omistaa asunto jonakin "vanhuuden turvana".

Vierailija kirjoitti:

Valtio maksaa asumiset vuokratölleissä. Eli eipä pelota.

Toki ostaisin oman talon jos hinnat olisi kohtuullisia. Mutta 25 vuotta löyhässä hirressä kiikkumista että saisi edes keskiluokkaisen asunnon... joo ei.

Minkähän takia se vuokran maksaminen toiselle tuntuu kivemmalta kuin oman lainan maksaminen, siis oman varallisuuden kasvattaminen? Rahamäärä kuukaudessa voi kuitenkin olla ihan sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtio maksaa asumiset vuokratölleissä. Eli eipä pelota.

Toki ostaisin oman talon jos hinnat olisi kohtuullisia. Mutta 25 vuotta löyhässä hirressä kiikkumista että saisi edes keskiluokkaisen asunnon... joo ei.

Minkähän takia se vuokran maksaminen toiselle tuntuu kivemmalta kuin oman lainan maksaminen, siis oman varallisuuden kasvattaminen? Rahamäärä kuukaudessa voi kuitenkin olla ihan sama.

Koska toisessa tapauksessa olet vapaa, toisessa olet orja.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 13:48"]Enemmän mua pelottaisi vaikkapa omakotitalon omistaminen ja se, etten vanhempana pystyisi edes pihaa haravoimaan puhumattakaan muista yleisistä huoltotoimenpiteistä, jotka omakotitaloasumiseen kuuluu.

Vuokralla ollessani voin soittaa talonmiehelle avaamaan vaikkapa tukkeutuneen lavuaarin, eikä tarvitse tilata kallista putkimiestä. Puhumattakaan siitä, että sitten jokin pankki soittelisi minulle ja tarjoaisi käänteistä asuntolainaa ja menetän omaisuuteni sitä kautta.

Vuokrasta on myös helppo muuttaa pois ja vaihtaa itselleen sopivampaan asuntoon, vaikkapa senioritalosta.

Mutta kun on se kämppä jo maksettu niin sen voi laittaa vaikka vuokralle kun muuttaa senioritaloon

Mutta kun vanhainkotiin joudut tai pääset, koko vuokratulo menee sinun ylläpitoosi. Et sitä itse saa eivätkä lapsesi.

Ei nyt kauheasti, kun katsoo omaa mummoa, joka joutuu eläkkeestään maksamaan hurjia vastikkeita kerrostaloluukustaan, jossa juuri tehty kaikki mahdolliset remontit.

Enemmän kauhistuttaa, kun katsoo niitä vastavalmistuneita, jotka sitoo itsensä samantien hirveisiin lainoihin ja samalla puolisoon, kun on onnistuttu hankkimaan ensimmäinen "vakituinen" työsuhde.

Vuokralla asuminen on tähän epävarmaan elämäntilanteeseeni oikein sopiva vaihtoehto. Antaa vapauden tulla ja mennä. Ei se omistaminen onnea tuo. Näin tunnen minä.

En kyllä kokenut olevani pankin orja kun maksoimme as.lainaa.

Ja nyt todella olemme "vapaita" kun laina on jo maksettu. (olemme 4kymppisiä)

Asunnon (ja talon) kunto on todella hyvä ja sijainti erittäin hyvä joten tämän saa myytyä koska vaan ja saa rahat pois tosin kuin vuokrarahat.

Ja vuokra on pakko maksaa joka kuukausi mutta lainaa ei ole pakko lyhentää vaan voi maksaa pelkät korot. Tätä tosin emme koskaan tarvinneet käyttää kun oli kiva maksaa laina äkkiä pois.

Suurin osa rahoista on sijoitettu pörssiin joten tämä asunto ei ole ainut varallisuus mitä meillä on.

Opiskelijatytär osti juuri yksiön ja myy sen sitten opiskelujen jälkeen pois kun tarvitsee isomman asunnon. Turha maksaa vuokraa toiselle kun voi maksaa "itselle". Omistusasuntoonkin saa asumistukea koska jossain on pakko asua.

No ainakin jää lapsille jotain perintöä jos ei jo itse laiteta tätä rahoiksi ja matkusteta ympäri maailmaan. Vuokranantaja ei varmaan palauta maksettuja vuokria joten 2 kättä heiluttaen saa lähteä jos ei ole tietysti sijoittanut muuhun järkevään. 

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 13:20"]

Kato kun ei kannata ostaa omaa, vuokra-asuntoon saa asumistukea!

Perusteena vähän heikko. Omistusasuntoonkin voi saada yhtälailla asumistukea.

Ei nyt ihan yhtälailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 13:48"]Enemmän mua pelottaisi vaikkapa omakotitalon omistaminen ja se, etten vanhempana pystyisi edes pihaa haravoimaan puhumattakaan muista yleisistä huoltotoimenpiteistä, jotka omakotitaloasumiseen kuuluu.

Vuokralla ollessani voin soittaa talonmiehelle avaamaan vaikkapa tukkeutuneen lavuaarin, eikä tarvitse tilata kallista putkimiestä. Puhumattakaan siitä, että sitten jokin pankki soittelisi minulle ja tarjoaisi käänteistä asuntolainaa ja menetän omaisuuteni sitä kautta.

Vuokrasta on myös helppo muuttaa pois ja vaihtaa itselleen sopivampaan asuntoon, vaikkapa senioritalosta.

Mutta kun on se kämppä jo maksettu niin sen voi laittaa vaikka vuokralle kun muuttaa senioritaloon

Mutta kun vanhainkotiin joudut tai pääset, koko vuokratulo menee sinun ylläpitoosi. Et sitä itse saa eivätkä lapsesi.

Lisäksi sijoitusasunnot pitää myydä hoitokulujen kattamiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei varsinaisesti pelota. Mun vanhemmat maksaa nyt kallista putkiremonttimaksua eläkkeellä olessaan omistusasunnossa. Ja sitten on tulossa myös muita remonttimaksuja lisää. Etttä ei niin kamalan halpaa se omistusasuminenkaan ole. Vuokralla ollessa on vain vuokra ja se ei sentään vuosittain nuose yhtäkkiä montaa sataa.

Helsingissä vuokralla asuessani vuokra nousi tasaisesti joka vuosi. Neljän vuoden aikana kuukausivuokra nousi yhteensä yli 100. Ja kyllä kaikki tehdyt remontit aina lisätään vuokraan, kyllähän vuokranantaja haluaa omansa pois ja vuokralainen sen maksaa. Omistusasunnon remontteja makseaessa maksaa sentään itselleen ja kartuttaa omaisuuttaan huolehtimalla siitä.

Kun asuin vuokralla, päätin, että en halua olla samassa jamassa kuin lähellä eläkeikää tai eläkkeellä olevat naapurit, jotka kertoivat, että eivät enää edes pystyisi ostamaan omaa asuntoa, vaan joutuvat asumaan vuokralla lopunikänsä ja ovat vuokramarkkinoiden armoilla.

Jos joudut laitoshoitoon niin omistusasuntosi myydän hoidon maksamiseksi. Kai tiesitte tämän totuuden ??

Vierailija kirjoitti:

Ostaisimme asunnon mutta emme saa lainaa. Olen työtön ja mies DI työllistävällä alalla, netto 2400, yksi lapsi. Maksamme vuokraa 900 euroa kk myös silloin kun olin kotihoidontuella, jolloin monet ottavat lyhennysvapaata. Aina on vuokra maksettu ja muihin menoihin rahaa. Emme saa lainaa vaikka 100 000 euroa, emme edes aso- asuntoon, kun ei ole takaajia tai omarahaosuutta säästössä. Kuitenkin vuokra meillä on "varaa" maksaa. En tajua logiikkaa. Luottitiedot jne kunnossa molemmilla.

Ne jotka ihmettelevät ja huutelevat vuokra-asujille, ovat saaneet lainaa silloin ennen vuotta 2010, jolloin sitä saivat "kaikki"  ja ilman vakuuksia. Joillain on todella paljon lainaa tosi pienillä tuloilla. Tällä hetkellä eivät saisi lainaa joten turha huudella. Asumme muuten kaupungin vuokra-asunnossa, ja kyllä, asuisin mielummin omistusasunnossa kun tänne ei kehtaa edes vieraita kutsua. Mutta minkäs teet, ei ole valinnanvaraa.

'

Olen yksinhuoltaja ja asuin vuokralla 4 vuotta. Koko sen ajan säästin omarahoitusosuutta asuntolainaa varten. Sain asuntolainan ja nyt asumme Helsingissä omistusasunnossa. Maksan siis asuntolainaa yksin.

Säästäessäni kieltäyidyin kyllä monesta asiasta, mutta sanoin esim. matkaseuran pyytäjille ihan suoraan, että nyt en voi matkailla, kun säästän omistusasuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Valtio maksaa asumiset vuokratölleissä. Eli eipä pelota.

Toki ostaisin oman talon jos hinnat olisi kohtuullisia. Mutta 25 vuotta löyhässä hirressä kiikkumista että saisi edes keskiluokkaisen asunnon... joo ei.

Mutta kuinka pitkään valtio suostuu näitä maksamaan?

Ei pelota. Eläkkeeni tulee mainiosti riittämään asumiskuluihini. Ja sijoitusomaisuutta on tullut hankittua riittävästi lisäksi. Parempia sijoituksia kuin asunto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 13:48"]Enemmän mua pelottaisi vaikkapa omakotitalon omistaminen ja se, etten vanhempana pystyisi edes pihaa haravoimaan puhumattakaan muista yleisistä huoltotoimenpiteistä, jotka omakotitaloasumiseen kuuluu.

Vuokralla ollessani voin soittaa talonmiehelle avaamaan vaikkapa tukkeutuneen lavuaarin, eikä tarvitse tilata kallista putkimiestä. Puhumattakaan siitä, että sitten jokin pankki soittelisi minulle ja tarjoaisi käänteistä asuntolainaa ja menetän omaisuuteni sitä kautta.

Vuokrasta on myös helppo muuttaa pois ja vaihtaa itselleen sopivampaan asuntoon, vaikkapa senioritalosta.

Mutta kun on se kämppä jo maksettu niin sen voi laittaa vaikka vuokralle kun muuttaa senioritaloon

Mutta kun vanhainkotiin joudut tai pääset, koko vuokratulo menee sinun ylläpitoosi. Et sitä itse saa eivätkä lapsesi.

Lisäksi sijoitusasunnot pitää myydä hoitokulujen kattamiseksi.

Mutta sillä omistusasunnon ja sijoitusasuntojen myymisellä saa jo aika paljon parempaa hoitoa kuin mitä julkinen sektori tarjoaisi.

Vierailija kirjoitti:

Valtio maksaa asumiset vuokratölleissä. Eli eipä pelota.

Toki ostaisin oman talon jos hinnat olisi kohtuullisia. Mutta 25 vuotta löyhässä hirressä kiikkumista että saisi edes keskiluokkaisen asunnon... joo ei.

Totta, jos remontoimasta kämpästä pyydetään Helsingissä yli 400 000 eikä alueena ole edes kaivopuisto , niin kyllä on käsitykset pahasti vinksallaan. Ne maksaa, joilla on rahaa, mutta en maksaisi tuota hintaa asunnosta, joka alkuperäisasussaan missään nimessä.

Näitä pyytäjiä aina siunaantuu kun yritään saada rahaa jostain, minkä eteem ei ole itse tehty mitään. Remontti siihen päälle on äkkiä 100

000 lisää jolloin kämpän arvoksi tulee huimat 600 000.

En ikinä uskaltaisi ottaa asuntolainaa. Sitoo liikaa, vaikuttaa vähentävästi Kelalta saataviin tukiin,  kauhea vaiva aina koittaa myydä ja stressata saataviaan muuttotilanteessa. Eläkeikäisenä saatan olla niin huonossa kunnossa, etten voi enää asua omillani vaan joudun hoitokotiin. En halua viettää koko elämääni asuntolainaa lyhentäen tai jännittää taloussuhdanteita. Minulla ei myöskään ole mitään intressejä säästää ja panostaa eläkeikään/vanhuuteen, sillä tuskin haluan elää yli 60v. Kaukaisempi tulevaisuus näyttää kauhean lohduttomalta ja vaikealta. Eläkettäkään tuskin pystyn kerryttämään inhimillisiin summiin asti. Ennemmin keskityn nauttimaan elämästäni nyt ja seuraavat parikymmentä vuotta (olen 23). Materian haalimisen ja arvaamattoman tulevaisuuden suunnittelun sijaan haluan panostaa terveyteeni, ihmissuhteisiini, opiskeluun ja henkiseen kasvuun, matkusteluun, uusiin kokemuksiin, elämän pikku nautintoihin... Voinhapan sitten juuri ennen eläkeikää kuolla ja sanoa eläneeni hyvän elämän. Monilla ajattelu tuntuu olevan juuri toisin päin; elämä vastaa alkaa eläkkeellä ja kaikki suunnitelmat kasataan sinne. Elämässä voi aina tulla vastoinkäymisiä, firma mennä konkkaan, sairastua vakavasti, menettää puolison tai lapsen... Mitä sillä kaikella massilla ja omistusasunnolla sitten tekee?