Oudoimpia eväitä työkavereilla
Mulla oli kesätöissä sellainen naispuolinen työkaveri, joka söi lounastauoilla aina keitettyjä sellaisia jo keltuaisen viherryttämiä kananmunia eikä mitään muuta. Ällötti syödä sitä vastapäätä. Onko muilla kokemuksia yhtä oudoista ruokailutottumuksista työpaikoilla?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Yksi työkaeri söi töissä lounaaksi tonnikalapurkillisen tonnikalaa, ei mitään muuta.
Olisikin ollut hauskaa kun olisi syönyt sikanautapurkillisen tonnikalaa! Ei mitään muuta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta kaikki ns, "haiseva" ruoka pitää syödä muualla kuin yhteisessä taukohuoneessa. Eilenkin taas oksetti, kun joku kollega mussutti jotain kotoa yli jäänyttä ja mikrossa lämmitettyä perunamössöä ja koko keittiö haisi sitten eltaantuneelle lämpimälle ruoalle. En halua haistella toisten ruokia, kun menen itse teelle keittiöön.
Myös öljytonnikala suoraan purkista saa koko keittiön löyhkäämään ihan yrjölle.
Lähes kaikki ruokahan tuoksuu jollekin. Se on sitten makuasia miten sen tuoksun kokee. Jos on niin hajuherkkä että eri ruokien tuoksut häiritsee, niin kannattaa varmaan itse sitten ruokailla jossain omissa oloissaan. Et voi vaatia että muut sinun vuoksesi söisivät tyyliin pelkkiä voileipiä lounaalla.
Omissa oloissaan joo, mutta samassa ruokailutilassa joudumme kaikki töissä syömään ja kyllä sinne jää leijumaan omaa vuoroa edeltävän kollegan "sinihomejuustokiusauksen" viehättävä lemu, vaikka eri aikaan syömmekin. Ei siis auta asiaa.
Voi vattu mitä nillitystä. Ruokailutilassa ei saa tuoksua ruoka. Oletko niitä tyyppejä, jotka huomauttelevat bussissa kanssamatkustajille hajuvesistä ja valittavat kun yläkerran naapuri on ”kanta-astuja”?
Varmasti jättelee myös passiivisaggressiivisia heippalappuja.
Läskeillä menee taas tunteisiin...
No niinpä näyttää sinulla läskillä menevän. Menepäs lenkille, kävele ensin semmoiset sata kilsaa, niin saadaan olla ilman sun ölinöitä, ääliö!
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä vanhemmalla rouvalla on töissä aina täytetty sämpylä. No siinä ei ole mitään kummallista tietenkään. Kerran häneltä putosi lautanen lattialle ja täytteet sinne tänne. Sanoin, että se sun joku pihvi tai joku lensi tänne tuolin taakse. Rouva sanoi, ettei se ole mikään pihvi vaan lehmän kieli :D on kuulemma syönyt sellaisen päivittäin siitä saakka kun tuli töihin n. 20 vuotta sitten.
Ja joo, hyvä että eläimestä käytetään kaikki osat hyödyksi, mutta silti sen jälkeen oli hieman etovaa syödä häntä vastapäätä kun tiesi mitä siellä sämpylän välissä oli.
Täti taisi jekuttaa sinua. Oikea lehmän kieli painaa varmaan pari kiloa eikä mahdu sämpylän väliin. Mutta keitetty kieli on erittäin maukasta, sitä voi viipaloida vaikka voileivälle ja on parempaa kuin mitkään kaupan leikkeleet.
Tein aikoinaan yötöitä. Työparikseni tuli keski-ikäinen naishenkilö, joka oli ihmeen kiinnostunut kaikesta ruokaan liittyvästä ja puhui aiheesta jatkuvasti. Hänen eväänsä olivat terveellisiä eikä siinä mitään. Alkoi ahdistamaan siinä vaiheessa, kun tajusin hänen menevän aina ruokatauon jälkeen oksentamaan. Tuli sitten muina naisina takaisin pöytään. En uskaltanut/osannut ottaa asiaa puheeksi ja siitä kehkeytyi omassa päässäni oikein ”virtahepo olohuoneessa”-tilanne.
Minulla oli varmaan oudot eväät. Kuulin, kun työkaveri valitti toiselle, että olisi napannut jotakin hyvää, mutta minulla oli jotain inhottavaa hapankaalia.
En itsekään uskoisi, mutta tuollaista se välillä on.
Minä varmaan olin se outo työkaveri, kun olin pakannut voirasiaan ruokaa. Näytti nimittäin siltä, että olisin vetänyt päivittäin voirasiallisen rasvaa. :D
En ole itsekään nirso ja monenlainen ruoka maistuu. Jotkut ruoat kyllä haisee tai tuoksuu melko luotaantyöntävälle, en aina tiedä mistä on ollut kyse, mutta jotkut juustoiset ruoat voivat jättää mikroon ummehtuneen hajun. Inhoan myös pussikeittojen hajua, se vie ruokahalun saman tien, enkä ymmärrä miten joku voi sellaista syödä.
Jääkaapista esiin kaivettu "jo syöty" kanankoipi, josta kalusi hartaudella loppuja lihan ja nahkan rippeitä. Kyytipoikana reilu desi smetanaa. Lautasella ei mitään muuta. Oli jokseenkin vaikeaa olla tuijottamatta :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudompaa minusta on se kun toiset ihmettelee kollegojen ruokia / ruokatapoja.
Samaa ajattelin minä.Todella outoa kytätåän toisen lounasevät tai välipala evät.Kyllä on yksitotista touhua ja ihmisiä,joissain työpaikossa.Voi pyhä Sylvi sentään!
Liityn tähän kuoroon. Ei voisi vähempää kiinnostaa mitä muut syö, paitsi silloin jos on tosi hyvän näköinen annos, silloin saatan kysäistä, että mitä syöt ja ehkä reseptiä siihen.
Työssä jaksamisen kannalta tärkeintä on, että jokainen söisi jotain.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko ns. outoa, mutta yksi työkaveri on monta vuotta syönyt täysin samat eväät lounastauolla; juusto-kinkkusämpylä, trippi ja banaanijogurtti. Siis ei koskaan mitään muuta.
Olen nyt kahden kuukauden ajan syönyt joka päivä Saarioisten Red Thai Carry valmisruuan, ja hyvää on ollut. En tajua miksi pitäisi vaihdella jos tuo on lempparia? Työkavereidenko takia?
Vierailija kirjoitti:
Työkaverilla oli aina fiini eväslaatikko, jonka napsautti auki ja otti esiin... pussipuuron. Joka ikinen päivä.
Tää on hyvä.
OT, mutta kun vuosien epäluulon jälkeen teini-iässä maistoin kieltä, niin totesin, että se on hyvää.